Lepakkoluolan lauantai

Elokuutamo, komia ja keltainen se on. Ja älyttömän hieno.
Perjantaina turattiin siellä sun täällä ja päivä vähän karkasi jonnekin puolivalmiin ja täyden välille. Illalla  nuttu oli ns. kuiviinrutistettu joten hiippailin vähin äänin yöpuulle.

Kävin minä Nuorimmaisen kanssa fillarilenkillä, se tuttu tanssilavan lenkki, n. 11 km polkaistiin. Minä jäin jälkeen kun kunto on vielä vähän lomalla.

Esikoinen ja Iso-J kokosivat jotain pahuksen pöytäsirkkeliä ja Esikoinen taisi ansioitua hommassa erityisen hyvin. Näppäräsorminen ja tarkkasilmäinen nippelinasentaja pääsee jatkossakin koneiden asennushommiin.

Tänään mentiinkin ns. sata lasissa koko lössi.

Torpanmäen pienimmät valtasivat Lepakkoluolan, sen missä normaalisti säilötään autot ja muut moottoroidut ja moottorittomat menopelit, potkukelkasta lähtien. Potkukelkka oikeassa reunassa, ruohonleikkurin yläpuolella kesäteloillaan. On tuolla hevosiakin pesty.

Sinistä soppaa saunapaneeleille. Pikkuisen oli usko koetuksella, kun minulle kirkkain silmin ja vilpittömin mielin vannottiin, että tuosta mustikkasopasta tulee kyllä hiilenmusta hennon helmiäinen pinta saunan paneelipuille.

Ensimmäisen hölväyksen jälkeen tulos on vaatimaton. Mutta tuo olikin laimeammalla litkulla vetäisty pohja. Aamulla Pätkien tiimi hölvää toisen kerroksen ja sen pitäisi sitten tummua lähelle oikeaa sävyä.
Eikä toisella kierroksella enää lantrata vaan vedetään raakana.

Tässäkin asiassa vanha kunnon seeing is believing -sanonta pitää kutinsa.
Enkä minä lähde keskeneräistä työmaata ohjeistamaan. Väri oli kyllä illan aikana synkentynyt oikein lupaavasti joten on tässä vielä toivoa, paljonkin.

Ainakin saunajakkaroista tuli kerralla komian mustat, tismalleen oikea sävy. Eli upea. Just niinkuin pitääkin ja just niinkuin sieluni silmin saunan näen.

Peetupoloinen heräsi aamulla silmät killissä kuin Tähkän Laurilla, sillä syyskuun kyyllä.
Nukku-Matti taisi nakata kelpo kokkareen unihiekkaa Peetuun päin sillä oikea silmä oli aivan killellään, luomi turvoksissa. Silmä itsessään näytti ihan ehjältä ja valkea osa oli ihan terveen vaalea.

Päivän mittaan turvotus luomessa laski ja meno senkus kiihtyi. On se kyllä varsinainen pingispallo koiraksi. Käsittämättömiä pomppuja, kiepsahduksia ja voltteja ilmassa, maassa ja puolivälissä.

Koska minua väsyttää pelkästään tuon riehumisen katsominen, tyrkkään lopuksi jokusen kuvan ja hiihtelen itse petiin. Siivosin Torpan sisätiloissa sangen ansiokkaasti ja pesin neljä ... viisi koneellista pyykkiä. Sitä oli vähän kertynyt, koska pihan pyykkiteline sai Äitikullan toimesta uuden maalipinnan ja vanhat virttyneet narut nakattiin pois. Tänään asensimme uudet narut ja ne ovat nyt niin sinkeällä, että soi.

Saimme kahviseuraakin omenanpoimintareissulle piipahtaneilta ystäviltä. Nyt Iso-J istuu saunassa serkkunsa kanssa ja minä voin hyvinsyöneenä ja hyvinsaunoneena uppotua vällyihin.

Kiva päivä ja paljon hommia tehty. Ratsastamaan ei ehditty mutta se on huomisen agendassa heti puolen päivän jälkeen. Iltapäivällä olisi kiiruhdettava Peetun treeneihin ja itse luikahdan salille.

Mukavaa illan jatkoa, missä lienetkin. Älä kokeile näitä Peetun temppuja, saattaa äkkinäistä sattua leukaan.

PeeÄäs:

"On se kyllä ihan pitelemätön tuo Peetu"