maanantai 5. maaliskuuta 2018

Kevät keikkuen












Tämä visiitti on ollut erittäin vaihteleva säiden puolesta. Ei oikeastaan ole kahta samanlaista päivää ollut. Lähes joka päivä on satanut, sitten on tuullut, välillä paistanut todella kuumasti tai vähemmän kuumasti pilvien takaa. Säästä on oikeasti turha naukua, kaikille se on sama, rotuun, sukuun, taustaan tai pankkitilin saldoon katsomatta.

Minut on tehnyt onnelliseksi se, ettei autoa ole talvinnut kaivaa kinoksesta eikä pakkanen sekoittele auton sähköjä. Vesisateessa ajaminen täkäläisillä, aivan erilaisilla tienpinnoilla on välillä todella kuumottavaa, vesiliirto on jotain sellaista mihin en tahtoisi enää kertaakaan joutua. Silloin selvisin.





Kevään väri on keltainen täälläkin. Kauppoihin alkaa pikkuhiljaa kantautua keltaisen sävyjä pääsiäiskoristeiden muodossa ja kukkakauppojen kimput alkavat olla hyvin hempeitä. Pelargonoita toki on jo myynnissä mutta mimosakimppua en taida mukaani saada, eivät ehdi millään.

Mustarastaat viheltelevät aamusta ja illasta, se jos mikä tuo minulle kevään. Kotona ei tänä talvena ole mustarastaita nähty, vaikka niitä jo kovasti odotan, toivon kuitenkin, että älyävät pysyä vielä vähän aikaa poissa. Paleltuvat kesken lentonsa ja kuollut mustarastas on erittäin surullinen näky. Ihan kuin kevätkin vähän kuolisi, lintu kerrallaan.

Soikoon huilunsa Suomessakin sitten kun on sen aika.





Sitruunapuu notkuu satoa, mutta kovin raakoja ja mauttomia ovat vielä, ihan kuin suomalaisella hedelmätiskillä myytävät paksukuoriset ja kuivat keskeneräiset sitruunat. Appelsiinejakin on kaikkialla paitsi meidän takapihalla, se puu taitaa olla entinen esitys. 
Viikuna on kalju mutta voimissaan.

Huominen tiistai on viimeinen kokonainen päivä täällä tällä kertaa. Yritän tankata kevätenergiaa mukaani ja kyllä se kevät meillekin tulee. Tänne se tulee nyt vähän hitaasti sateen kautta, jokaisen pisaran tämä maa tarvitsee joten en ruikuta aiheesta. Vesialtaat ovat vieläkin huolestuttavan alhaalla.
Jahka nämä sateet lakkaavat ja vuorokauden lämpösumma lähtee nousukiitoon, täällä pamahtaa kaikki kukkaan, unikot sun muut. Mantelipuun kukinnan missasin, sitruuna onneksi aloittaa taas ja tuoksu on huumaava, täynnä voimaa ja lupausta kesästä.

Kyllä se siitä.


8 kommenttia:

  1. No onpa ollut vaihtelua melkoisesti, mutta ihaninta on ettei mittari pakkasen puolelle edes aio laskeutua. Voi sitruunapuita, niiden kukinta varmasti on kaunis ja nuo hedelmät, lehtien koskettelu saa kädet tuoksumaan hedelmäiseltä.

    Säätyyppi täällä kotomaassa on muuttumassa, kevättä kohden mennään, sää lauhtuu loppuviikkoa kohden niin ei teilläkään tuo kropan lämmönvaihtelu teetä kommervenkkejä. Mulla ainakin kroppa tottuu lämpimään heti, mutta paluu pakkaseen tuottaa tuskaa, aina.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sitruunapuu herkesi kukkaan juuri kun oltiin lähdössä, se tuoksu.... minusta on mukavaa aina iltaisin ripustaa siellä pyykkejä kun sitruunapuusta lehahtaa ihanaa tuoksua, yö jotenkin vahvistaa kaikki tuoksut.

      Kovasti minäkin jo kevättä kaipaan. Lankesin ostamaan muutaman siemenpussinkin vaikka maineeni maailman tumpeloimpana siemenkasvattajana alkaa olla aika tunnettu. Noh, tänä vuonna kannan kompostiin kaikenlaista uutta.

      Poista
  2. Voi haikeaa jättää Esikoinen ja Hispanja kohtaamaan oikeaa kevättä siellä. Melko sateisen näköiset kelit näyttäis olevan juur nyt, mutta sehän sataa tulevan kesän laariin.

    Joka tapauksessa tervetuloa takaisin odottamaan suomalaista kevättä Karjalaan. Tulee se. Sitä ennen ehkä lapioidaan vielä lumia, ja taatusti raaputellaan auton laseja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Karjalassa ollaan ja tänään satoi lisää lunta. Ei onneksi paljoa, sen verran vain, että kukkivat keltaruusut lumipenkkojen kulmissa peittyivät armeliaasti.

      Kyllä se napero siellä pärjää, suorastaan vaikutuin.

      Poista
  3. Nemppalassa on laskeuduttu tänään back in business ja arkeen. Eilinen lento meni mainiosti, oli vallan vaivatonta, vaikka jopa nukuin osan aikaan. Illalla oli ihana päästä kotiin. Vaikka oli ihan superia sateesta ja myrskystä huolimatta, kotiin on aina kiva tulla. Päivä kului Mr. Dellin kanssa seurustellessa ja kipaisin jopa spinning-saliin ja sekin meni odotettua paremmin. Hope Leffelle löytyi mukava tuliainen ja pääsette tänään turvallisesti ja vaivattomasti Torpalle! Hugs from Nemppa <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lento meni meilläkin hyvin, sitten kun päästiin ilmaan. Kapu kiri vähän myöhästymistä kiinni ja Vantaalle tupsahdettiin puolisen tuntia myöhässä. Junaa piti odotella reilu tunti ja kotona oltiin yhdentoista jälkeen. Kieltämättä väsytti.

      Lellu sai tuliaisen, pehmolampaan Belrosin karkkikaupasta.

      Poista
  4. This is a topic that's near to my heart... Many thanks! Where are your contact details though?

    VastaaPoista

Ilahdun kovasti kaikista kommenteista.
Voit myös laittaa minulle sähköpostia hirnakka@gmail.com