Kappas kehnoa

Kyllä nyt tökkäsi pahasti pohjaan.
Iso-J:n 'flunssa' on mitä ilmeisimmin sairaalahoitoa vaativa keuhkokuume ja koska minulla on samat oireet, joudun ilmeisesti itsekin kuurille.

Viime yö meni yskiessä ja aamuyö kylkiluita pidellessä, olin ihan varma, että ne napsahtelivat yksi toisensa jälkeen irti sijoiltaan. Semmoinen kiva hakkaava yskänpuuska varttitunnin välein. Aamulla douppasin vahvan särkylääkkeen ja nyt sitä ollaan iloisesti ihan tillintallin. Melkein poromiesten autoilukunnossa.

Pitää selvitellä nyt päätä, hankkiutua kiireesti kauppaan, hommata viikonlopuksi tänne tuleville ruokatarpeet, hakea kirjastosta pari Läckbergiä lisää ja leipomolta pari limppua. Sitten voin ehkä ajatella sairastelua.

Suoraan sanoen potuttaa niin paljon, ettei mitään rajaa. Paikallisen keskussairaalan, Tikkamäen Takomon varma veikkaus oli ilmastointilaitteistosta saadun bakteerin aiheuttama keuhkotulehdus ja kuume.

Lyhyestä virsi kaunis, tää ryhtyis nyt laatimaan ruokalistaa, ostoslistaa, tehtävälistaa ja aikatauluttamaan viikonloppua niin, että täällä pärjätään vaikka isäntäväki rojottaiskin sairaalassa. On se saunan rakentaminen ja kolmet koiranäyttelytkin. Ääh, haasteeita riittää ja kyllä tästä vielä noustaan. Niinkuin se kuuluisa usva paskasta.

Että semmoinen Torpan uusivuosi tästä tulikin. Juhlitaan sitten myöhemmin, meillä on kellari täynnä paukkukorkkijuomia. Synttäreistä ei nyt niin väliksi ole. Me Prinsessathan olemme iättömiä ja ikuisia, meihin ei ajan hammas pysty. Joten mitäpä noita mittariin kertyneitä vuosia sen enempää juhlimaan. Pääasia, että vuodet rullaavat ja niitä näkisi vielä mahdollisimman monta.

Pitäkäähän peukkuja, että tästä selviäisi ihan vaan antibiootilla ja kotihoidolla. Ja jos joudun sairaalaan niin manatkaa voimallisesti, että muistan ottaa laturipiuhan mukaan.

Kiitos. Missä lienetkin!