torstai 22. elokuuta 2013

Kaupunkilaisen valkosipulit


Siinä se pötköttää. Hetkeä aiemmin mullasta nostettu valkosipulisato vuosimallia 2013.
Ihan itse ensilumen satamisen jälkeen kolasin pellon paljaaksi, kuokin vaon, levitin hevosenlannat ja kuuntelin lenkkeilevien kyläläisten säälin sekaista hihitystä istukaskynsiä penkkeihin taputellessani.

Vaan sepä parhaiten nauraa jolla komeimmat valkosipulit!

Toveri Titalle olen paljosta velkaa. Ilman neuvojasi sato olisi yhtä surkea ja vähäpätöinen kuin aiempina vuosinakin. Nyt tein kaiken pilkuntarkasti, kannoin kesällä ruohonleikkurin silppua katteeksi, katkoin kauniit kurjenkaulat ja vahtasin naattien kellastumista.

Tänään oli sitten se aamu, jolloin Suuri Hetkeni koitti.


Esipesun jälkeen möllykät näyttivät tältä. Pulskia ja pontevia. Suurimmassa osassa kynnet sievästi supussa. Ne jotka harottavat auki, pääsevät talvehtimaan ulos kasvimaalle, muut päätyvät patoihin ja pannuihin. Lienenkö aiemmin maininnut, että kahvi on suunnilleen ainoa ravinto johon en laita valkosipulia? Valitettavan harvoin kaupoista saa kotimaista saati lähituotantoa. Kiinastahan ne valkosipulit näille selkosille rahdataan. Vaan nytpä olen tanakasti omavaraisuuden liepeessä kiinni tässäkin asiassa.

Pomot saapuivat työpaikalle. Peetu teki kaikkensa saadakseen edes yhden multaisen murikan näpistettyä. Sain olla tarkkana ja nopeana.

Peetulla on tuommoinen pidempi (8 m) solmio, sillä pikkujätkän itsehillintä ei vielä yllä tontin rajojen kunnioittamiseen.

Peeturukka tekee päivittäin säälittäviä benjijuoksujaan kohti kylätiellä hölköttäviä juoksijoita ja muita norkoilijoita.

No niin, sitten takaisin sadonkorjuuhommiin.




Juuret leikottu ja varret pätkitty määrämittaan. Kilon (vajaan, sillä söin osan) minä syksyllä istutin ja käsivaralla arvioituna tuossa on kolmisen kiloa valkosipulia, ehkä enemmänkin. Punnitan tarkemman lukeman sitten kun ovat kuivia.


Viimeisen huuhtelun ja liikojen kuorien poisriivinnän jälkeen tämä jäi jäljelle. Yhtään en heittänyt pois sillä aivan priimaa tavaraa koko satsi. Voi varjele miten veti suupieliä hymyyn tämmöinen aarre.

Mihinkäs nämä kuivumaan? Pitäisi olla kätevä valoisa, ilmava, katettu paikka. Ei voi virittää massavia kuivuritelineitä eikä jättää ihan maahankaan sanomalehdille pyörimään, ne pyörivät äkkiä Peetun toimesta pois ja jäävät sille tielleen.

Ja näin, kaupunkilainen kehittelee oman innovatiivisen ja kompaktin valkosipulin kuivaustelineen. Vie vähän tilaa, on helposti siirreltävissä ja muutenkin kuin tähän tarkoitukseen suunniteltu:


Hopsansaa, katsos kynsilaukkaa! Rämä vanha juureskori joutaa hyvin pariksi viikoksi tähän virkaan. Lajittelin satoni samalla syötäviin ja istukkaisiin. Panen istukkaiksi nuo vasemman reunan harakynnet, oikealla ovat syötävät ja säilytettävät muotovaliot.

Ei noilla vielä talvea pärjätä mutta ainakin pitkälle syksyyn. Saattaahan se olla niinkin, että maku on niin stydi, että vähempiin riittää tuomaan keitoksiin makua ja aromia. Sen tietää vasta kun pääsee maistelemaan.

Voi kun minä olen iloinen, tästä tuli Min Stora Dag.

Nyt on syytä rapsutella kynnenaluset puhtaiksi ja kiitää kaupunkiin. Iso-J lähti 05:30 kohti Kotkaa ja Haminaa, tulee illalla kotiin. Tekee tuommoisia kevyitä päiväreissuja... hullu se on.

Näihin kuviin ja tunnelmiin! *löyhyttää vienoa valkosipulin tuoksua*





16 kommenttia:

  1. Onnittelut saaliista!
    Mahtava idea! Laitoin oman v-sipulisadon kuivumaan leipomolaatikoihin ja korkeuksiin autotalliin, mutta tuollaisessa olisi ollut kolot jokaiselle sipulille.

    VastaaPoista
  2. Kiitos, olen varsin iloinen sekä sadosta että kuivatusratkaisusta.

    Oliko sullakin talven yli maassa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei ollut, mutta kylmäsäikäytettynä muutoin. Joskus farmillani parina syksynä laitoin maahan talven yli, hyviä niistäkin tuli ja aionkin nyt laittaa lokakuussa maahan, mikäli saan kehitettyä siementä jostain.
      Nyt heräsin valkosipulin viljelyyn vasta talvella eikä viitsinyt lumeen alkaa kaivaa... Tuli kyllä hyvä valkosipulisato, ehkä paras mitä ikinä ennen. Itse asiassa tyytyväinen koko rehusatoon ylipäätään, liekö "uutuuden" viehätystä, kun landetouhun lakattuani viisi vuotta sitten en ollut kasvattanut mitään näiden vuosien aikana. Nyt taas saa kaikkea, munista lähtien. Tällä tavalla pitääkin olla! :D

      Poista
  3. Wau, mikä sato! Vähän tässä kademieli nostaa päätään... Sillä muakin hieman sylettää se, että Kiinasta asti rahdataan valkosipulit tänne.
    Onnittelut! Ja voit näyttää niille kyläläisille nyt pitkää nenää. ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Mikähän siinäkin on, ettei kotimaista valkosipulia riitä myyntiin muihin kuin isojen kaupunkien maatilatori -puoteihin?

      Pitää varmasn sitoa noista letti kaulaan ja lähteä kylälle pyörähtämään, näkevät mokomat epatot mistä se mehevä aromi löyhähtää!

      Poista
  4. Upea sato ja hieno kuivatusteline! Mulla ei tule enää juurikaan noita auki ratkenneita, kun korjaan sadon jo hyvissä ajoin heinäkuun puolella. Olen laiska kastelemaan, joten naatitkin kuivuvat jo tuolloin. Mun valkosipulit ja kuivatussysteemi nähtävissä tuolla: http://keskener.blogspot.fi/2013/07/valkosipulisato-on-korjattu.html

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos linkistä, tulen visiitille illemmalla, nyt lakisääteinen selänlepuutustuokio ja sitten hevosten pariin.

      Itseäkin naurattaa tuo kuivausteline, olen sisäistänyt Tami-Sedän opit; keep it simple, stupid! Minä käänsin kupin nurin, kirjaimellisesti.

      Poista
  5. Ou jeah! Hyvältä näyttää kerrassaan - onnistumisen ilo on aina yhtä mukavaa!

    Syys-lokakuussa tuuppaat ne kynnet mielellään eri lohkolle kuin missä nyt kasvoivat. Ja hevonpaskaa ynnä tuhkaa kylvövaon pohjalle reilulla kädellä. Taas sadon määrä kasvaa...

    Mä tulevalla viikolla nostan omani. Ei kerkee millään nyt. Voihan olla, että noita hajonneita jo löytyy - se tarkoittaa vain sitä että nosto olis saanut olla himpun aikaisemmassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Aina ohikulkiessani nuuhkaisen ilmaa tyytyväisenä, siinä ne köllöttävät sievästi.

      Tuhkahan se yksi elementti oli, hyvä kun muistutit.

      Poista
  6. Komea sato ja oivallinen kuivausteline.

    Täytyy nykiä palstan valkkarit ylös ja katsoa tuliko mitään.
    Ensi kesän sadon varmistan Titan ohjeilla. Voi varmaan istuttaa myös ennen ensilumia? ;)

    /Anu

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä kyllä luulen, että se lumenluonti ennen istutusta on tarpeen, tulee manattua hyvää satoa ;-)

      Poista
  7. Nyt olen kyllä kade. Kyökin työpöydällä poukkoilee kiinalainen yksilö, josta osa on jo käytetty ja lopuista pitäisi tulla potkua kasvispaistokseen....

    Toveri Titan ohjeista voisi tehdä koosteen tänne. Kiitos.
    Jos minäkin jonakin päivänä.

    Kuljettelisiko Peetu noita suussaan. Epäilen. Voi olla voimakas aromi, vaan mistäpä koiran mietteitä ja makumieltymyksiä tietää. Pomon virkaa hoitaa kuitenkin hyvin.

    OP

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäpä koostan tekstin ja teen ihan oman sivun ohjeista :D Tarkistutan ohjeet Gurulla ennen julkaisua.

      Peetuhan toimii ennen ajattelua joten ei ole mikään ihme vaikka kähveltäisi aarteekseen. Yksi edesmennyt airedaleni söi kkonaisen valkosipulin ahneuksissaan ja ihmetteli kun koirapuistossa kaverit aivastelivat ja murisivat....

      Poista
  8. Vastaukset
    1. On muuten vaikea olla kajoamatta noihin herkkuihin :-/

      Poista
  9. Tulee vesi kielellä satoa katsellessa... Pitäisköhän munkin kokeilla? Ensi vuonna, jos saisi värkättyä jonkinlaisen kasvimaan... Vai mahtaisiko onnistua jonkin kokoisessa laatikossa?

    VastaaPoista

Ilahdun kovasti kaikista kommenteista.
Voit myös laittaa minulle sähköpostia hirnakka@gmail.com