Rientoja ja valintoja

Kiirettähän tuo on pitänyt, vaikka leppoisammaksi kuvittelin elämän sen jälkeen, kun koulun kello on kalkattanut penskat kesälaitumille.

Viikonloppu oli yhtä puuroa, eestaas suhaamista ja muuta hässäkkää. Sunnuntaina marssimme Nuorimman kanssa hevosten luokse, tavoitteena jotain tavoitteellista tekemistä. Juuri kun Töttis lussutti kuolaimia suussaan ja seisoi lähes ratsun näköisenä kuski selässään, taivas jyrähti ja repesi ja sitten satoi niin  maan perusteellisen huolella. Ja ihan maahan saakka. Tarpeettomasti mainostan jääräpäisyyttäni, eihän se tamma edennyt vapaaehtoisesti metriäkään. Ideana oli ratsastajan avulla lähettää Töttis juoksu-uralle liinan päähän. Ei mennyt. Ei liikkunut. Kolme kierrosta lypsämällä ja se oli siinä.

Seuraavan auringonpilkahduksen aikana säntäsimme kuivin vaattein Sörsselssonin kimppuun ja sen roiston sain juoksutetuksi hyvin. Ja sitten sade kuivasi hiet.

Pientä paikkausistutustakin on tehty, minä polkaisin multiin perhoskasveja ja Äitikulta korvasi myyrien kössimät syysleimut uushankinnoilla.

Rikkakasvien kitkemistä olisi, mutta kumpaakaan Perillistä ei kiinnosta palkallinen työ. Vitosen lupasin per kukkapenkki, mutta on kuulema hikipajan liksa eikä lapsilla saa teettää niin rankkaa duunia. Just. Kitken itse ja törsään nekin vitoset Hispaaniassa sangriaan.

Blogin päivittäminen on ollut perinteisesti illan viimeisiä hommia. Mutta nyt olen ollut iltaisin niin poikki, etten todellakaan ole jaksanut miettiä mitään fiksua sanottavaa. Ihan kuin mä sitä muulloinkaan tekisin.... enkä kuviakaan ole saanut siirretyksi kameralta koneelle. Tekosyitä, tekosyitä.

Tämä ei ole käsittääkseni mikään ufo vaan hassun hauska pilvenriekale jonka horisonttiin laskeva aurinko värjäsi vinkeän väriseksi. Näyttää ihan pommikoneelta. Säät ovat palanneet normaaleiksi kesäkuun säiksi. Samaan päivään mahtuu pistävää paistetta, tuulta ja sadetta. Sekalaisessa järjestyksessä ja joskus kaikkia samaan aikaan.

Sunnuntain sateet tulivat kieltämättä tarpeeseen. Onhan se ollut vähän hassua nyhtää letkuja porkkanapenkkien äärelle ja kastella kylvöksiä, viime vuonna sade huuhteli suurimman osan siemenistä jonnekin tilusten alareunaan. Perunoita ainakin löytyy nytkin ihan hassuista paikoista.

Jospa ne nyt ehtivät juurtua suunnilleen oikeisiin paikkoihin ja sade antoi vain kasvulle tarvittavan alkubuustauksen.

Orvokki -lammas nauttii aina, arkena ja sunnuntaina.

Minä nautin tänään suunnattomasti laina-autosta, huollon sössimisten takia siellä on saatu rampata vaivoiksi asti ja aina automyynnin tuttu kaveri järjestää hyvittelyksi hyvän pelin koeajoon. Tänään se oli taas yksi Subarun versio. Kiva oli, kulki kovaa ja oli käteen sopiva, ihan niinkuin se canonin kallismalli. Elämä olisi niin paljon helpompaa, kun en olisi kaikessa niin mukavuudenhaluinen...

Toisaalta, kun riman pitää korkealla, ei haksahda heräteostoksiin. Ne vasta kalliiksi käyvät.

Edellisessä postauksessa taisin marista remontista. Tänään homma otti jättiloikan eteenpäin.
Purkutyöt on nyt tehty. Nyt on viikon kuivatusaika, joku pönttö tuolla kraaterissa hurisee. Sitten alkaa uusien kerrosten rakentaminen: valut, lattialämmitykset ja mitä niitä nyt onkaan.

Tänään saimme myös kaakelit ja laatat valituksi. Niistä sitten tuonnempana.

Ja ne passit. Ne on tilattu. Kaikki toimi kuin unelma. Enää odotellaan tekstiviestiä r-kioskilta jonne passit nykymenolla toimitetaan. Se, että meidän lähin ärrä on kauempana kuin poliisin lupatoimisto ei ole mikään syy hakea passit lupatoimistolta. R-kioskille mennään.

Hyvä päivä, paljon tuli valmista ja moni asia loikkasi eteenpäin.
Mie loikkaan nyt petiin.

Mukavaa tiistaita, missä lienetkin !