Taas myö käytiin

Niin se vaan taas alkaa olla tämäkin tammikuu hyvässä vauhdissa, puolivälissä ollaan sangen vankasti.

Ihan suunnattoman iloinen olen lisääntyvästä valoisan ajasta, etenkin iltapäivisin sen huomaa. Sininen hetki ennen sysipimeää tulee viikko viikolta myöhemmin. Ja vaikka en mikään lumen suurin fani olekaan (ihan vaan koska sitä on täällä Suomen lumisimmassa kolkassa aina liikaa), tekee se kaikesta vielä vähän puhtaampaa ja kirkkaampaa. Myös pilvisinä päivinä. Muutenhan täällä olisi pimeää kuin mörrin persiissä jos lunta ei olisi.

Männäviikkoon ei mitään mainetekoja mahtunut. Ihan perussettiä kaikessa.

Lauantaiaamuna minä ja Perikunnan nuorin suunnattiin nokka kohti Tamperetta.
Hyvä oli ajella vaalenevassa aamupäivässä.

Ensimmäinen pidempi stoppi tehtiin Muuramessa jossa pääsimme kahvittelemaan Caffitellassa Nemppakuoman kanssa ja marhaamaan superkivassa Annival Interiorissa. Saman katon alla ovat molemmat kohteet ja lämpimästi suosittelen. Hyvästä alesta nappasin mukaani joka suuntaan venyvät ja paukkuvat Laurien housut. Oli kiva treffata, vaikkakin niin pikaisesti. Matkaa oli vielä jäljellä.

Tampereelle tultiin ihan hyvissä ajoin ja treenien jälkeen majoituttiin jo tutuksi tulleeseen Lapland Hotelliin. Aikainen aamuherätys ja kohtuullisen pitkä ajomatka vaativat veronsa. Nälkä lähti nepalilaisella lamb kofta -annoksella ja uni tuli kyselemättä muhkeassa sängyssä.

Tuosta nepalilaisesta sen verran, että vaikka paikka olikin aika karu ja kliseinen, ruoka oli hyvää ja kohtuuhintaista. Nälkä lähti ja homma toimi. Tampereen mielenkiintoisten liikennejärjestelyiden vuoksi Söpö Himalayaan oli kätevintä siirtyä kävellen. Älysimme kätevän oikoreitinkin (Tullikamarin pihan poikki) joka lyhensi matkaa hotellilta huomattavasti.

Sunnuntaina viivyttiin aamiaisella pitkään ja syötiin tukevasti koska edessä olisi pitkä päivä.
Hotellista lähtiessä koin vielä iloisen yllärin, Lapland Hotel jäseneksi liittyessäni sain parkkihallimaksun puoleen hintaan.

Auto ajettiin Ratina -kauppakeskukseen, siellä on 2 ensimmäistä parkkituntia ilmaisia.

Koska sää oli hyvä ja aikaa tapettavaksi asti, käppäilimme kaupungilla. Pari alelöytöäkin tehtiin ja tyytyväisinä kahviteltiin Cafe Siilinkarissa. Pärämätsejä pakattiin vain yksi tuliaiseksi.

Tälläkin stopilla tuli iloinen yllätys parkkihallissa, koska 2 ekaa tuntia olivat ilmaisia, pysäköinnin hinnaksi jäi huimat 0,50 cnt. Edelliskerralla auto oli suunnilleen saman ajan Koskikeskuksen parkissa ja lasku teki 8,50 €.
Kilpailutilanteessa hyödyn kuittaa asiakas.

Tällä kertaa en tietääkseni aiheuttanut kanssa-autoilijoille harmia tai harmaita hiuksia vaan ihan sallittuja reittejä luovittiin tiemme valmentajien luo Nekalaan. Reitti alkaa käydä tutuksi.

Kotimatkalle päästiin neljän maissa ja se tiesi taas kerran pitkää ja pimeää iltapuhdetta auton ratissa. Asia josta en niin hirveästi nauti, mutta ajamallahan siitä selviää. Ysitie on inhottava ajettava pimeällä, vastaantulijoita on jonoksi asti ja tie on kamalan kapea. Lisäksi tuntui siltä, että ajettiin jatkuvasti jyrkkää alamäkeä ja jostain syystä se oli kaikkein kurjinta.

Kotitorpalla oltiin vähän ennen iltakymmentä, ainoa pysähdys tehtiin Hankasalmen Jari-Pekassa joka on ihan ok stoppipaikka, siisti ja monipuolinen.

Seuraava keikka on edessä helmikuun alussa joten silloin taas on tilaisuus tutustua uusiin parkkihalleihin ja kahvipaikkoihin. Voi kun vielä joskus ehtisi sinne Muumimuseoon ja Finlaysonin alueelle ! Tammelan torin antiikki- ja second hand -liikkeet kovasti kiehtovat myös.

Alkavalle viikolle ei ole mitään ihmeempää ohjelmaa, lumitöitä pääasiassa. Kovasti saa taas itseään hillitä koskapa menin ja ostin pari pussillista kylvösiemeniä eikä vielä edes ole oikein mullanvaihdon aikakaan. Postikin on tuomassa lisää tilattuja siemeniä. Talveen kuuluu Tampereen reissujen lisäksi makoisista tomaateista ja ihanista yrteistä haaveilu, ei hullumpaa!

Ostin Elmolle tuliaiseksi hienohelman, ei kelpaa. Elinajanodote ko. kasville pidentyi siis huomattavasti.

Kivaa viikkoa, missä lienetkin !