maanantai 11. huhtikuuta 2011

Kevät kukkien tulevi


Palkitsin itseni ansiokkaasta ja pinnaa venyttäneestä rautakauppakierroksesta piffaamalla itselleni kaareen kiedotun kärsimyskukan. Iso-J tuli linjurikyydillä kirkolle ja minä kyysäsin. Huokailin ja kyysäsin. Ei paljoa noi rimaosastot nappaa mutta onneksi lähes kaikissa rautakaupoissa ja tavaratoreilla on nykyään sesonkiosastot ja yllättäen huhtikuussa ne on piukassa taimia, siemeniä ja kukkivia hömpötyksiä.

Onhan toi aika vinkeä kasvi, tuoksuukin viehkosti.


Eläinlääkärikin tuli aivan ajoissa eli hevosia kiusattiin pitkillä piikeillä. Tamma yritti hepuloida ja heilutti tukkaa tyrmistyneenä mutta piikki tyhjeni aivan suunnitelmien mukaan sinne minne pitikin. Metsänpoika rojotti sorkat suorina auringossa pehkupedillään eikä meinannut nousta sitten millään. Lapsi oli päikkäreillä ja väkisin paha täti herätti. Huuli mutrussa seistä jäkitti eikä liikkunut eteen eikä taakse. Mokoma muuli -joka myös sai piikin.

Koivet oikosenaan nukkuva hevonen on muuten aika pelottava näky. Eka ajatus on aina, että no nyt pakeni pollesta henki. Ja vaikka kumiterän kärjellä varovasti kankkua kohottaa, ei mitään reaktiota. Onni on hyvät unenlahjat, hevosellekin.


Äitikulta oli ahertanut pelargonien kimpussa ja kaikki kaksikymmentä etuverannalla talvehtinutta räyskälettäni saivat uudet mullat ja kevyen kevätsilpomisen.  Tämmöinen kukkiva tinttiäinenkin oli löytynyt. Ihan pirteä esitys. Ne ns. viralliset torppapelakuut, sisustuslehtien suosittelemat maalaisromanttiset Mårbackat ovat vielä unilla. Kukkivat muistaakseni vielä marraskuussa joten rokuliksi taisi mennä tämä kevät. Kunhan sitten helottaisivat kesällä, ovat niin herttaisia.

Onhan se ihanaa, että Äitikulta jaksaa näperrellä ruukunvaihtoja, mutta pahus vie kun seniorikansalaisen jäljiltä lajikkeita ilmaisevat muovitikut ovat tuhannen sekaisin ja kissat kanniskelevat ylimääräisiksi jääneitä (!!) ympäri tupaa. Jos on 20 ruukkua ja 20 sälettä niin miten voi jäädä 8 ylimääräistä nimisälettä? Oikeasti?


*läps* löin kiittämätöntä itseäni poskelle ja lopetan Äitikullan työn jäljen moittimisen tähän. Älkää kertoko hälle että tämmöisistä nillitän, ettehän?

Illan hämyssä sain inspiraation hämärähommiin ja niputin maaliskuun tositteet oikeaan järjestykseen tiliotteen mukaan.  Nyt on sekin tehty, eikä ollut taaskaan iso homma. Koskahan sitä oikeasti oppii ja uskoo, etteivät ne paperit pure? Korkeintaan viiltävät paskamaisen ikäviä ja hitaasti parantuvia aanelos-haavoja sormenpäihin.



Kanalan väki sai uuden kaalibuffen koska edellinen oli suuri menestys. Voi millä innolla ja pulinalla rouvat nokittivat pallopäätä. Isot kanat pyllyilivät tohkeissaan kaalinkeränsä ympärillä ja viekas Kullervo hyppi rouvien niskaan omia kolttosiaan tekemään.  Tämä valkoinen silkkikukko ei ole niin himojensa sokaisema vaan keskittyi ruokailemaan rouwaseurassa. Ihan nätisti vailla taka-ajatuksia. Katala Kullervo sen sijaan ei kaalista paljoa perusta. Tai sitten ei näe mitään eroa kanarouwan ahterilla ja kaalinkerällä.

Ankea ajatus, onneksi ei ole ihan verrattavissa ihmispolon eloon ;-)


Tässä vielä pikakatsaus pikkuväen osastolle. Siinä on hätäiseen laskien seitsemän mustaa pikkutipua, yksi keltainen, Sirkku Kakkonen, on jossain juomakupin takalaidalla ja yksi musta tirppuli touhusi toisaalla. Nämä sankarit pomppivat ruokakuppiin ja hotkivat hyvällä halulla Iso-J:n loihtimia huttuja. Varsinainen torpantytön Paul Bocuse tuo Iso-J:kin osaa olla, spesialiteetteina kanan ruuat.

En sano enempää, lukekaa rivien välistä oikeat ajatukseni ;-)

Nyt alkaa olla maanantai viimeisellä tunnillaan joten lienee syytä loikkia petiin. Enkä sitten saanut sitä hermoratojen kuskia kiinni joten niskajumi senkus jatkuu. Tähän alkaa jo turtua. Ja onneksi kaapista löytyi hyvä valikoima kipulääkkeitä.


Tässä vielä pihakeinun tienoo, ei oikein houkuttele aamukahville. Viime keväänä kanaset ovat olleet ulkoilemassa 7.4. ja silloin olen istunut samaisessa keinussa kahvimukin kanssa. Nyt ei ihan samaan ylletä. No, lähiviikkoina kumminkin.

Palataan taas, moido!

8 kommenttia:

  1. Onnea passionille! Kypsyttele siitä sitten ruttuiset ja makoisat hedelmät! Sä osaat noi sisäkukkahommat. Toiset taas ei...

    Kanalauma kaalinkerän äärellä on Tärkeän näköinen Toimitus! Kullervo osaa vain priorisoida asiat - ei sen kummempaa. Viisas kukko!

    Minä muuten laitan täällä nippuun vasta helmikuun tositteita. Ja maksupäivä on huomenna. Huokaus sentään... mä olen niin viime tipassa kaikessa. Kuopuksen partioleirin viimeinen ilmoittautuminenkin on huomenna. Tekemättä sekin. Onneksi on sähköposti!

    VastaaPoista
  2. Puolta päivää! Tänään olen sitten kunnialla hoitanut elämäni ehkä haastavimman asiakastilanteen. Sisään purjehti paikallinen peikko. Iski pöytään Jorma -viinapullon, hammasharjan ja erinäisiä liuskoja mitälie tabletteja. Jutut oli rumat, asiakkaan suuvesi hieman väljähtäneen hajuista eikä asiakas muutenkaan ollut freeseimmästä päästä. Mutta kaupat tehtiin ja hän poistui tyytyväisenä. Minä laskin sileät setelit kassaan. Kyllä mulle rosvopeikonkin raha kelpaa.

    Eniten ehkä pelkäsin sitä, että vartijat kurkkaavat sisään ja provosoivat nousukännissä olevasta peikosta räyhähenget esiin. Kyllä noiden kanssa pärjää kunhan ei lähde vttuilulinjalle.

    Nyt pitää hetki tuuletella, jälkihaju on aika jäätävä. Jormaviinan haju *yrks*

    Parin tunnin kuluttua työpäivä on ns. pulkassa ja sitten pulkka kohti kotipihaa. Ajattelin kyyditä äänioikeutetut torpanmäen asukkaat uurnille tänään, sunnuntaina saatan rymytä pitkin pellonpohjia metsänpojan kanssa enkä pysy vaalihuoneistojen aukioloajoista ns. kartalla.

    Kevätpäivä jatkoon paisteisena!

    VastaaPoista
  3. Jees, äänestykset on nyt hoidettu näiden vaalien osalta. Vaalikahvit jäi kyllä juomatta mutta vaalisauna sentään saatiin.

    Perhettä jäytää jokin kevätkröhä, kurkku kipeänä ja pientä romoskaa muutenkin. Taitaa olla parasta kömpiä petiin ja toivoa parasta. Tita opetti joskus, että hunaja "raakana" auttaa kurkkutakiaiseen. Sitä siis ja vaaka-asentoon.

    VastaaPoista
  4. Mullakin alkoi kuulua tsiih-tsiih-tsiih... Vedän yrttiuutteita ja otan pian valkosipulivoileivän - silläkin uhalla, että huomenna lemahtaa. Parempi haista ja olla työkykyinen, kuin pedin pohjalla räkimässä.

    Paranemista Torpan väelle. Yrittäjät ei voi sairastaa. Tai voihan ne, mutta se tulee liian kalliiksi.

    VastaaPoista
  5. Juu -ei voi yrittäjä pitkiä saikkuvapaita pitää, ei. Eikä mulle olisi levon kannalta mitään iloa mahdollisista Iso-J:n avustuksistakaan. Kun mun pitäisi tuuraaja kyyditä työpaikalle ja ajella sitten takaisin. Ja tuurauksen päätyttyä ajella samat reissut tuuraajaa hakemaan... Sitä paitsi ainoa potentiaalinen tuuraaja on itsekin kipeä. Joten täällä sitä ollaan ja koetetaan irvistellä hillitysti.

    Kurkussa on takiainen (hunaja helpottaa oikeasti) ja päätä särkee. Onneksi ei mitään poskiontelohommaa ainakaan vielä. Douppaan säännllisin väliajoin munkkitipoilla. Kestolääkitykseen kuuluu tuhti d-vitamiinipanos päivittäin ja nuukailematon valkosipulin käyttö ruuanvalmistuksessa.

    Metsänpojan muuttopäivä siirtyi teknisten ongelmien takia huomiseen. Sitten jakaannutaan vähinä vapaina kahden tallin välille. Onneksi kyseessä on vain reilun kuukauden max. kahden mittainen väliaikainen järjestely.

    Yritin ilahduttaa Iso-J:tä (joka nyyhki autojen rapaisuutta), että sitten kun tallireissujen kulkupelinä ovat omat jalat, ei autokaan suttaannu sisältä eikä ulkoa. Ei toiminut :-( Ihme niuho.

    Nyt hieman budjettilaskelmia, palataan jahka jaksetaan!
    Titalle ja muille kevätflunssien riivaamille toivon malttia ja mahdollisuutta lepäämiseen.

    VastaaPoista
  6. Kyllä tämä tästä - onteloihin tuo vaiva meni, mutta olen häätänyt sitä hevoskuurilla. Nyt alkaa jo karsee paineen tunne nupissa hellittää. Ehkä jään eloon... ja tuli säästettyä yksi turha terveyskeskuskäynti ynnä antibioottikuuri. Hoppas så.

    Päivän onkin sitten rätkinyt räntää maahan asti. Koleaa ja märkää. Maisema ulkona vastaa raihnaista sielunmaisemaa minun nahan sisäpuolella. Tasan menee fifty-sixty.

    Onneksi lupasivat aurinkoisempia kelejä, joskohan se mielikin tästä sitten virkistyy. Varsinkin kun karsee hedarikin helpottaa. Päänsäryssä ei oikein elämä maistu ja aurinkoinenkin päivä näyttää pilviselle.

    Onnea Metsänpojan muuttoon - onko lastaus ongelmatonta? Ja autot... katosta voi arvata alkuperäistä väriä. Eikä varmasti kannata pestä vielä hyvään aikaan. Näin ollen lahkeet on aina kurassa - miten ihmeessä onnistun aina nuohoamaan auton kynnykset?

    VastaaPoista
  7. Nyt en jaksa edes kirjautua sisään. Kurvasin tallin kautta kotiin ja hobusille on truutattu matolääkkeet. Eihän nykyohjeistuksen mukaan edes tarvitse näitä kollektiivisia madotuksia mutta tämä jäikin siltä saralta viimeiseksi. Jatkossa tarpeen mukaan.

    Metsänpoika matkustaa mainiosti, sen osalta ei ole odotettavissa ongelmia. Ja huomenna manikyyrin jälkeen lähteekin 25 km:n ajelulle. Uudella tallilla alkaakin totinen työ. Perjantaina rustataan hammaskalusto, lauantaina käydään kävelylenkillä, sunnuntaina samaten ja maanantaina sitten rensselit selkään ja tietä pitkin.

    Mitä tulee autoihin, tämä kelirikkoaika on kamalinta kaikesta. Meillähän ei ole satanut mutta rapaiset pikkutiet ja kaupungin katupöly aikaansaa melko psykedeeliset kerrostumat maalipinnoille. Pesurien harjat ovat varmaan huimassa kunnossa??

    Nyt on troppien aika ja sitten petiin. Niiskutiniiskuti.

    Hirnakka

    VastaaPoista
  8. Kaksikielisyys maksaa Suomelle 1-2 miljardia euroa vuodessa.

    Lokakuun lopussa 1915 lähti suomalainen lähetystö Tukholmaan: senaattori Otto Stenroth, Samuli Sario, A. H. Saastamoinen ja Axel Lille. Aaro Pakaslahti kertoo tästä teoksessaan Suomen politiikka maailmansodassa. Ruotsin valtakunnanmarsalkka kreivi Douglas vaati Suomelta Pohjois-Suomea (Kemijoki rajaksi) ja tarjosi korvaukseksi "niin suuren osan Venäjän Karjalaa kuin se haluaisi".

    Suomalaisten lähetystö ei kuitenkaan halunnut luovuttaa Pohjois-Suomea, mitä Ruotsi yritti anastaa vielä 1918.

    lyyxem.freehostia.com/teljo.htm


    Presidentti Relander kaatui ruotsalaismielisyyteensä kuusi vuotta sitten [1931]. Olin mukana siinä kokouksessa, jossa maalaisliitto päätti olla asettamatta presidentti Relanderia uudelleen presidenttiehdokkaaksi. Ja se tapahtui juuri hänen ruotsalaisystävällisen politiikkansa takia.

    Presidentti Svinhufvud ei kaatunut yksin ruotsalaisystävälliseen politiikkaansa, mutta se kuitenkin hyvin oleellisesti edisti hänen kukistumistaan.

    - Veikko Heiskanen, kansanedustaja (ml), professori

    lyyxem.freehostia.com/1930.htm


    Veikko Heiskanen oli geofyysikko ja geodeetti. Maalaisliiton kansanedustaja 1933-1936. 1935 sai eduskunnassa lain sukunimien suomalaistamisesta (Lex Heiskanen), jolla 250 000 suomalaista muutti vierasperäisen sukunimensä suomalaiseksi. Ohion yliopistossa 1950-61 Veikko Heiskanen johti tiedemiesryhmää, jonka salaisena tehtävänä oli laskea mannertenvälisten ydinohjusten tarkkoja lentoratoja ja osumatarkkuutta.


    http://lyyxem.freehostia.com/lehti-2-1937.htm

    Vuonna 1905 yleistä äänioikeutta vastusti "Huusis"-lehti. Linkissä Tuulispään pilapiirros.

    Piikkilangalla aidattu koulu Espoossa talvella 1908

    Vähävaraisten torpparien ja muonamiehien ponnistuksilla syntyi Luukkaan eli Luukin kansakoulu vuonna 1906. Jouluna 1907 C.G. Avellan teetti koulurakennuksen ympärille piikkilanka-aidan sekä karkoitti kevätlukukauden alussa kouluun pyrkivät lapset pois.

    http://suomenmaa.bravehost.com/

    VastaaPoista

Ilahdun kovasti kaikista kommenteista.
Voit myös laittaa minulle sähköpostia hirnakka@gmail.com