Muutama päivä sitten päähäni pälähti (älkää herrantähden kysykö: Miksi?) kysymys munista.
Näistä kaikenkirjavista, kaikenkokoisista ja kaikenmuotoisista munista joita kanarouva syytää lyhyen elämänsä aikana maailmaan, kanasta riippuen paljon tai vielä enemmän.
En ole sattuneesta syystä joutanut googlettelemaan sen enempää kanan anatomiaa kuin historiaakaan.
Tämä totinen kysymys herättää aina uusia kysymyksiä:
Kuka keksi käyttää munia ravinnoksi? Sehän on selvä, esi-ihminen löysi jonkun esikanan pesän ja särki uteliaisuuttaan munat, tökkäsi sormensa liejuun ja maistoi.
Kuka keksi kypsentää munat ravinnoksi? Ehkä seuraavan sukupolven esi-ihminen särki vahingossa munasaaliinsa kuumaan nuotiokiveen ja siinähän se herkullinen pikaeväs olikin kypsennettynä.
Mutta kuka keksi käyttää kananmunia leivonnassa? Vatkata ne vaahdoksi, lisätä sekaan jauhoja ja mausteita ja panna koko sotku vielä astiassa uuniin?
Kysymyksiä toisensa perään! Tämmöinen miettiminen on minunkaltaiselleni "faktaa kiitos" -tyypille ihan vihonviimeistä puuhaa. Ajatus lähtee laukkaamaan eikä hommista tule mitään. Visioin mielessäni sen esi-ihmisen munavarkaissa, sitten ajatus karkasi jo egg-noggiin ja muniin "Benedict". Entäs tuhatvuotiset munat? Niiden suhteen tietämykseni rajoittuu yhteen Aku Ankan tarinaan.
Tiedättekö, tämä on oikeasti kysymys(sarja) johon tahtoisin vastauksen. Muutoin olen tuomittu viettämään lopun elämästäni pohtimalla munan arvoitusta. Muutakin tekemistä olisi.
Joten kertokaahan kun kuitenkin joku teistä on tämän asian suhteen tietoinen.
Leppoisaa perjantain jatkoa, viikonlopun alkua ja muutenkin riemukasta harmaata marraskuista päivää!
Enpä tiedä vastausta kysymyksiisi, mutta kysyisin, kenestä tuo kissa on ottanut mallia?
VastaaPoistaOP
Varmaan on kissa hiippaillut naapurin panoraamaikkunoiden takana ja saanut sieltä laiskottelun mallia. Ei meillä tuolleen Al Bundy -tyyliin retkota kukaan. Ikinä.
PoistaOlen itse miettinyt ihan samoja juttuja munista! Kuka keksi munakkaan, bebediktin munat, uppomunat ja muut kumppanit??? Ja kenen vallassa on määritellä juuri oikea munan kypsyys? Itse pidän sellaisista munista, että keltuainen on kokonaan hyytynyt, ainoastaan keskellä on pienehkö toffeemaisen pehmeä kohta. Löysäksi jätetty keltuainen on mielestäni vastenmielinen.
VastaaPoistaNämä ovat näitä isoja kysymyksiä joissa ollaan jännän äärellä :D
PoistaOlisikohan jossain keittotaidon historia -kirjaa jossa saisi tietää nämä uteliaan mieltä kuumottavat asiat? Kuka keksi leivinjauheen? Entäs kuka hokasi, että hiivahan kohottaa taikinan?
Löysät keltuaiset pitäisi kieltää lailla :( Jos muna keitetään, se keitetään kunnolla.
Pakko taas kommentoida. Meidän poika on 3v. ja kysymystulva on tuota luokkaa. Ihanaa, että aikuinenkin jaksaa olla tiedonhaluinen! Huippua, naureskelen täällä itsekseni, sekä kyllä pohdin samojen kysymysten äärellä :)
VastaaPoistaSain aamulla kaverilta aika hauskan kanateemaisen kuvan, laitoin sen omaan blogiin http://tuiskunmaailma.blogspot.fi/ On nyt vaan ihan pakko jakaa teidän kanssa oheinen kuva, kun nyt olette tässä munakana -teemassa tekin tänään liikkeellä ;-D
Voi Heidi, sulla on kuumat paikat edessä uteliaan perillisesi kanssa. Muistan elävästi yhdenkin kerran kun nuorempi kysyi: Äiti, mitä enkelit syö? No minä mietin kiivaasti ja noin sadasosasekunnissa olin käynyt tuntemani ruokalistan läpi. Päädyin kuitenkin siihen, etteivät enkelit välitä makkaraperunoista vaan ne syövät jotain puhdasta ja kuohkeaa. Vaahtokarkkeja? Ei. Vastaus: no kuulehan, enkelit syövät pullaa. Semmoista pilvenpehmeää kuohkeaa enkelipullaa jota Äiti ei voi leipoa. Sitä saa vain enkelileipomosta.
PoistaVastaus hyväksyttiin mukisematta. Eikä sitä ole kyseenalaistettu vieläkään. Ilmeisesti tyttäreni terapeutti saa aikanaan purkaa tämänkin trauman.
Mieleeni on nyt äkkiseltään jäänyt kyseisen pikkupojan kysymänä männäpäivänä, että: Äiti, miksi kirahvit kaatuvat? En keksinyt vastausta, kun en edes ymmärtänyt kysymystä. Siinä sitten kyllä yhdessä aihetta pähkäiltiin.
PoistaVoikohan samaan kategoriaan lukea tilanteet, jolloin lapsi möläyttää jotakin "ei niin tilanteeseen" sopivaa? Olen kokenut yhden tälläisen kokemuksen vanhimman poikani kysymänä, ehkä ikää silloin hällä oli 3 tai 4v. Kun joku näkee elämänsä vilahtavan filminauhana silmissään, voisin tätä hetkeä kuvailla samoin, mietin juurikin kaikki mahdolliset ja ei mahdolliset vastaukset kysymykseen läpi noin nanosekunnissa. Ja poikani kysymyshän oli varsin äänekkäästi citymarketin kassajonossa koskien edellä olevaa kääpiökokoista naista, ettäpä: Äiti, MIKSI TUO NAINEN ON NIIN PIENI??
Ai kauheeta mitä häpeän hetkiä muistini kätköistä nouseekaan. Kuten esimerkiksi se, että lapsoseni kailotti suureen ääneen päiväkodin äitienpäiväaamiaisella kuinka meidän äiti juo AINA viiniä ruuan kanssa. Just.
PoistaHeidi, sulla on tuo kaikki vielä edessä, vertaistukea saat täältä :D
Ja miksi muuten kirahvit kaatuvat??
Munien käyttö leivonnassa juontaa juurensa niinkin kauas kuin 9800 vuoden taakse. Ranskan eteläosista löydetyn alkuihmisen käsissä oli pikku baakelsi, tosin mustunut sellainen. Tämä selittyy sillä että kananmuna oli tyyppiin iskeneen salaman ansiosta ensin kiehahtanut kuohkeaksi ja siitä sitten paistunut pullaksi. Lisäksi löydetyn esi - isämme turpavärkki oli ammollaan ja tutkijat arvelevat hänen ehtineen huutaa; "Ai saatana, kattokaa - mä osaan tehdä pullia!" ennen käristymistään. Väitöstä tukee äänijänteiden kärähtäminen ja jääminen -llia! - äänteen muodostamista vaativaan asentoon. ;D
VastaaPoistaOujee, näinhän se on hyvinkin voinut mennä.
PoistaMutta kuka pentele kiljunkeittäjä nakkasi hiivaklöntin taikinan sekaan ja keksi tunkea turvonneen taikinan uuniin?
Voisi kuvitella että ihminen on nähnyt kun toinen lintu tai orava varastaa ja syö linnun munia. Siitä on sitten arveltu että ne ovat syötäväksi kelpaavia... Sitten kun on ollut luppoaikaa on alettu keksimään ja kokeilemaan mitä kaikkea siitä saa tehtyä.
VastaaPoistat. Munamies
Joo, tuokin on ihan järkeenkäypää ja hyvinkin todennäköistä. Mutta kuinka ne penteleet hokasivat nakella munaset sokerin kanssa sekasin ja lisätä jauhoja ja paistaa koko helahoidon?
PoistaIhmisen uteliaisuus on ollut siunaus ja turmio. Aina. Myös munien suhteen. Tämän allekirjoitan :D :D :D
VastaaPoistaJuuri näin kuomaseni. Tänäänkin on taas ihmetelty kaikenlaista, siitä lähemmin jonkun toisen päivän postauksessa. Nyt on vähän tilanne päällä. Elli muljautti yllätysvauvan..
PoistaMunamies on oikeassa. Ihminen näki, kuinka muut eläimet söivät munia (kuten "matkivat" eläimiä muidenkin ruokien, kuten marjojen, kohdalla, "jos eläin pystyy syömään niin minäkin"- vaikka se ei ihan aina näin ole...).
VastaaPoistaMunakkaan/kokkelin synnyn voisi selittää sillä, että joku on rikkonut munan auringossa kuumenneelle kivelle ja se on siinä alkanut kysymään. Ihminen on sitten uteliaisuudessaan maistanut ja todennut syötäväksi.
* kypsymään :D
VastaaPoistaMunanainen, komppaan sinun ja Munamiehen teoriaa. On hauskaa visioida mielessään joku urgaa puhuva karvanaama joka kämmentää munasaaliin kanssa ja ryystää niin, että kuoretkin kuivahtavat. Joku lapsikarvanaama sitten keksi tuhrata niitä punamultamaalilla ja kas, syntyi ensimmäinen pääsiäismuna. Mutta mistä pirusta se pupu tuli ja omi ne munat? Tämä on suuri pääsiäisarvoitus jota joskus joutoaikoinani pohdin...
VastaaPoistaKuten sanottu, Lumppu-Elli löysi taas yllätysvauvan. Ainakin yksi niitä on, epäilen, että lisää tulee. Lampaat tulivat pihalla vastaan ja menivät kiltisti talliin yöksi. Huomenna lähtevät kiertueelle, näytäntökauden harjoittelujakso alkaa heti. On tämä yks hemmetin tivoli!
Lumppu-Elli on nimensä veroinen, vai olisiko vain helposti höynäytettävissä, ja saa kantaa seuraukset...Sinun pitää tiukasti kertoa sille elämän tosiasioista.
PoistaTeillä asuu lauma teatteritähtiä, toivottavasti eivät opi diivan elkeitä, voisi käydä hankalaksi.
OP
Nassen Kummitätinä komppaan Nassen omistusoikeutta the Sohvaan tuvassa, Peetu Junior Pötkylän tulisi oppia etiketti sohvalle hypättäessä, Nasse is the King. Munien suhteen mm. radisson-kodissa, kuten tänään Isolla Kirkolla arvioin aina kuinka nopsaan saan kuorittua kanan arvokkaan tuotoksen niin että, kuoret eivät ratisisi hampaissa päivän ekassa tapaamisessa... joskus toimii, joskus sitten ei. Kurvailin eilen Joulupukin maan kautta ja pettymysten pettymys, edes Joulupukilla ei ollut lunta, satoi vettä yhtä paljon kuin Hki-Vantaalla.Anyway, Torpalle terkkuja, kadehdin niin Veljestä kuvassa... mukavaa viikistä, maanantaina kohti Amsterdamia.
VastaaPoistaOi joi.... vauvoja ihan väärään vuoden aikaan. Pennut tulee keväällä, kerro se HurjaEllille! Ihan on häröä takoa joulupentuja! Mä täällä vähän mulkkaan samaa syntyjuurta olevan Hattaran kanssa. Puoli vuotta ikää ja ruokahalu kuin JukolanJussilla. Pötistyvä ulkomuoto.........
VastaaPoistaNou... ou nou... vasta se hampaita vaihtoi. Ei se VOI olla tiine. Ei kai. No ei... keväällä sitten. Tai sitten ei. Mistä näistä luontokappaleista tietää.
Lisään vielä, että näköjään pohjalaiset ei huutele himojaan. Ne toimii hiljaa ja tehokkasti. Ja tulosta syntyy...
VastaaPoistaRaporttia aamulla kiitos mikä on saldo!!! Pentuja odottavia perheitä on - kodit löytyy kyllä.
Anteeksi typerä aikaisempi kommenttini. Päätin korjata tilannetta ja tämä on paras selitys leipomisen historiasta mitä löysin. Muutaman sivun kun vierittää alaspäin, niin käy ilmi että jo neoliittisella kaudella on leivottu. Aika paljon asiaa näytti olevan. Eli tässä on osoite: https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/32743/Kuusinen_Katri.pdf?sequence=1
VastaaPoistaPeppone, perehdyn linkkiisi kunhan saan julkaistua pentujen kuvat. Muutama innokas näköjään tulee kohta koputtelemaan tätä näyttöä sisäpuolelta jos en postaa pentupäivitystä...
PoistaOdotellaan lukumäärätietoa...
VastaaPoistaHmmm... edelleen odottelen jotain tietoa yllättävästä perheenlisäyksestä. Sentää kaksi tuntia kulunut edellisestä postauksestani...
VastaaPoistaTita, kolme!!
VastaaPoistaJes! Babyheaven - ja hämmentynyt Elli-emo! Kyllä se yllättää!
VastaaPoista