 |
| No Photoshop, no filter |
Eilen keskiviikkona oli ihana tyttöpäivä. Hömppäsin oikein kunnolla ja kuten kuvasta näkyy, pötköttelin pari tuntia kosmetologin lavitsalla kuunnellen ihanaa aaltojen kohinaa. Eikä tullut edes pissahätä.
Parin tunnin jälkeen oli silmät melko punaiset, mutta niitä koristivat oikein kivat bambiräpsyttimet.
Ripset tuulessa viuhuen kipitin hakemaan autoa ja vähän väliä kurkin peiliin jotta onko ne vielä tallella. Ovat ne. Muutama haiven on irronnut mutta se kuuluu asiaan. Ja on näillä viikon takuu, saan ihan ilmaisen takuuhuollon jos nyt ripisevät yksi kerrallaan pois.
Kyllähän tuo kiireisiä aamuja pelastaa eikä kanssaeläjien silmiä kirvellä meitsin aamunaama toivottavasti niin pahasti kuin ennen. Luulen, että minusta ja ripsistä tuli bestikset. Kiva oli saliltakin lähteä kun näytti jopa ihmiseltä, ei punakalta katkaravulta.
Tämä on sitten toistaiseksi ensimmäinen ja toivottavasti viimeinen Torpan kauneuspostaus, sama pälli täällä on, välillä vähän laitetumpana mutta yleensä eleganssi on 'mielenkiintoinen ja luova'. Aamulenkillä koirien kanssa asuna olivat virttyneet lökäriverkkarit, villasukat, crocsit ja rääkyvän keltainen kevyttoppis. Ketä haittaa? Hangella oli kivaa. Pikkulinnut taisivat kyllä vähän järkyttyä näkemästään sillä niiden kiivas sirkutus vaimeni kun pelmahdin pihalle.
Nuorimmainen loikki onnellisena löydettyään kaupan jätskialtaasta suosikkimakunsa jäätelönä. Dominokeksit eivät sitten ole sama asia kuin Oreot, ettäs tiedätte. Vaikka minä en välttämättä sokkotestissä osaisi niitä erottaa.
Koska minulla ei ole mitään kohtuutta jäätelön suhteen, sain maistaa valvotusti vain yhden pienen lusikallisen. Hyvää oli. Minulla ja jäätelöllä on selvä peli, kaikki tai ei mitään. En tunne kohtuutta, kuulen sen avatun paketin houkuttelevan seireenin äänellä 'tule ja syö loput, tule kiireesti' ... ja sitten sitä mennään taas pakastimelle.
On mulla pakastimen perukoilla yksi Aino Ihana mokkaunelma -paketti, avaamatta. Hyvä tietää, että lohtuherkku on saatavilla kun ankara tarve iskee. Nyt ei ole.
Aurinkokin paistelee vaikka piti tulla lunta ja ties mitä.
Hömpsänhei, tasa-arvoa vaan kaikille, missä lienettekin!
 |
| Tämäkin vielä |
Postaus sai minutkin nyppimään brezneviläiset kulmakarvani vähän ohuemmiksi. Se on halpa kasvojenkohotus.
VastaaPoistaJäätelöstä. Pidän ihan mistä vaan (tiikeri, polkka, kinuski-krokantti, mango-meloni, lakritsi-sitruuna), mutta viimeksi ostamani lakritsijäätelön kastike maistui ihan lapsuuteni penisiliiniltä, sellaiselta värjätyltä. Yöks.
OP
Pitkästä aikaa, OP. Mietinkin tuossa pari päivää sitten missä lienet kun et ole kommentoinut aikoihin. Oliko sulla joku keikka sumuiselle saarelle vai muistanko nyt ihan väärin?
PoistaJep, kulmakarvojen nypintä on todellakin halpa ja nopea kasvojenkohotus. Olen jo aikaa sitten ulkoistanut sen homman kampaajalle joka raitojen vaikutusaikana nyppäisee ja sävyttää hieman bresneviläismalliset kulmani nätimpään muotoon. Nyt pääsivät kulmat reuhahtamaan kun olen viimeksi istahtanut kampaajan tuoliin ööööh.... tota joulukuussa. Olisi kyllä korkea aika päästä, mutta tämän kuun hömppäbudjetti taitaa olla nyt tapissa.
Kulmakarvamuodista minulla olisi sananen jos toinenkin sanottavana, sangen järkyttävän näköisiä 'karvoja' sitä ihmisten silmien yllä nykyaikana killuukin. Jorma Sterlingin palkit ovat loppujen lopuksi ihan peruskamaa nykyteinien (ja teinitätien) versioiden rinnalla. Huh.
Oih, kauheaa jos lakritsijäätelö on jotenkin tyritty penisilliinin makuiseksi, äyks ja yrks. Paras jäde on ehkä kuitenkin lapsuuteni lemppari, tiikeri. Ja mokka. Ja okei, ihan kaikki menee, mutta kuten sanottu, minä ja jäätelö olemme surullisen huono tiimi. Kaikki menee eikä riitä.
Kanadassa kävimme jädellä meijerinbaarissa, en enää muista sen paikan nimeä. Kirsikkajätski oli iiiiiihanaa, juuri semmoista kuin sen pitääkin olla. Vieläkin muistan sen maun. Terkkuja vaan Sudburyyn, tuli ikävä sekä jäätelöä että fudgea.
Jos hyvin käy, kohta lähdetään Sumuisille Saarille. Pakkailen ja vähennän tavaraa. urakalla. On vain ollut tästä kaikista pitää tehdä - duunista niskat ja hartiat niin jumissa että jouduin piikeille ja pillereille. Joten nettiaikaakaan en sitten sallinut itselleni. OP
PoistaNo voi dääm, niska-hartiakipu on viheliäinen vaiva ja voin vain kuvitella mikä lähtöpäivän lähestymispaine vielä on. Koeta jaksaa.
PoistaRäpsyttimet on nyt kyllä vimosen päälle ojennuksessa! Oikea bambikatse ;)
VastaaPoistaJäätelön suhteen totean immuniteetin yltävän myös tuolle sektorille. Kesällä saatan pari jäätelötuuttia nauttia, mutta sekin lähinnä tavan tai seuran vuoksi vain. Suklaa, karkit ja pulla on samalla "EiVainKiinnosta" listalla. Mutta ruisleipä... tämä on tasolla addiktio. Ja kaikki muukin suolainen ruoka. Karkeista saatan salmiakkia nauttia, mutta sehän onkin itse asiassa suolaista.
Erilaisuus on rikkautta. Lapseni ovat aina olleet kiitollisia, että jätän kaikki suklaakonvehdit yms. niille jotka osaavat makeaa arvostaa.
Vesisateinen päivä vaihtui auringon paisteeseen. Lumi sulaa kovaa kyytiä.
Sama vika tällä Rahikaisella, olen enempi suolaisen perään mutta jäde on joko tai. Lämmin, rapsakka ruisleipä on parasta herkkua ikinä!
PoistaNyt olen kylmästi kartellut leipomon pihaa...
Keksin road trip ajatuksen ja se tuli tuosta jäätelöstä. Mulla on samanlainen suhde siihen kuin sulla.
VastaaPoistaJos järjestäisit hevostarhan viereen kaksi isoa tuolia ja viltit, voisin tulla yhtä virttyneenä paikalle lampaantaljojen ja jäätelöiden kanssa ja voitas istuskella siinä katsomassa hevosia, jäätelöstä nauttien. Tosin mulla ei ole yhtä hienoja räpyttimiä kuin sulla, mutta varmasti virttyneemmät verk-ka-rit!!
Vallulle terkkuja, yritän huomenna käydä rapsuttamassa Papparaista, kun tulen siihen Teitin kylälle anyway.
Oi, tule vaan niin langetaan yhdessä jäätelöön. Pienempi synti se on kaksin kaatua. Pitää ehkä odotella vähän lämpimämpää päivää piknikille, tuolla hangessa istuessa voipi tulla vilu.
PoistaJos suinkin olen huomenna kotosalla kun tulet, laitan kahvit tai teet ja voidaan pöllyttää irtokarvoja vähemmäksi noista hevonpersauksista.
Iso-J joskus sanoo, että mun tallihousut seisoisi ja kiroilisi pystyssä paikallaan, sen verran tanakka rähmäkerros (ulkopuolelle) on pinttynyt. Ei lähde pesussa ja joskus pelottaa että kone hajoaa kun on niiden pesupäivä.
Olen aina sanonut että kyllähän sinulla siis tiedät mitä ja on jotain minkä vuoksi kait se oreo mutta en saa irti niin ja lumi joo ei takuuta miksei aikaisemmin ja bambia niin ♥
VastaaPoistaTuhannen hönö :D
PoistaEn minä oikeasti karsasta, en vaan osaa noita selfieitä ottaa. Oreo joo, lumi joo ja bambi, noh.
O-o-oreoo-o, white stuff in the middle... lallalaa... Ja on muuten ihan eri makuista kuin Domino, kyllä tunnistaa sokkotestissä. Itse en tosin välitä kummastakaan merkistä, mutta jenkkien sisäoppilaitoksessa osan koulustaan käynyt mieheni vannoo noiden Oreoiden nimeen. Joten olen joutunut tutustumaan, vaikkakaan en oikeastaan tykkää mistään kekseistä.
VastaaPoistaMua kans toisaalta huvittais ripsipidennykset, mutta toistaiseksi kaksi asiaa on arveluttanut. 1. Saisin ne taatusti irti ihan perus naamanpesussa. Tai sitten olisi koko ajan tunne, etten pysty kunnolla peseytymään. 2. Mulla ei luultavasti olis varaa käydä huollattamassa ja laittamassa uusia säännöllisesti. Joten on sitten jäänyt se eka kertakin kokeilematta, jos niihin vaikka jää kerrasta koukkuun, niin eihän niitä sitten voi poistaa. Mutta kyllä sitä aina väliin miettii, kuinka ne nopeuttaisi aamuja ja ylipäätään meikkaamista voisi varmaan vähentää muutenkin kuin ripsarin osalta, kun olis kunnon katse joka päivä. Ja ehkä sitä tuntee itsensä myös vähän oudoksi, kun suurimmalla osalla työkavereista on pidennykset. Ehkä joskus, ehkä ei...
Domino on makeampi, oreon keksi on tummempi. On niillä ero.
PoistaKyllä näiden räpsyjen kanssa oppii olemaan, ostin laittajalta semmoisia meikinpoistotikkuja ja niillä lähtee alarajaukset hyvin, alaripsiä en värjää ikinä.
Silmiä ei passaa hangata mutta mä pyyhin ihonputsarivedellä naaman ja hyvä tulee.
Ja luulen, että olen koukussa...
Ihan kiitävän hetken harkitsin räpsyripsiä, mutta jos ei saa silmiä hangata niin miten aamurähmät poistetaan? Refleksini poistaa irtoripset ihan hetkessä. Not for me, vaikka kuinka ihanat oliskin!
VastaaPoistaÄkkiä sitä oppii uudet konstit, alaripsiin ei tule lisääbuustia joten kyllä voi silmännurkkia aamuisin rapsutella. Minulla tosin on ollut tapana huuhtoa kasvot kokonaan vedellä aamuisin ja nyt sitä vaistomaisesti varoo, ehkä vähän turhaankin.
Poista