torstai 25. elokuuta 2011

Kasasta pinoon


Koirakin poistui lannistuneena paikalta, nimittäin iso traktori tuli, kippasi ja meni. Siinä olisi reilut neljä kuutiota koivuklapia talven tarpeisiin. Hellaan ja takkoihin.  Luulisi riittävän. Ison kiven puut ovat melkein metrisiä, niitä on jo mukavat pinot ja lisää tukkimuodossa. Paitsi että niillä tukeilla ei tulevana talvena lämmitetä.

Ennen iltakierrosta olisi tarkoitus haravoida riihen edusta puhtaaksi ja ennenkaikkea, saada ovet kiinni. Se meinaa kiivasta ja rivakkaa pinoamista.

Tässä on kuulkaas ihan oma tekemä pino. Juu on! En juksuta.
Ei nyt ehkä halkopinojen muotovalioainesta sentään, mutta kyllä tuon halkopinoksi tunnistaa.

Taitelin jo toisenkin pinon tuohon eteen mutta sitten piti jättää keikka kesken, apuna heiluneen pikkuperillisen vatsankurina oli jo niin syyllistävää.

Iltavuoroon saanen avuksi Iso-J:n.

Samaan aikaan riihen seinän toisella puolen, pikkukanalassa, pienet piipertävät tipulit sirkuttivat innolla. Valkea silkkikananen hautoi ja kolme pikkuista sieltä kuoriutui. Jätti huomiotta alleen ujuttamani lisämunat joten niistä ei sitten tullut uusia Isa Browneja. Pahus. Luulin olevani viekas. Kana oli viekkaampi.

Voisiko vaikka Maria Veikontytär tai joku muu kertoa minulle, haukottelevatko linnut? Olen aivan varma, että passissa seisova silkkikukko haukotteli tänään. Piiperöt pyörivät kintuissa, kukko seisoi passissa ja haukotteli. Aivan salettiin se revitteli leukojaan. Se nimittäin tarttui. Minäkin haukottelin. Ekaa kertaa kukko tartutti haukotuksen. Hassua elämää.


Tuommoisia pikkutipuja, rodusta en tiedä, chabo tai silkkikana.  Huomaan, että kanalan siivous on kiireellisyysluokituksella HETI.

Ja totean myös, kanalaan on nyt saatava jotain rotia  ja tolkkua ennen pakkasia. Koristekanoja on vähennettävää ja saatava hyödyllisiä, munivia rouwia niiden tilalle. Kukkopoikia on kaksi liikaa ja ne pitäisi nyt oikeasti saatella taivaalliseen kanaparveen. Tuntuu vain kovin työläältä ryhtyä tappohommiin.

Kanasta mausteisiin...
Valkosipulisato jäi pieneksi kooltaan ja määrältään. Ja sipulit ovat itsekin mallia minipieni. Toivottavasti maku on edes suuri.

Tita antoikin jo toisaalla oivat ohjeet sadon maksimointiin. Joten odotukset ovat kovat ensi vuoden sadon suhteen. Tarjosin tammadaamille valkosipulin vartta ja rouskutteli oikein hyvällä halulla. Henki raikastui.

Eilen illalla vaihdettiin hevoset takaisin talvitarhaan. Laidun on nyt syöty hyväksi joten se saa huilata. Uutta laidunalaa ei enää aidata, vuorotelkoot nyt kahden välillä.

Ja talvitarhassa on runsain mitoin tuoretta vihreää syötäväksi

Asiat ovat heinienkin suhteen hyvällä mallilla.
Tänään klapit tuonut tilallinen on sattumoisin myös heinäntuottaja ja heiltä saa kuivaa heinää suurpaaleihin verkotettuna. Hyvähyvä.

Pikkupaaleja otetaan kotiin eka kuorma ihan varuilta ja lisää sitä mukaa kun saadaan talliin heinävarastoa tehdyksi ja heinävintin lattia korjatuksi.

Näin ne tilanteet elävät. Tänään tuli poliisivoimista kirjallinen nuhtelu, leimautin tolpan salamaa viime lauantaina etelään päin pyyhältäessämme. Onneksi ei sakkoja eikä isompia rapsuja. Minulla se tuuri näkyy olevan myötäinen noissa hommissa. Toistaiseksi... *grin*

Iso-J on toista maata. Istui tänään virka-auton takapenkillä ja kuittasi itselleen nuhteiden lisäksi sakot. Ei huomannut, että läpykkä tien vieressä kertoi alemmasta nopeudesta...


Takasin riihipiruksi, ei hommat joudu jos tekijä istuu persus homeessa tuvassa.
Illalla tulee siskolikka ja teinipojat. Huomenna on Supasoul ja tottahan me sinne mennään. Jare ja VilleGalle on niin must.

Poistun olemaan ahkera. Kerrankin.

JÄLKIKIRJOITUS KL. 22.16:

Terveisiä pihasaunasta. Ulkona salavissa tuikkivat monet tuikut ja lyhdyt, elokuun ilta pimenee. Taivaalle ilmestyi jotain kummaa sotkua, ovatko ne sadepilviä vai jotain yöpilviä selvinnee yön aikana.

Viisas ihminen olisi jo pötkönpötkön, me elämästä nautiskelijat (ja silmäpusseja kasvattavat) fiilistelemme valveilla. Itse asiassa, odottelen tässä siskolikan foordin parkkeeraavan pihalle. Vasta sitten voin levollisin mielin käydä nukkumaan.

Se sauna, se tuli ansaittua. Riihen ovet saatiin kiinni, kello oli jotain 20.45 kun isommat roskat haravoitiin pois. Ja sitten pantiin ovet poseen. Klapit on tallessa. Hyvä me!


5 kommenttia:

  1. No on asiat hyvällä mallilla Torpalla. Puita lämmittämään pirttiä, satoa maasta nostettuna, heiniä tulossa... ei siis hätäpäivää!

    Silloin kun on laarit ja varastot täysinä, niin voi huokaisten todeta - talvi saa tulla.

    VastaaPoista
  2. Tita, eieieiieieieieieieei! Talvi ei saa tulla. Ensin pitää tulla syksy. Ihana kirpeä syksy. Ensimmäiset pakkasaamut, kohmeisena rapiseva pihanurmi ja hiljalleen hiipuvat kasvit. Aivan parhautta!

    No joo... syksyn sadekausia en kaipaa. En etenkään nyt kun joudun ihan itse joka pahuksen aamu virittelemään sadeloimet hevosten niskaan ja taikomaan ne kuiviksi seuraavaan aamuun menessä... Että siinä mielessä suora leikkaus hohtaviin hankiin olisi ihan jees.

    VastaaPoista
  3. Huhuu ja heips Nemppalasta! Kiitos, kiitos Hirnakalle ihanasta yllätyksestä. Se pääsee kotitoimistoon muistutuksena niin Torpan ystävistä kuin terrierin sitkeydestä. Viikot vain vilahtelevat, alkuviikosta on podettu flunssaa mutta nyt Nemppa alkaa olla back in business. Monena iltana olen suunnitellut soittaa mutta palataan Supasoulin jälkeen.

    VastaaPoista
  4. Olipas mukavannäköi kasa puita. Mul kuluu polttopuuta kymmenkunta mottii, et ensvuonna on taas alettava ostopuille, ku oma kunto ei anna tehä omast metiköst polttopuuta.

    VastaaPoista
  5. Pappa, me ollaan ostopuissa kutakuinkin koko ajan... ihanan kallista! Paras vaan ajatella ostopuiden työllistävä vaikutus ja olla iloinen että sitä sentään saa, edes rahalla.

    Nemppa, kiva kun lähetys ehti viikonlopuksi perille, se olikin vähän toiveissa. Koetahan elvytellä itsesi flunssista, vielä on kesää jäljellä!

    VastaaPoista

Ilahdun kovasti kaikista kommenteista.
Voit myös laittaa minulle sähköpostia hirnakka@gmail.com