Kurpitsakatsaus (kuva Micke W) |
Oikeasti hyvin nukuttu yö ja kas, ihmiskurja on uudessa kuosissa. En minä teistä muista tiedä, mutta itse olin ihan käypää tavaraa heti toisen kahvimukillisen jälkeen.
Laidun on siivottu, talvitarha on siivottu. Kanalat siivottu. Ja kaikenlaista muutakin pientä askaretta kuitataan tehdyksi. Ja totta mooses, syöty on. Kyllä. Hyvin. Kylliksi.
Elämän hohtohetkiä istua isolla ryhmällä pöydässä yhteisellä aterialla. Tyytyväisenä voin todeta, että tähän aikaan kesästä sekä pestontekotaito että kananmarinointi ovat ns. optimimsäädöillä.
Painepisuri, kuvasi PW |
Päivän tappioihin kirjataan kuolleena löytynyt tumma tipuliina. Eivät sitten kantaneet siivet eikä henki kulkenut tämän pidemmälle. Aina se vaan kurjalta tuntuu, ei voi mitään.
Iso-J piipahti aamupäivällä lihashuollossa ja kieltämättä ensiviikolle osuva hermokanavan (??) leikkausaika tulee tarpeeseen. Tukossa on ja pahasti. Kirjaimellisesti otetaan miehestä ranteet auki, toivottavasti kivut jäävät leikkauspöydälle ja mies on entistä ehompana vastaamaan syksyn tuomiin (remontti)haasteisiin.
Kuvassa painepisurin kanssa heiluva kummipoika tykittää horisonttiin, oli kuulema kivaa. Mattokin tuli puhtaaksi, ainakin kuivumassa ollut matto kelpasi Veli Miltonille riippumatoksi. Kiva pakata valmiiksi kissankarvainen matto varastoitavaksi. Älkää kertoko Siskolikalle...
Micke W:n näkemys tuulikellosta |
En voi kuin hiljaa nyökytellä kummipojan kuville. Pojalla on lahja nähdä lähelle. Me aikuiset jäämme niin usein pohtimaan valoja ja kontrasteja, värejä ja muita. Yritämme kikkailla säädöillä ja pelaamme linsseillä. Ja odotamme, että ainakin kuvankäsittelyssä voidaan paikata kuvaajan mokia. Rajata pois epäolennainen.
Kummipoika zuumaa riittävän lähelle ja kas, lopputuloksena valmis kuva. Voin kertoa, että ensimmäinen onnistunut kuva Torpan Wanhasta Kurpasta pitkiin aikoihin on kenenkäs muun kuin kummipojan ottama. Mutta sekin kuva jää ainakin toistaiseksi julkaisematta. No human faces in this blog, thank you.
JVG:n nimmari, kuvasi PW |
Elokuinen ilta on tumma ja lämmin, on kiva kun näitä ihania iltoja on. Kohta alkavat syksyn koleudet, sateet ja kaamoksen synkeydet. Mutta ei kai niitä nyt kukaan murehdi. Kesä on ihmisen parasta aikaa.
Hellurei, tää loikkaa nyt lauteille.
Mukavannäköst puuhailuu. Meil kans menee pesun ja kuivumisenjälkee matot yläkertaa ja syksyn kurakaudenjälkee vast lattioille, kummaski kodis.
VastaaPoistaOlipa tosiaan mukava viikonloppu! Aina se on haikea saatella kävijät taipaleelle. Onneksi kotimatka sujui hyvin ja ovat jo siellä kehäkolmosen tuntumassa turvallisesti.
VastaaPoistaOtin kierroksen torpan ympäri ja vetelin otepohjamaalit alakerran ikkunapuihin. Ei välttis ehditä enää säiden puolesta maalaamaan varsinaisia maaleja mutta eipähän ole aivan talven tuiverruksessa paljaalla puulla. Etenkin eteläseinustan ikkunat olivat kipeästi maalia vailla.
Ilma on oudon lämmin, ihan kuin sieltä olisi hönkimässä ukkosta?
Huomenna on sitten tutustuttava perintätoimiin. Enpä olisi uskonut, että pitää saataviaan karhuta ihan ikävimmän kautta. Kaikkeen sitä pienyrittäjän taipaleella törmääkin.
Nyt ukkostutkan kautta unille ja uutta viikkoa kohti.
Good night
VastaaPoistaSleep tight
Don't let bedbugs bite!
Meillä kävi ukkonen. Tai oikeesti matkalla Oulusta Raaheen Limingan kohdalla oli melkoinen näytelmä taivaalla. Ja vettä tuli kuin ämpäristä kaataen. Hurjassa 60 km/h vauhdissa sai ajaa perstuntumalta, että tiesi olevansa tiellä.
Kesän viimeinen hellepäivä päättyi ukkoseen. Nyt luetaan sysky alkaneeksi. Paljon keltaisia lehtiä nurmikolla.
Pitkästä aikaa terveisiä Torpalle täältä Loviisan suunnilta!
VastaaPoistaKesä meinaa hävitä jonnekin sadekuuroihin - nytkin juuri tällä hetkellä tulee vettä kuin kaatamalla. Mutta onhan elokuu muuten melkeinpä vuoden parasta aikaa. Tummia lämpimiä iltoja, niin kauan kuin sitä kestää. Kas, tätä kirjoittaessa muuten meni meiltä sähköt poikki....
Paljon pitäisi kertoilla asioita. Soitellaanpa joku kerta, joohan? Hevoseton olo on hiukan outoa ja päivät pitkiä. Mutta siihen saatanee toivottavasti pian korjaus...Ruotsin suunnalle tällä hetkellä katsellaan, ox on mukavan tuttu kirjainyhdistelmä ja arvaapa vaan, taidan palata vanhan tutun lajin pariin jälleen. Mutta siitä lisää toiste ;-)
Ja pieni valkoinen koira siirtyi yllättäen koirien taivaaseen. Ja toisaalta taas ison kultaisen kanssa suunnitellaan pentuja. Näin se elämä jatkuu.
Terkkuja tutuille ja tuntemattomillekin! Huhhuhhuhh täällä tulee vettä! Katto pauhaa ja katu lainehtii!! Ja mun piti mennä tänään koko päiväksi jousiammuntaan perehtymään, eli koko päiväksi ulos...saa nähdä kuin muijien käy.