Hyvää iltaa -ja näkemiin!

Ei voi sanoin kuvata (aargh, taas tuo sana) tätä sieluni tuskan määrää, tätä tulenkatkuisen kitkerää katkeruutta, tätä sapenkirjavaa hapokasta vitutusta joka pienestä ihmisentyngästä huokuu.

Katsokaa nyt mitä se kurjenperhana teki minun uskolliselle canuunalleni!! Onko tuo reilua? Häh? Mitä pahaa minä sille kurjenriettaalle muka tein? Otin vain pari kuvaa. En häirinnyt, en mekastanut, en hälyttänyt bongarilaumaa apajille. Pari kuvaa vain otin, käppäilin takaisin autoon ja huristelin kotiin.

Ja kotona on katkeran kurjen pilalle nokkima kamera. Aiaiaiai tätä tuskaa.

Niin kuin minä mielelläni olisin vanhan, uskollisen ja monet polut kanssani kulkeneen vanhan canuunanruppanan pitänyt. Eihän tässä rouvakaan enää tuorein malli ole. Silti ihan soivia pelejä kumpainenkin. Ihan kuin se kurki olisi nokkinut käteni jatkeen irti. Ja varmaan oli joku paholaisen kätyri joka etänä tuikkasi sanonko minkä itämään sanonko minne? En sano. Se olisi manaus.

Shit happens. And then you´ll die.

Onneksi aamun lehdessä oli kerrankin virkistävää mainontaa.

Tässä ei turhia kaunistella vaan asiat sanotaan niinkuin ne on. Juhannusaattona emme. Piste.

Tänään torpan työmaalla ei ollut mitenkään erityisen rumia jätkiä, mutta ilmeisesti asiansa osaava eristäjämies. Jumalattoman pinkan hän sai finnfoamia ja ties mitä muita eristeitä survotuksi kraateriin. Pursotti ilmeisesti jotain lisäkettä (uretaania?) ja värkkäsi ihan täyden työpäivän ajan. Uskoni on luja, ettei tämä kioski lähetä ketä tahansa tunaria tekemään omia virityksiä ja luovia ratkaisuja.

Jotkut hassut ritilät siinä on nyt päällimmäisenä. Liekö sitten valun tukirautoja? Eivät kai ne lattialämmityshärveleitä laita betonin alle? Huomenna tulee sähkömies joka värkkäilee sähköt termostaatteineen ja muine kytkimineen. Ennen juhannusta on kuulema valu. Ja siitä reilu viikko alkaa pintatyöt.

Eli just silloin kun tämä revohka paistattelee nahkaansa Hispaanian lämmöissä, täällä kaakeloidaan. Just. Mun niin pitäisi olla neuvomassa miten se homma tehdään.

Tässä on kaakeli ja tehostemosaiikki.
Näyttää ihan supermauttomalta ja juntilta (huono kuva), mutta minulla on Visio jolla tuosta tulee ihan kiva. Ehkä.

Jos kaakeloijat eivät sössi ja kössi hommaa ns. kintuille.

Valinnan jouduin tekemään suuren kiireen kera, enkä täten pystynyt parempaan. Nämäkin olivat tilaustavaraa ja saapunevat lähiaikoina kaupunkiin.

Budjetti oli rajallinen joten tällä mennään, latin latia ei noihin tarvita omarahoitusta. Enkä kyllä usko, että elämäni laatu tästä paranisi merkittävästi vaikka olisivatkin jotain öykkärikallista käsinpuristeltua designkeramiikkaa.  Pukkilan mallistosta löytyivät.

Eniten jänskättää ladonta. Onnistuuko?

Tässä esimerkki osuuskaupan hyllystä. Tiililadonta kaakelille ja todennäköisesti kahden mosaiikkipalan levyiset rannut jollekin esteettisesti kivalle korkeudelle. Yksi vai kaksi rantua, se on vielä päättämättä.

Osuuskaupassa tuo samainen laatta oli puolet halvempaa kuin se, mikä otettiin toisesta kaupasta mutta uskon vilpittömästi Pukkilan laatuun.

Siskolikka sanoi, että ihan tulee mieleen navetan maitohuone tuosta kaakelista. Se on häneltä aika nätisti sanottu.

No, omanlaisiaan ruhojahan sitä käsitellään meidänkin kylppärissä joten ei se ajatus nyt niin kauas navetalta karkaa.

Ja lattiaan tulee musta laatta. Kuva on taas ihan p-aska, jos et tiedä syytä niin lue ensimmäiset rivit uudelleen.

Ei näytä mustalta mutta on se. Se, minkä oikeasti olisin halunnut, oli nätimpi ja mustempi mutta tuplasti kalliimpi. Tämän valitsemalla pysyttiin budjetissa.

Seuraava kohtuullisen haastava tehtävä on löytää joko musta tai valkea hana-suihkusetti ja lattiakaivo. Kuulema Hispaaniasta löytää ihan mitä vaan, joten panen toivoni siihen.

Saunaan tulee tummat paneelit ja hitusen vaaleammat lauteet. Ja vanha punainen tiiliseinä päällystetään uudelleen, vähän kivipintaa. Minua puhuttelee tämä savusauna-asia ihan kauheasti, semmoisen toivoisin joskus tällekin tilukselle kohoavan.

Toki riittävän kauas torpasta, ne kun tuppaavat roihahtamaan äkkinäisen ja/tai kaupunkilaisen käsissä. Sitä iloa en kyllä kyläläisille soisi. Sammuttajia ei taatusti siihen urakkaan löytyisi, palokuntakin toisi varmaan turhat rojunsa kokkoon ja asettuisivat rinkiin makkaratikkuineen.

Tehdään edes sisäsaunasta vähän sinne savusaunaan päin.  Ja vaikka leppälastuja käryämään kiukaalle...  no ei. Se oli vitsi.

Jotain tämän tapaista, ehkä. Mieluummin vielä vähän rosoisempaa ja mustempaa.

Kuten fiksut lukijat tajuavatkin, kuva-arkistojen aarteita tässä kuvapulan takia pengon. Voi olla, että kamerattomana kautena (joka ei toivoakseni kestä seuraaviin pyöreisiin kymmeniini) esittelen teille elämäni kuvat, ihan sieltä muinaishistoriasta lähtien. Arkistot auki ja scannerin kautta jakeluun. Tähän on tultu.

Eikä tunnu kivalta.

Tämä tältä päivältä, huomenna armo uus.
Nuorimmainen tulee kotiin ja elämä palaa taas normaaliin moodiin. On ihan outoa, miten hiljainen ja huomaamaton yksi lapsi on. Yleensä ne kaksi ovat nahistelematta noin minuutin, sitten se väninä jo alkaakin. Ja minä niin kaipaan sitä nahistelua.

Pitäisi kai jotenkin asennoitua juhannukseen? Miten? Sauna lämpiää ja varmaan kaikki syötävä kulkee grillin parilan kautta. Ehkä saadaan vihdoin puutarhakalusteet varastosta. Ja jos hellettä piisaa, syödäänkin ulkona.

Kaupassa olisi syytä käydä ennen Suurta Ryysistä. Auh.
Mukavaa illan jatkoa, missä lienetkin. Tässä vähän hirsiseinän mallia, en ole eläissäni nähnyt noin paksuja hirsiä. Paljoa en valehtele jos väitän, että yhden kyynärän on jokainen korkea. Vähintään.

PeeÄäs:
tänään tuli neljä tekstiviestiä lähettäjältä POLIISI: POLIISIN lähetys tunnuksella 'sejase' on noudettavissa R-KIOSKI 'sejase' 2.7.13 asti. Henkilöllisyystodistus ja lähetystunnus mukaan.

Toivottavasti siellä nyt on se rasti ruudussa, että henkkariksi käyvät vanhat passimme. Varmistin kyllä moneen kertaan, että ne uudet saadaan vanhoilla passeilla ulos.

Hassua tässä on se, että ärrälle on pari korttelinväliä pidempi matka kuin poliisin lupatoimistoon. Noh, ärrä on pidempään auki, arkena ja sunnuntaina. Ehkä tämä on edistystä ja kehitystä. Nopeasti ne kuitenkin tulivat. Ja meidänkin sormenjäljet ovat nyt rekisterissä :D