Inspiraatio, missä olet ?

Siinä se on, tämän päivän tilanne.
Tässä kevään edistymistä odotellessa ylikierroksilla käyvä komentokeskukseni yrittää saada kiinni ideasta, mieluummin kahdesta. Auttakee ihmiset.

Ylemmästä kuvasta ei ihan koko totuus näy, Torpalle nouseva pihatie ei ole ihan noin lyhyt, pituutta tällä tienpätkällä on hyvinkin sata metriä. Tietä pitää taas vähän parsia, se on painunut aika tavalla. Eikä ihme, onhan edellisestä maa-aineskuormasta jokunen vuosi.

Asiaan. Minua on nyt alkanut vähän vaivaamaan tuon pihatien alkupätkän vasen laita. Se on ihan nurmialuetta ja semmoisenaan vähän tylsä. Siinä olisi ainakin kymmenen metriä pituutta laittaa joku tyyliin sopiva istutusjuttu. Mieluummin niin, että olisi kerroksia ja näkyisi edes osittain talvellakin.

Vasemmalla alatiellä on salavien rivi ja välissä tuijakolmikoita ja niiden edessä kaikenlaista sekalaista kukkivaa, tähän malliin:

Lisää salavia en ota enkä laita, se on tuhannen vissi.
Tuo alatien pätkä on muuttunut, kuvat vuodelta 2015, reunuskiveys on tehty ja tuijatkin kehystetty kivirakennelmin.

Mitä sinä tekisit pihatien reunalle? Oikealla (talon puolella) on iso perennapenkki ja tuuhea ruttojuurikasvusto aitan päädyssä. Perennapenkissä on pioneita, päivänliljoja, syysleimuja, kuunliljoja, esikoita, sipulikasveja, liljoja ... jajajaja.

Osa minusta näkee ajotien suuntaisen rivistön kauniita pihlajia joiden edessä kenties ruusuja tai pioneja ja ehkä jotain täytejuttuja.

Entäpä aitan länsiseinusta? Minä näkisin siinä ehkä mieluiten jotain kaunista korkeaa ja rentoa ruusua, punalehtiruusu tai torniolaakson ruusu voisi kasvutapansa vuoksi olla kaikkein kaunein.
Kaunishan tuo vanha hirsiseinäkin on, mutta mahtuisi siihen kai jotain värikästäkin?

Aivan pihatien liittymässä, postilaatikoiden luona, on muutama vaahtera ja niiden edessä muutama hanhikki.

Jätän tämän ideahomman hautumaan ja mielelläni kuulen vaihtoehdoista. Pitäisi olla kuitenkin maalaistalon pihamiljööseen sopiva ratkaisu.

Sitten takaisin kevään penkkipunnertajiin:

Vähitellen ne sieltä puskevat esiin. Tunturipoimulehti on ihana, akileijan ruusuke löytyy ensimmäisten joukosta ja laukkojen pönäkät lehdet  kurkottelevat kohti korkeuksia. Varmasti tämän päivän paiste ja porotus antavat lisäkyytiä lumelle. Lumi onkin muuttunut ihan sohjoksi ja suhina kuuluu sen sulaessa.

Sunnuntaina oli niin hieno sää, että viskottiin monen monta säkkiä kalkkia pihalle. Sitä ei olekaan aivan viime vuosina muistettu/ehditty tekemään, joten tarpeeseen tuli.

Reipasta viikon alkua !