Kooma

Yhtään en juksaa kun sanon, että nyt alkaa Torpan Armon energiataso olla kooman puolella. Ajatus ei jaksa kulkea eikä kyllä jalkakaan enää nousisi. Persauksesta puhumattakaan.
Päivä on puhallettu sellaisella vauhdilla, että välillä tuntuu tossunpohjat sutivan ilmassa tyhjää.

Minä olen tasan varmasti saunan jälkeen valmista kauraa yöpuulle,  tänäänkin jäävät katsomatta tallennetut ohjelmat ja lukematta lehdet. Ehtiihän ne ehkä huomennakin?

Aamulla hevosten ulkoistamisen ja kukkojen herättelyn jälkeen koirat saivat aamiaisensa. On se kyllä metka miten Nasse, kelmien kelmi, jaksaa vieläkin vaahdota koirien oikea-aikaisesta ja aina riittämättömästä ruokinnasta. Se ruuan vinkuminen alkaa kellontarkasti tuntia liian aikaisin, näin talviaikaan. Kesäaikana se vaatii ruokaa sekä talviaikataulun mukaan, että kesäajan mukaan.

Totesin, että on aikaa pikkuisille neuvoa-antaville nokosille ennen muun perheen heräämistä. Niinpä tuvan soffaan vaateriin ja lisää unta sitä kaipaavalle.

Sitten pakattiinkin Esikoisen kanssa Nasse ja kamppeet autoon ja hurautettiin kaupunkiin. Nassella oli tuikitärkeä ennakkovalmistautuminen tuleviin virallisiin koiranäyttelyihin, kuin tilauksesta oma koirakerhomme järjesti Halloween Match Shown.

Perillinen ja Veteraanikoira jäivät hallille, minä kurvailin salille. Tämän päivän ohjelmassa oli entistäkin rankempi versio Functional Trainingista, täysi tunti hullunhirveää viuhtomista levytangon, irtopainojen ja kahvakuulan kanssa. Runsain mitoin kyykkäämistä ja muuta lystiä. Huippuseurassa homma sujuu kuin tanssi !

Eilinen treenisessio Piiskurin ohjeistuksessa kieltämättä tuntui varsin kokonaisvaltaisesti. Huomenna ei nouse myslikuppi pöydästä, korkeintaan tyhjänä.

Koville otti, mutta palkitsevaa oli. On se niin pahuksen hienoa haastaa itsensä ja kroppansa ja tulla maaliin itsensä voittaneena. Selkään ei satu pätkän vertaa, se toimii kuin uusi.

Yritin minä vähän vinkua eiliseen superhauisrääkkiin (sata toistoa) vedoten vähän kevyempää levytankoa. Vastaus oli tyly: ja tämäkö on sinun treeniasenteesi? No ei ole. Nöyränä tyttönä latasin vaaditut 12 kiloa romua puikkoon ja tein joka ikisen toiston, yhtään en lintsannut. Paitsi vatsalihasliikkeissä, oli pakko puhaltaa parin toiston ajan.

Nassekin tassutteli näyttelyssä tyylikkäästi, sinisen ruseetin arvoisesti. Virallinen pönötyskuva otetaan huomenna. Vastassa oli niin upeasti liikkunut spanieli, että pieni, arkisen näköinen terrierintynkä ei pysty siihen huutoon vastaamaan. Paitsi karismalla. Sitä Nassella on enemmän kuin kenelläkään !

Huomenna Nasse pääsee Peetun treenireissulle mukaan, siellä on taas näyttelytotutustakin joten Esikoinen saa kipittää molempien koirien kanssa.

Kotona odottivat normaalit kotirutiinit, tallin siivouksesta ruuanlaittoon ja pientä pintasiivoustakin yritin tehdä. Lähinnä siirtelin tuvan pöydällä ajelehtineita romppeita niiden omille paikoille. Nuorimmainen niistää ja ryystää joten hän on pois ns. suorittavasta portaasta.

Iso-J ahersi Nuorimmaisen kanssa huoneremontin loppuun ja aikamoiset rättisulkeiset olivat pitäneet. Nyt on taas vaatekaapeissa tilaa ja siistit pinkat. Kirpparille ja hyväntekeväisyyteen lähtee monta nyyttiä tavaraa. Kun vain saisi aikaiseksi sen kirppariruljanssin taas pyöräyttää käyntiin.

Illan pimettyä oli hyvä istahtaa ruokapöytään. Kukaan ei jaksanut kysellä Kekripaistin perään, Äitikulta tosin toi vadillisen kuumia ja tuoreita karjalanpiirakoita. Minä värkkäsin ihan perinteisen makaroonilootan joka näkyi kelpaavan. Itse tyydyin kevyempiin eväisiin.

Nyt kun on saanut jokusen tovin istua aloillani, tunnen luomeni hyvin hyvin raskaiksi. Tunnen valtavaa tarvetta sulkea silmäni ja lepuuttaa luomia hetken....

BLING! Herätys. Jossain tuolla ulkona pimeässä mörköjen syötävänä seisoo kaksi hevosta odottamassa talliin pääsyä ja iltapuurojaan. Saunaankin on syytä raahata tämä ihmisen kuori. Henkeä ei tunnu olevan jäljellä enää helmen vertaa.

Ensi yönä eivät maahiset, peikot, möröt eivätkä menninkäiset minun untani häiriköi. Vaikka Iso-J kuorsaakin kuin höyryveturi, minä nukun.

Tulkoon kissoja ja koiria sänky täyteen, minä nukun!

Tähän loppuun vielä kerran kiitokset tämän päivän tsempityksistä sinne minne ne kuuluvat.
Viimeisenä, mutta ei suinkaan vähäisempänä: lämpimät onnittelut Iisalmen voittoisille mestarimyyjille ja koko tiimille. Hyvin tehty, oikein hyvin!

Nyt viimeiset rutistukset ennen koomaan vaipumista, hei hei ja varo niitä maskinaamoja. Niitä on tänään liikkeellä, ainakin naamakirjan mukaan bileitä on siellä sun täällä. Olkaa ihmisiksi.

Älä käännä niille selkääsi, missä lienetkin!

PeeÄääs, joku maahinen näyttää nyt sorkkivan pimeyden voimillaan datayhteyksiä tai sitten joku utelias kiinalainen hakkeroi parhaillaan vähäisen pienyrittäjän tietokonetta. Julkaiseminen ei meinaa onnistua millään. Jos tämä pläjähtää julki kymmenen kertaa, lupaan poistaa ylimääräiset. Kunhan ensin nukun yhden yön kunnolla.