perjantai 14. kesäkuuta 2013

Pidellään sadetta


Ei sitä sadetta tarvitse pidellä, ihan itse osaa jo losottaa maahan asti. Tänäänkin on mahtiansa näyttänyt ja kuitannut ne muutamat hikiset hellepäivät. Ei tässä pidä suomalaisen liikoja luulla kesästään.

Hevoset seisovat laitumen portilla hörisemässä ja tinkivät vimmaisesti talliinpääsyä. Alkaahan se pitkänaamallakin lärvi roikkumaan kun sateessa seisoo aamusta iltaan.

Täällä ollaan Siskolikan kanssa otettu sadepäivistä ilo irti ja kirjattu sporttiaktiviteetteja ansioluetteloon. Pitkä litania niitä onkin jo kertynyt. Pyöräilyä ja kuntosalia. Tänään kirjasin henkilökohtaisen ennätykseni, lankkupidossa rikoin viiden minuutin ikioman ei-kyllä-mee-ikinä -rajani. Meni se, eikä edes ihan viimeisillä voimilla tikistämällä. Hiki kyllä kirveli silmissä ja muutama pisara tipahti ajanottolaitteena toimineelle puhelimellekin. Mutta joka pisara oli vuodatettu ilolla.

Joo, halvat ovat hullun ilot.


Huomenna aamulla lähdetään ennen sianpieremää puskemaan kohti Savon synkeitä korpia. Mukana kyydissä Peetu ja yksi kasvattajan koira. Pakko ottaa nokkakärryt mukaan sillä mitenkään hirmuisesti ei nappaa kahden koirahäkin kantaminen ties minkä taipaleen takaa. Enkä ole ihan varma, saako Esikoinen talutettua molemmat koirat, voipi olla, että mun täytyy kasvattaa kolmas handu koiraa varten.

Mitään ennakko-odotuksia meillä ei ole, kaikkihan se on otettava minkä tuomari antaa. Voihan se olla ihan vaan kiitos ja näkemiin -keikkakin.

Toivottavasti ei sada ihan koko aikaa, tässä alkaa vähitellen nutturassa levä kasvamaan.

Torpanmäellä kaikki hyvin. Paitsi sade.
Nyt hevoset talliin ja sitten saunan kautta huilimaan. Näinä valkeina ja valoisina iltoina sitä vaan ei oikein osaa asennoitua yöhön ja ihan epähuomiossa tulee valvottua yli puoliyön.

Tänään on pakko pitää joku roti ja kellosta huoli. Muuten tulee huomisesta ankea.

Mukavaa perjantai-illan jatkoa, missä lienetkin !


PeeÄäs: kävin vuosihuollossa shiatsuhoitajalla. Hän ei meinannut tunnistaa samaksi ihmiseksi. Ja kuulema kroppakin tuntui ihan erilaiselta kuin viime keväänä. Noh, iso muutos on tapahtunut ja henkinen taakka on huvennut monen muun taakan myötä aina vaan pienemmäksi. Pitää iloita nyt. Ei tätä iätkaiket jatku, sanoo pessimisti. Joka ei pety.

4 kommenttia:

  1. Ihania juttuja! Mitä puuhaat koiran kanssa? Jäljestystäkö? Siis verijälkeä...mulla on ollut kultsuja, joiden kanssa olen harrastanut verijälkeä, ihan kivaa puuhaa, mutta siinä menee kyllä koko viikonloppu. Ja on sitä tullut ihan hemmentin moisessa kelissäkin merkkauksia tehtyä.
    Mukavaa viikonloppua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Tuija.
      Nasse, borderterrieri, on tallin Ylipäällikkö. Harrastaa Senior Advisor -asioita Peetun suhteen. Nasse osaa valmiiksi kaiken joten tekee tarvittaessa, ei harrasta.

      Peetu, Jack Russelin terrieri, opettelee perusjuttuja. Esikoisen kanssa agilityä, tottista ja showmeininkiä.

      Minä kuljen mukana kuskina, kuvaajana ja lompakkona.

      Itse kokeilin edesmenneen Airedaleni kanssa verijälkeä, mutta ajanpuutteen takia se homma jäi vaikka koira oli multitalentti. Vieläkin tutut vinoilevat jotain helmiä sioille -juttua.

      Nyt unille koska väsy.

      Poista
  2. Onnea matkaan - ja illalla odotetaan uutisia! Jos ei postausta jaksa rustata, niin laita testari :D

    Mulla on viikonloppu töitä, joten satakoon tai paistakoon... ihan sama.

    VastaaPoista
  3. Heh! Minäpä tiedän, että Peetu on onnistunut tänään(kin!)

    Onnea mahdottoman paljon Peetulle ja koko tukijoukoilleen! Menestyminen on mukavaa :D

    VastaaPoista

Ilahdun kovasti kaikista kommenteista.
Voit myös laittaa minulle sähköpostia hirnakka@gmail.com