Viimeiset vai ensimmäiset?

Ritarinkukka päkistää viimeisiä nuppujaan auki. Ainakin pari viikkoa saadaan siis nauttia joulun tunnelmasta. Pitäisikö tämä tulkita jo uuden sesongin ensimmäiseksi vai vanhan viimeiseksi?
Kesällä, tarkemmin heinäkuussa, ovat uudet ja upeat jaloritarinkukan sipulit tilattavissa, pitääkin jo nyt laittaa raksi heinäkuun kalenteriin, että muistan silloin paneutua joulukukkiin. Muista sinäkin, www.exoticgarden.fi  Näkyi olevan todella kauniita rylliksiä valikoimassa.

On minulla vielä pinkin princettian jämät ulkoeteisessä, joskin se on ihan liian viileä paikka näillä pakkasilla. Kukkii minkä jaksaa, sisätiloihin en viitsi sitä tuoda koska Felixillä on ihan ihme innostus näihin 'myrkyllisiin' kasveihin. Jauhaa joulutähdet ja etenkin princettiat atomeiksi, samoin on typistänyt hienohelmaakin vaikka sen ei pitäisi kissoille kelvata. No, Felixille kelpaa.

Yksi hyasinttikin vielä yrittää esittää joulukukkaa, taitaa olla tämä yksilö enempi kevään kukkijoita tai sitten jää kokonaan suutariksi. En edes muista minkä värinen sen pitäisi olla, kelmeästä ulkomuodosta päätellen voisi olla valkoinen.

Ulkoeteisessä on muuten nyt niin vilpoisaa, että kannoin Amazoninliljan lämpimän puolelle. Se näytti niin hapanta naamaa, että saas nähdä toipuuko ennalleen ollenkaan. Minun yksilöni on Äitikullan liljavanhuksesta erotettu poikanen, eikä varmasti kuki vielä vuoteen, jos nyt jää ylipäätään henkiin.

Kasvihuonekin on varsinainen jäähuone nyt. Katolta on pudotettu enimmät lumet pois. Ihan vielä sinne ei passaa kiikuttaa mitään elävää, pakkanen on ollut aika julmissa lukemissa ja ilmeisesti on vielä jonkun viikon. Sittenhän se väkisin kääntyy kevääksi ja aurinkoon tulee sulatustehot päälle.

Aion minä kuitenkin keijunmekon siemeniä laittaa muutaman multaan, ties vaikka onnistuisin kasvattamaan niistä jotain.
Niiden kylvön aika alkaisi olla pian. Samalla multiin voisi mennä kyökkichilimme siemeniä, on löytynyt hyvä ja satoisa lajike jota kannattaa vaalia ja kasvatella ensi kesänäkin.

Nimeähän minä en luonnollisesti tiedä enkä muista. Kyökkichili se on ja hyvä semmoinen.

Mitteepä muuta? Pakkanen narisee nurkissa ja lämmitysväijyssä saa olla suunnilleen joka toisena päivänä, niin nytkin. Kaupunkireissun takia lämmityshommiin pääsin vasta myöhään iltapäivällä ja tässä sitä vieläkin vahdataan hiillosta.

Neule etenee, ihmeen joutuisaa kudottavaa onkin. Korkeutta alkaa olla nyt parikymmentä senttiä. Kivaa on se, että tämä neulostyömaa etenee tasaisesti, etu- ja takakappale syntyy samanaikaisesti. Toki neulottava kerros on pitkä kuin nälkävuosi.

Olen kutoessani miettinyt, josko etsisin jotain podcasteja tai mitä ne äänisisällöt nyt ovatkaan nimeltään. En vain oikein tiedä mistä etsisin. Toinen kiinnostava juttu olisivat äänikirjat, aika kalliita ladattavia taitavat olla?

Keskiviikolle on luvassa pitkästä aikaa kaupungilla syyhyämistä ystävän seurassa ja aivan varmasti heilahdetaan jonkun kivan kahvilan ovesta sisään, niitähän tässä kaupungissa riittää. Ei paakelsi syömällä lopu !

Muikean makoisaa ja mukavaa viikon jatkoa sinulle, missä lienetkin !