Yksin kotona !

Muistin napata kameran mukaani kun vein poneille heiniä, piti katsoa miten hukkapätkämme Kasper hangessa pärjäilee kun lunta on tullut taas lisää. Unohdin tietysti säätää kameran, joten vähän ylivalottuneita ovat räpsyt tälläkin kertaa. Lumi aina yllättää ! Kuitenkin, Kasper on niin sluiba, että se köpöttää Oton perässä Oton jälkiä, ei vahingossakaan astu umpihankeen.

Otto jäi nyt vähän niinkuin talvilomalle reiluksi viikoksi. Perikunnan vanhin matkustaa huomenna Hipsaanian vähälumiseen talveen. Onneksi on apukuski P joka käy jumppaamassa Oton kanssa, ainakin hankitreeniä on tarjolla.

Iso-J on vielä etelän isolla kirkolla, Perikunnan nuorin vilisti omille menoilleen (joku kollihan se on tietenkin) ja yllättäen huomaan olevani Torpalla ihan keskenäni.

Mikäs tässä ollessa. Lähden kohta sammuttamaan tallista valot ja kurkkaan kanalan tilanteen.
Kanalan väestä sen verran, että talliin on nyt pysyvästi pesiytynyt Kalle, Hämeenkyröstä tänne saakka harhautunut komeakupuinen kukko. Se ei mahdu millään kanalan porukoihin ja onhan tämä kuitenkin minun valkoisten pikkukanasteni pääkukko, kesäisin. Kallella on ollut valitettavan kivinen tie. Se on nyt kolmesti mitellyt voimiaan Peetun kanssa lähikontaktissa.

Kalle, kolmesti koeteltu

Ongelma on se, että Peetu ei kertakaikkiaan ymmärrä, miksi noin pieni eläin vaeltaa yksin ja irti. Se antaa kaikkien muiden kanalintujen olla rauhassa, kunhan pysyvät omissa porukoissaan.

Nyt kolmesti on tallin käytävällä tapahtunut yhteenotto, jossa Kalle on saanut pyrstössään tuta Peetun määrätietoisen paimennuksen.

Ensimmäinen kerta oli yllätys meille kaikille, ehkä eniten Peetulle. Toinen kerta oli omaa huolimattomuuttani. En nimittäin aamuaivoillani muistanut, että Kalle jäi edellisiltana Kasperin kämppikseksi. Yön aikana Kalle oli poistunut kämpästä ja tepasteli tallin käytävällä kun koirapojat kaahasivat tallihommiin.

Kolmas kerta sattui Äitikullalle, jolle minä en muistanut mainita Kallesta. Hän meni tallille heinäkassia hakemaan ja kas, mukana ollut Peetu äkkäsi taas kerran Kallen. Lelluhan ei älyä koko tilanteesta mitään, se leijuu ihan omissa sfääreissään.

Rähäkkä oli ollut melkoinen ja kun Äitikulta sai Peetun hätisteltyä pois tallista, jäi Kallepoloinen hengettömän oloisena makaamaan Kasperin karsinan nurkkaan. Yllätys olikin suuri, kun kuolleeksi luultu Kalle kohotteli myöhemmin päätään ja oli enemmän kuin elossa.

Se epeli heittäytyi hengettömäksi ja virkosi, kun uhka poistui.

Kalle otti huilia pari päivää puiseen kissankuljetusboksiin tehdyssä varamajassa. Söi herkkuja, vitamiinilla terästettyä vettä ja elpyi järkytyksestään.

Pyrstöähän ei nyt tähän hätään ole, mutta muuten pikkukukko on entisellään. Hieman arempi vain, juoksee herkästi loimirekillä roikkuvien loimien taakse piiloon.

Talvi kiristää otettaan, niinkuin se aina tammikuussa tekee. Luulee raukka olevansa niskan päällä, vaikka kevät väijyy ihan nurkan takana ! Pakkasta on suht tavalliset -16° ja yöksi varmasti vähän vielä kiristyy. Luntakin oli tullut viime yönä muutama sentti lisää.  Ensi yönä tuskin sataa, melko kirkas taivas näyttäisi olevan.

Olen tässä viikon aikana siivoillut pois viimeisiä jouluvaloja, nuo pihalla olevat saavat vielä tuoda valoa pimeyteen.

Aamuyöllä Iso-J kuskaa nuorison kentälle ja uhosi lähtevänsä ajamaan kotia kohti samoilla silmillä. Minä olin niin toivonut laiskaa aamua, mutta se peli on menetetty mikäli eräs tosiaan lähtee neljän maissa kentältä kotia kohti. Sehän on täällä just aamukahvin aikaan, silloin minä en ole vielä juttutuulella ensinkään.

Tämän yksinäisen koti-illan kunniaksi taidan mennä nukkumaan heti, kun Perikunnan nuorempi kolistelee eteisessä.

Lankapaketti tuli tänään, mutta maltanpa mieleni vielä huomiseen. Ihania lankoja ! Parasta on se, että niitä saakin kotikaupungista, ei tarvitse toiselta puolen maata tilata. Väritkin näkee ihan livenä eikä tarvitse tihrustella koneelta pikkuisista kuvakkeista.

Minä hönö kun luulin katukuvasta kadonneen myymälän pistäneen ovet poseen lopullisesti. Höpöhöpö, se olikin vain muuttanut Taitokorttelissa toiseen taloon.

Leppoisaa illan jatkoa ja mukavaa viikonloppua !

Villaa, ylle

Laskupinon välissä oli mieluisa yllätys

PeeÄääs, tämä viimeinen kuva on vain ja ainoastaan OP:lle,
joka tarvitsee nyt Toteemieläimensä mahtivoimia.

Oi mahtava Felix ja taianomainen takakäpälänsä, mukana haju