sunnuntai 10. marraskuuta 2013

Isänpäivän iltapäivä

Korjuukypsää satoa
Isänpäivä on ollut pilvinen ja tuulinen, harmaa ja surkean tihkusateinen. Mutta se ei päivän tärkeyttä himmennä yhtään. Meillä Iso-J sai nukkua vähän pidempään kunnes rymisteltiin Perillisten ja aamiaistarjottimen kanssa hoilottamaan. Koirapojat pitivät huolen, ettei aamiaisleivästä tipahtanut muruakaan muualle kuin heidän ahnaisiin kitoihinsa.

Tänään on saatu paljon aikaan ja eilen vielä enemmän.
Nyt on asiaa kanalasta. Torstaina kävin raviradalta kyselemässä 'onks tietoo' -hengessä ja kanan sain. Nätti kuin namunen tämä tumma Olgamme vai mitä?


Samaan aikaan Olgan hakureissun kanssa Henkipattokukko tuli kolkatuksi ja menetti samassa hässäkänsä päänsä. Semmoinen on kukkopoikien kohtalo jos eivät suostu vanhempiaan kunnioittamaan. Paha saa palkkansa ja joutuu saunan taakse ja nips naps henki vilahti ilmavoimiin.

Tämä härskihän kävi isäkukkonsa päälle aina kun tilaisuus tuli ja vanha kelpo Gaddafi sai nokasta ja kannuksista. Semmoinen peli ei käy, sillä Gaddafi on vanha ja hieno silkkikukko. Pitkään sai kaksistaan rouvansa kanssa höppänöidä, nyt tuli uusi Olga -morsian parvea kaunistamaan. Kaksi on pari, kolme on pieni parvi.

Gaddafi ja Rouva Hattarapää
Torstai-illan kähmyssä kiikutimme Gaddafin ja Hattarapään takaisin talvikanalan puolelle, nyt loppui kesäresidenssissä ulkoilu. Säiden puolestahan ei ole vielä mitään hätää, nämä leudot sadekaudet eivät näytä kanoja haittaavan pätkän vertaa.

Lauantaina saimme kanalan siivotuksi. Likaiset purut ja pehkut pois, huolellinen sonnanpoisto ja uutta purua tilalle. Voin kertoa, että kitalaestakin löytyy kanansulkia ja höyheniä vaikka miten yrittäisi olla hissuksiin hölisemättä. Hengityssuojain tässä hommassa tarvitaan.

Kun kanala oli siivottu, oli aika ottaa Vappupilli ja kaksi kanamuoria sisään. Voi sitä rääkymistä! Että osaa noin pienestä ja vähäisestä kukosta lähteä paha ääni. Ilmeisesti kyläläiset ja naapurit ovat jo tottuneet meiltä tulevaan metakkaan sillä kukaan ei ilmaantunut pihaan kyselemään onko isompaakin hätää. Loppu hyvin, kaikki hyvin, Vappupilli ja kanamuorit istuvat orrella niin terhakoina.


Tänään siirrän vielä kolme nuorta kiuruveteläistä nuorikkoa isojen osastolle, sitten on kanalan parvet järjestyksessä ja talvi saa tulla näiltäkin osin.

Lauantai-illan väliaikaohjelma oli yhteinen leffatuokio, Lone Ranger -tai jotain- oli leffan nimi ja kiva viihdepläjäyshän se oli, tuttua Disney Pixar -laatua ja kirsikkana kakun päällä Johnny Deppin esittämä intiaani. Suosittelen.

Tänään on värkkäilty viimeisiä pihahommia. Virittelin laidunkepeistä ja vihreästä muoviverkosta hirvittävän rumat mutta toivottavasti toimivat suojateltat hedelmäpuille. Viimeistelin koko kaameuden oranssilla paalinarulla. Toivottavasti talttahampaat saavat migreenin kyhäämästäni värien ilotulituksesta ja jättävät puut rauhaan.

Monta muutakin paikkaa tuli korjatuksi talven alta kuntoon. Vielä kun polkaisen valmiiksi pakkassuojakepit paikoilleen (ja muistan laittaa pakkassuojat kun maa on routaantunut), saapi talvi tulla.

Nyt tuli kuitenkin pimeys, ilta ja ruoka-aika, pihvit odottavat paistajaansa ja pöytä kattajaansa.
Leppoisaa isänpäivän iltaa kaikille isille, papoille, vaareille, ukeille, faijoille ja muuten vaan mukaville miehille! Missä lienettekin.

Kiuruveteläinen kananen jonottaa isojen puolelle...
- ja nämä kaksi odottavat vuoroaan

PeeÄäs: tämän päivän munasaldo: 2 munaa. Olga oli pyöräyttänyt sievän pikkuisen munasen ja yksi vanha ruskea oli päkistänyt toisen. Kiuruveteläiset ovat täysin ummessa, eivät muni ensimmäistäkään. Todellisia harrastekanoja, hmph!




7 kommenttia:

  1. Nämä eläinjutut ovat vain niin ihania! (Vaikka tämän jakson kuvauksissa siis vahingoitettiinkin yhtä eläintä.)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Careliana. Yksi eläin todellakin menetti päänsä mutta sekin sujuu nykyisin niin nätisti, ettei kukko ehdi edes herätä. Ne kun ova pimeässä ihan nukuksissa eivätkä juurikaan reagoi vaikka niitä kantaisi, lääkitsisi tai kolkkaisi.

      Ei sille asiasta varmasti traumaa jäänyt eikä tule kummittelemaan :)

      Poista
  2. Oi mikä Olga! Sangen viehko on hän pehkonsa alta kurkistellessaan! Toivottavasti Olga sujahtaa helposti nokkimisjärjestykseen.

    Isänpäivä vilahti tosiaan iltaan, täälläkin on syöty ja juotu kakkukahveja yhdeksän hengen voimin. Muutoin kyllä rikottiin perinne, sillä aamukahvit sujuivat sängyn sijasta keittiön pöydän äärellä. Maestro itse otti asian esille ja tätyy tunnustaa että monen monta äitienpäivää olen toivonut samaa. Sängyssä ei ole mukavaa ryystää aamukahvia, kun ei ole selkäänsäkään saanut oikaista tai muitakaan jäseniä liikkeellä heräteltyä.

    Mutta päivä on taas Well Done. Ruoka oli hyvää ja sitä oli riittävästi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tulipa tuossa mieleen jotta minähän annan lammasten keväällä hautoa ja toimitan sulle ns. pesämunan omaa kanaparvea varten. Kukon saat hommata erisukuisena. Voisit hyvissä ajoin vinkata Maestrolle, että kanala pitää saada per heti ;-)

      Hyvin syöneenä on hyvä käydä mahansa viereen maate!

      Poista
    2. Voi tätä autocorrectia.... Lammaksethan ne hautovat juu. Niin sekaisin edes minä en ole, että lampaiden alta tipuloita etsisin. Kanasten on oikea sana ;-)

      Poista
  3. Onpas säväkän näköinen kana ja aina sitä näköjään oppii uutta kun vanhaksi elää. Olen nimittäin luullut että kaikki kanat ovat peruskanoja eli valkoisia punaisine helttoineen mutta ei se näköjään olekaan niin :)

    Eilinen oli hyvä päivä ja niin teilläkin tuntuu olleen joten jaksaa taas paremmin ottaa viikon vastaan.
    Btw, et ole sitten kokeillut hedelmäpuiden suojaksi sitä juttua, missä sukkahousun puntista leikattuun ja tehtyyn pieneen pussukaan laitetaan hiuksia - oikein tukko siis eikä mitään kahta tai yhtä (kuuleman mukaan n. 5 cm pitkä ja 2-3 senttiä halkaisijaltaan oleva riittää).
    Pussukka laitetaan narulla rungon alaosaan tai alaoksille heilumaan ja tämä tosiaan toimii sillä niin jänöt kuin muutkin kavahtavat ihmisen hajua ja pussukkaa / pussukoita ei edes tarvitse vaihtaa joka vuosi.

    Uskon että osa tottakin sillä olin tässä taannoin hakemassa eukkoa kampaajalta kun sinne tuli eräs luomuhemmo hakemaan hiuksia joita kampaaja oli häntä vasten säilönyt muovikassillisen verran. Äijällä on varmaan toistasataa omenapuuta joten en usko että ammatikseen omenoita kasvattava huvikseen noita hiuspussukoita puihinsa ripustelee.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Guugletteles kanarodut kuvina niin näet mikä kanasten kirjo maailmassa onkaan :D Pelkästään suomalaisia maatiaiskanoja on liki kymmenen ja sitten ne tehomunijakanat ja lihakanat erikseen. Tiesitkö, että valkea kana munii valkean munan ja ruskea ruskean? Maatiaiset tekevät näemmä kaikki pikkuisia maitokahvin värisiä munia.

      Olen kuullut kyllä tuosta hiusjutusta, että karkoittaisi rusakot. Täytyypä joskus pyytää kampaajaa säästämään päivän karvat ja hankkia jostain rysäpöksyjä. Onhan tuo niin hullunkuuloinen idea, että varmaan toimiikin.

      Mukavaa viikkoa sinnekin.

      Poista

Ilahdun kovasti kaikista kommenteista.
Voit myös laittaa minulle sähköpostia hirnakka@gmail.com