Kyllä on hevosta karvoihin katsominen, koiraltahan ne nypittiin hienoon kuosiin jo viime viikolla.
Daamitammaa on ihmetelty koko kesäkarvakauden ajan. Ei tuo nyt ainakaan peruspunarautias ole. Huoltenharmaannuttama kuusivuotias? Puutostautinen ja muutenkin vaivainen? Ei minun mielestäni, vaikka luisevat kankut hällä vielä onkin.
Tiedä häntä, valkea sekakarva on tietyssä valaistuksessa hyvin hallitseva. Täytyy tosiaankin pyytää paikallinen hevosten tunnistaja tänne paikalle ja katsotaan sitten mihin loppupäätelmään viisastenkerho päätyy. Merivettä pitävät värimäärityksethän saa kai jonkin karva-analyysin perusteella, pitääkin perehtyä asiaan tarkemmin sitten talven joutoaikoina. Nyt ei ehdi muuta kuin ihmetellä asiaa ohijuostessaan.
Tässä osamaksublondi viipottaa kuontalo suorana ja häntä sujona iltavillissä. Metsänpoika kikkaili huikeita kierrevinkauksia ja loikkatiloikka-pomppujaan, kamera oli sarjatulitussäädöillä ja silti olin aina ratkaisevat sekunnit myöhässä.
Jostain pitäisi ottaa aikaa hevosten kunnonkohotukseen mutta nyt en suostu itseäni syyllistämään jos homma jää syksymmälle. Jumppailkoot nyt ihan keskenään iltariehunnat laitumella, perilliset saavat parilla husshauksella liikettä kinttuihin ja kierrettä pomppuihin.
Tänään oli loistava sää. Aurinko paistoi mukavasti, kohtuullisilla lämpötehoilla ja kuitenkin vähän jäähdyttelyn tuntua oli ilmassa. Pisaraakaan ei satanut.
Äitikulta siirsi valkoisen maalin ämpärit uudelle työmaalle, aitalankkujen pinossa on vajaa 400 m maalaamatonta puuta. Ensimmäinen maalikierros on hyvällä mallilla. Huomenna toinen maalikierros ja sitten ovatkin valmiita naulattaviksi.
Välillä alkaa usko loppua siihen, että edes jostain tulisi joskus valmista. Mutta uskoa pitää, aina ne hommat ovat järkkääntyneet tavalla tai toisella. Tämänpäiväisen katselmuksen myötä rakennusjärjestys täsmentynyt entisestään, tiedä häntä vaikka se rakentaminenkin vihdoin siirtyisi sanoista tekohin -tasolle. Ainakin suunnitteluun on käytetty aikaa.
Porvoon lankkua? Ei ole. On oman kylän lankkua |
Ehkä eniten ikinä potuttaisi sitten taluttaa pollet uuteen talliin ja todeta, että juu ei, tämä ei nyt ihan mennyt niinkuin piti ja niinkuin visioin. Siksi yritän varmistella viimeiseen saakka. Tänään istuin työmaalla, koetin kuvitella siirteleväni hevosta tallikäytävällä pesuboksista koppiin ja mitata askeleita.
Perhana kun on välillä pieni ihmisenpätkä pahassa paikassa. Avaruudellinen hahmotuskyky ei niin ole mun vahvin lajini eikä paras valttini.
No, jos tallista tulee ihan kärpänrytö, tiedänpähän ketä kiitellä. Sitä perhanan rupsahtanutta mörköä joka kurkkii torpan jokaisesta peilistä päivä päivältä ankeamman näköisenä. Ei näin nahistuneessa päässä taida enää järjen valokaan kovin kirkkaana loimottaa.
Huomenille on luvassa lisää maalattavaa lankkumetriä ja toki ne ihan perushommelit joita ilman arki ei ole arki eikä pyhä tunnu pyhältä. Edelleenkin tuntuu kummalliselta kun aamukahdeksalta tupa on hiljainen ja perilliset koulussa. Mulla taitaa olla joku tyhjän pesän syndrooman esiaste??
Onneksi on kaikkea pientä laittoa jokaisessa torpan tilusten kulmassa, ei pääse elämä turhan valmiilta tuntumaan.
Nyt kun olen oikein viisas, hinaan ruotoni vaaka-asentoon ja lepuutan aamuun saakka.
Edesmennyt Tinna-tammani oli kesät päistärikkö ja talvet kulomusta (kuten papereissa luki) Päistärkarvoja oli huomattava määrä kesäkarvassa, jolloin tamma hohteli hopeaa kauniisti. Kesä- ja talvilookki on erilainen. Tyylitietoinen tamma teillä(kin).
VastaaPoistaTita, miten Tinnalla oli väri määritelty papereihin? Ei ole kuulema tämä meidän Daami ollut aiemmin noin päistärikkö, nyt ensimmäistä kesää koreilee tuommoisena osamaksublondina.
VastaaPoistaHitsit, ihan joutava päivä tänään, töiden kannalta. Maalaushomma takkuaa kun joutuu joka kolmannen lankun jälkeen keskeyttämään milloin minkäkin takia. Huomenna lisäksi runsain mitoin erinäisiä kyytikeikkoja.
Naapuri kävi rupattelemassa, saadaan talven turvaksi pikkupaaleja hyvää kuivaheinää. Hänellä on aina ns. tietoa, kyselinpä mitä tahansa. Polttopuista pontik... eikun puolukkaan. Ja paaliheinään.
Tällä isännällä pikkupaali on sitten painoltaan jotain 15-20 kg:n väliltä, ei niitä nihkeitä kasikiloisia. Että taas joutuu venyttämään hyvin lyhyen matematiikkansa äärimmilleen.
Lampaiden ruokatarve on ihan kuin sokkotikkaa. Paljohan ne syövät mutta paljonko on paljon?
Ja nyt petiin, viime yön unet jäivät erään kiinnostavan nettisivuston takia lyhyiksi ja tänään on silmänalus säkittänyt entistä surkeammin. Ja leuat, minun leukaparkani venähtävät kohta sijoiltaan *haukotus*
Lämmin päivä oli päivä tänään. Niin oli. (pasilismi)
Kulomusta oli papereissa Tinnan väri. Hienon näköinen oli hopeaiset karvat mustalla pinnalla. Eikä niitä hopeita ollut vähän... ihan tosi hauskan näköinen se oli kesäisin - varsinkin loppukesästä. Samaa rataa menee teidän osamaksublondi.
VastaaPoistaHyvät kontaktit on sata lasissa hyvä juttu. Aina löytyy mitä tarvii - vähintään kolmannen puhelun jälkeen. Sokkona kun soittaa yhdelle ja kysyy tietääkö kellä on... milloin mitäkin, niin yhteydet lonksahtavat kohilleen. Ja arki rullaa sujuvasti.
Sulla on väärää lajikettta valkosipulia. Lähetän tukipaketin vanhaa venäläistä kantaa, se ei tarvi kun oikeaoppisen istutuksen, hevonpaskaa ja kesällä ruohokatteen. Olette sitten ah - niin omavaraisia taivaallisen sadon äärellä! Ohjeet tulevat tietty myös. Haiskaa ja pysykää terveenä!
Nyt minäkin kuittaan itseni nukkumaan - huomenna on suht leppoisa päivä. Ehkä jo kolmen jälkeen olen vapaalla jalalla....
Torpan status lienee "Himppasen kiieinen"?
VastaaPoista