Suhareita

Hyvää Päivää kevät, täältä sitä tullaan!

Jassoo, mistähän sitä aloittaisi tämän päivän purkamisen?
Jotenkin on nyt voimat niin vähinä, että pelkkä päivän takaisinkelaus saa aikaan massiivista silmäluomien roikahtelua ja leukaperien venyttelyntarvetta.

Jos mä kerron että päivän aikana on heitetty 3 kaupunkireissua, ajettu lähialueajoa n. 150 km, lähihoidettu 2 hevosta kahdella eri tallilla ja vapautettu lauma kanoja... niin oisko se kivasti aktiviteettiä yhdelle vapaapäivälle? Jos vielä pitäis nokittaa niin lisäksi on yritetty sairastaa, vapapäivä kun on sitä varten. Ainakin joskus oli. Ei sekään laki ilmeisesti päde pienyrittäjään.

Tekemättä jäi paljon, mm. kuvauskeikka oman läänin aluemestaruuskisoihin, lajina esteratsastus. Koulukiemuroita nähdäkseen olisi pitänyt karauttaa Sawon synkeisiin metsiin, Siilinjärvelle saakka. Jätin väliin ihan perhesovunkin nimissä.

Kuten kuvasta näkyy, ei ole vielä järin suuri sula ala kanatarhassa. Mutta kummasti siihen mahtuu kanarouwa kyyköttämään ja kukko poseeraamaan. On ne vaan niin mainoita nuo wanhan liiton rouwat. Nuori Kullervokin on kasvanut laihasta kukkopojasta komeaksi, pullearintaiseksi kukoksi.

Oisko hää virka-arvoltaan nyt Nuorempi Kukstaabeli? Virkaikä ei riitä vielä Vanhemman Kukkelbergin titteliin saatika Ylikucksauttajan asemaan. Kullervo on aikaansaapa ja kehityskelpoinen kukkoyksilö, pitkää ikää Kullikselle, hyvä kukko saatiin. Rouwain rivit harvenevat väistämättä, katsokaa nyt tuotakin vanhaa Britneyta. Laiha ruippana. Mutta sinnikkäästi muljautta munasensa, kolme viikossa on Britneyn tahti.

Pataässä on aina elegantti

Olen tavallaan aika ylpeä itsestäni. Jonkinlaiset organisointikyvyt ovat vielä tallella. Sain ahdettua yhteen kaupunkireissuun yhden tallireissun, Äitikullan kauppareissun ja Iso-J:n töistä hakemisen. Kaikki tapahtui reilussa tunnissa. Ajoreittien suunnittelu oli valtti joka mahdollisti kaikille kiirettömät momentuminsa. Perilliset saivat raapia rautiaan hevosen kylkeä tunnin verran, Äitikulta keräili ostoksiaan kaikessa rauhassa ja itse sain olla hetken ajatuksineni.

Kotiin tultua olikin aika vetäistä painitrikoot ylle ja käydä ottamassa pieni tahtojen taistelu Metsänpojan kanssa.

Villi ja vapaa metsänhevonen jurotti tarhan nurkassa ja päätti erkaantua taluttajastaan tallinpihalla. Kivasti suti huntterin pohjat liejuisella tallinpihalla kun kiidätin itseäni hatkaan lähtevän ponijyrän tahdissa. Onneksi pelastava enkeli säntäsi apuun ja saatiin kuriton kakara takaisin ruotuun.

Paineentasaustuokion jälkeen otin jupopään uudelleen pihalle ja kas, nätistihän sitä nyt mentiin. Vähän tuli mieleen, että tässä retuutan tarkkiksen räkänokkaa korvasta jäähypenkille mutta kaikkea ei pidä hevosiltakaan sietää. Rajat ja rakkaus, sehän se on. Muistoksi jäi pieni hampaan tuoma mustelma käsivarressa.

Karvanlähtö on vieläkin jos nyt ei infernaalista, niin ainakin melkoista.  Peräti järjetöntä. Auton putsaus on oma urakkansa ja se on syytä tehdä ennenkuin Iso-J:n haukansilmä näkee karvaratin ja karvapenkit ja karvaikkunat ja karvalattian...

Myyrät ovat ainakin talvehtineet onnistuneesti

Tallireissun jälkeen vuorossa oli päivän kolmas kaupunkireissu, Iso-J lähti yökylään serkkupojalleen. Tuskinpa eksyvät paikalliseen krouviin, aamulla on viideltä lähtö Seinäjoelle. Ja sieltä samoilla silmillä takaisin. Saadaan hakupalkalla yksi hyvinpidetty keittiökaapisto, niille on oiva paikka piharakennuksessa. Pesulan ja verstaan ilme kohentuu kummasti ja varmaankin voin jonkun kaapin vallata satulahuoneen käyttöönkin. Tuolla kaupunkikeikalla kyytiin loikkasi ainatarmokas borderipoika Bob ja nyt mulla on kaksi piereskelevää hönöä jaloissani.

Huonot kaupat taisin tehdä, vein Iso-J:n ja sain tilalle kroonisesti pierevän rekun :-(

Iltahommien jälkeen lirautin lasillisen valkoisia viinirypäleitä nestemäisessä muodossa ja ryhdyin kuulostelemaan omia kuulumisiani. Hiljaista tuntuu olevan nuppiosastolla, pajatso lienee tältä päivältä tyhjä.

Ulkoilutin sentään kameraa tänään, hevosia piti kuvata mutta eivät olleet poseeraustuulella. Etelän ruttojuuri sen sijaan keikistele pinkissä kevätasussaan heti kun lumi ja jää väistyvät. Pitäähän sitä varhain kasvukausi aloittaa mikäli meinaa ruttojuuren tavoin kasvaa kolmatta metriä korkeaksi, yhdessä kesässä.  

Nyt täytyy ennättää nyhtämään pois ne nupukat joita ei aitankulmalle tahdota. Tukkii mokoma ojatkin. Net jotka tätä megasuurta perennaa tahtovat, huutakoot kommenttiruutuun HEP, mie purkitan noita ryökäleitä ja suuren kiitoksen kera kiikutan vastaanottajille, pois omilta tiluksilta.

Työlistan mukaisesti jemmaan vielä parit suklaamunat torppaan ja hipsin lehtipinon kanssa petiin. Munajemmaus siitä syystä, että perinteisesti meillä on alkanut Pääsiäispupun juoksuaika Palmusunnuntaista. Kindereitä ja muita pikku ylläreitä ilmestyy kukkaruukkuihin. Jos et muistanut ostaa namuja, älä avaa huomenna ovea. Pienet noidat ja trullit ovat huomenna taas liikkeellä. Eikä niille oikein voi roskapussiakaan käteen tyrkätä.

Nyt ei vanha nainen jaksa edes olla hunningolla. Tää vanha lähtee huilimaan. Veli Milton näyttää venyttelyn mallia.