 |
| Extra Terrestial Irlanninkataja |
Aurinkoista maanantaita! Jo vain oli aurinkolaseille tarvetta heti aamusta. Ei tarvinnut Hirnakan pimeässä loskassa ajella vaan ihan sai reteästi kurvailla pleksit naamalla. Ja kyllä, kyllä totisesti aurinko jo lämmittää, mieltä ja naamaa.
Mukavan näköistä oli katsella aamuauringossa höyryten sulavien tienpenkkojen lumia, ilmassa oli oikeasti niin paljon vesihöyryä, että näytti sumulta. Ja jos tarkkoja ollaan, sumuahan se olikin. Pellot alkavat paljastua lumipeitteestään, on se totta. Kevät.
Käsittääkseni tätä aurinkoista herkkua on luvassa useammallekin päivälle, en mutise vastaan yhtään.
Kirmasin iloissani sohjoisessa hangessa aittaan hakemaan hallaharsoja ainokaisen havukasvikokoelmani (kaksi erilaista) suojaksi. Viime keväänä tuli niin massiiviset palovammat katajaparkaan, että ihmeen kaupalla se ylipäätään virkosi eloon. Nyt hänet on paketoitu sievästi paalinarulla (milläpä muullakaan) ja harsoilla. Siellä juuressa, vielä lumen alla lymyää jotain muuta katajalajia, olikohan se joku laakamalli? Ei voi muistaa. Jostain syystä tuo Irlanninkatajan kevättakki muistuttaa ET:a kylpytakissa.
Piha on jäinen ja helskatin pliukas, ihan menin mäkeä alas sujona, kumppareissa ei ollut yhtään pitoa ja hiekka, se kelvoton, on painautunut jään sisään tai vesikerros on sen huuhtonut sinne minne hiekkaa ei edes tarvittaisi. Olisin minä crocseissa muuten aittareissuni tehnyt, mutta kun lumisohjoa on melki polveen niin en tohtinut lähteä sukkia sinne kastelemaan. Kuten olen kai maininnut, crocsit ovat ainoat, joilla on jokin pito tuolla pihalla.
 |
| Millehän sitä alkais? |
Viikon ohjelma näyttää taas mukavalta. Lomat aina sotkevat pikkuisen rutiineja, mutta nyt on taas tutut nuotit kalenterissa. Iso-J lähtee muutamaksi päiväksi reissuun ja me Perillisten kanssa pidetään Torppaa pystyssä.
Ihmepojan satulahomma edistyy omalla painollaan, nyt pitäisi vain päättää ottaako sovulla upouuden vai odottaako sopivan käytetyn löytymistä. Kyseistä mallia on kyllä tarjolla, mutta jostain syystä myyjät pitävät melko suolaisia hintoja käytetyillä. No, niin kauan kun heillä on varastotilaa ja mahdollisuus roikottaa penkkejä myyntihyllyillä, ongelma ei ole minun. Ostan kun löydän sopivan ja edelleen saa lähettää vihjettä jos omissa tai tuttujen nurkissa pyörii kyseinen penkki joutilaana.
Nyt jos olisin yhtä reipas kuin suulas, olisin jo puskemassa parin kuukauden tositteet aikajanalle. Mitätön homma joka on taas aloittamista vaille valmis. Sehän tässä tympiikin. Keitänpä ensin kahvit ja kokoan sitten itseni tuohon paperien niputtamishommaan.
Mukavaa viikon alkua, missä lienetkin!
 |
| Mopsien viisautta |
Mä olen antanut meidän katajan kärvähtää ja aina se on sieltä toipunut. Valitettavasti luulen juurissa lymynneen myyrän tehneen pahempaa tuhoa kuin auringon. :-/
VastaaPoistaMeillä on aika harmaata just nyt, mutta eipä se haittaa kun pitää kököttää byroossa.
Kataja on kyllä sitkeä. Ehkä sillä on jotain gin -entsyymiä solukossaan ja se virkoaa jahka kevätkrapula hellittää :D
PoistaMeillä Espoossa hemlokki rehotti varjoisassa nurkassa suojatta mutta täällä olen sijoittanut katajat semmoiseen paikkaan johon paistaa aamun ja keskipäivän aurinko täysin esteettä.
V-tutti viime kesänä katsella sitä ruskeaa karahkaa joka onneksi kesän myötä taas vihertyi. Siksi nyt suojasin. Kauhun tasapaino säilyy, KAIKKI hedelmäpuut ja koristepensaat ovat olleet talven suojatta, jänikset ovat taatusti käyneet kopaisemassa vartta ja latvaa, myyränpirulaiset tuhonneet juuriston. Viime syksynä en kertakaikkiaan jaksanut kiinnostua mistään.
Jospa se siellä etelässäkin kirkastuisi, aurinkoa viikkoosi!
Kevät <3
VastaaPoistaPaitsi että hankien alta paljastuva piha karusti paljastaa sen että minkä taakseen jättää sen eestään löytää. Ei ollut viime syksynä puutarhanhoito mielessä vähääkään, ja nyt siihen ei kykene vaikka ehkä? haluaisi. Täällä on menossa totaalikyllästyminen olemaan kroppansa rajotteiden vanki.
Onneksi heti kun ruoho alkaa kasvamaan asiat edes näyttää paremmalle ;)
Tuohon satula-asiaan antaisin kyllä sellaisen näkökannan että jos se nyt kokeiltu on hyvä, niin sehän ei tarkoita että samoilla mitoilla ehkä jostain edullisemmin löytyvä on ollenkaan sama satula istuvuudeltaan ja toppaukseltaan. Satulat on niiiiin yksilöitä, ja äkkiä erilaisiin postikuluihin ja uudelleen toppauksiin hukkuu kolme neljä sataa, ja kun sen uudenkin satulan voi joutua het silleen toppaamaan niin...
Uuden satulan ja uuden auton hankkiminen on hölmöläisen hommaa, käyttöön oton jälkeen käsissä on käytetty kapistus ja siivu arvosta katoaa ensi polkaisulla, mutta joskus se on pakko se uusikin hankkia, varsinkin jos sattuu olemaan konimuskaakkimus jonka selkä ei standardimittoja kestä. Onneksi teillä ei ole niin!
Mukavaa keväistä viikkoa Torpan poppoolle!
Moi Salla pitkästä aikaa. Mietinkin tuossa taannoin (sen voikiharrinasian jälkeen) mikä mahtaa olla vointisi. Laita rairuohot purkkiin niin heti näyttää paremmalle, kirjaimellisesti.
PoistaTaisin hitusen huonosti ilmaista itseni satulan suhteen, onneksi on sentään merkki ja malli selvillä, leveys osimoilleen tiedossa ja istuinkokokin tiedetään. Joten siitä vaan sitten selvittelemään. Luulen kyllä tehneeni jo ratkaisun, pikkuisen käytetty (eli se kallein siivu jo pois) pitänee hakea pois kuleksimasta jahka sinne etelän suuntaan seuraavan kerran suuntaan. Lähinnä mua huvittaa se, että tarjotaan 6-10 vuotta vanhoja penkkejä joissa vastinhihnat uusilla, toppausvuotta ei tiedossa ja hintaa on kuitenkin vielä se 900-1100 €.
Satula on ikuisuusprojekti. Onneksi joskus käy tuuri ja sama penkki käy vuodesta toiseen pelkillä toppausfiksauksilla.
Nemppalassa aletaan päästä back, Nääsvillen kautta Isolle Kirkolle, ke kotiin, to back to Hki ja sitten tod.näk la takaisin. Huomenna hauskuutusta Bokserineitojen Emännän kanssa Töölössä terassilla (lämmitetty) tapaslankun äärellä. Luikkari oli huippunopea ja Never Full on noudettavissa huollosta mutta lupaan Nuorimmaiselle yhteisvisiitin heti kun ollaan Espan kulmilla samaan aikaan. Kaiholla katselin hevonpeppupostauksen kuvia Satujen saarelta, Keflavik oli valittu parhaaksi lentoasemaksi ja kyllä meidän täytyy asettaa tavoitteeksi kurvata Blue Lagoonille takaisin jonakin päivänä. Oli se niin huikea reissue:) Terkkusia Rekkuloille ja Kavokkaille sekä Riiviöcatsien osastolle.
VastaaPoistaMuista nyt pysyä jollain tasolla kalenterin herrana, ettei tule liikaa aktiviteettia.
PoistaIson Kirkon viikonloppu täytyy kyllä järjestää, meiluummin tämän kevään aikana.
Eipä taida päivää kulua, ettenkö muistaisi vuoden takaisen reissun tapahtumia, maisemia tai muita muistikuvia. Vaikka aikataulu oli hengästyttävä, sielu ja mieli lepäsivät. Juuri eilen kun hoputin kiesiä ylös loskaista Torpan mäkeä, muistin miten hemmetin hauskaa oli pärtsätä mönkkärillä ylös ja alas tulivuoren seinämää.
Tässä elämässä sinne takaisin!
Ehdottomasti sekä Isolle Kirkolle että Satujen saarelle. Muistan kyllä sielussasi asuvan Stig the Testdriverin, pitänee tsempata nyt käsillä olevassa hankkeessa, jotta on mahdollisuus skabat menestyksellä ensi vuonna. Herttainen oli myös pääkatu, mieleen on painunut pikku bistro, jossa poikkesimme toki Ponniineja ja Reykjanesen laaksoa unohtamatta. Täällä sataa, joten ihan suosiolla seurustelen Mr. Dellin kanssa ennen Töölöön siirtymistä. Toivottavasti loppuviikolle aurinkoisia päiviä. Yritetään ehtiä puhelimen päähän vaikkapa viikonloppuna.
VastaaPoistaEntäs se humpback whor... whalewatching tour? Hupaisa bussikyyti korttelin ympäri ja mädätetty hai? Sitä se mun uneni tiesi, Sitä voi ottaa naisen pois Islannista muttet islantia pois naisesta, jälki jäi!
PoistaKoeta sit vaihtaa se palkintomatka, ei me mihinkään vanuatulle haluta vaan Islantiin. Ehkä myös Grönlantiin ;-)