keskiviikko 4. marraskuuta 2015

Ajettua matkaa

Sumuinen taival ja merkkivalo, uskollinen ystävä
Pientä maakuntakierrosta tänään.
Aamuhommien jälkeen kiesi sytytti uskollisen merkkivalonsa ja lähdettiin kohti kaupunkia. Sieltä muutaman lenkin jälkeen 9-tielle kohti pohjoista. Ei hurjan kauas, mutta ihan riittävän monta sumuista ja jännää kilometriä hirviä kuhisevalla tienpätkällä. Yhtään sarvipäätä tai muuta jolkottajaa en onneksi nähnyt ja takaisinkin selvisin aikataulusta etuajassa.

Opastin muuten oikein ystävällisesti erään turistin kaupungin tavoille. Eli parkkihalliin. Yritti reppana ostaa parkkiaikaa kadulta ykkösvyöhykkeellä jossa maksimi parkkiaika on tunti. Oli ostanut kaksi lappua ja kauheasti mietti,  miten toimien niillä saisi yhdistelmäajan.... etenkin kun olisi tarvinnut neljän tunnin parkin. 

Kaupungin salamannopeat parkkipirkot tietäen lunastin häneltä toisen lipukkeen ja neuvoin ajamaan biilinsä parkkihalliin joka on ihan kulman takana.  Sääliksi kävi, jospa nyt tämän kurjan kaupungin mainetta edes vähän pelastin.

No sitten oli monta muuta hoidettavaa hommaa ja poikettavaa paikkaa. Matkahuollon rahdin mukavat pojat olivat asettaneet täkyjä tiskille, kuka näitä voi vastustaa? En minäkään...

Matkahuollon uusin vetonaula

Ihan huipputyyppejä on kyllä paikallisen Matkahuollon rahtipuolella! Niin monta pikarahtia ovat hoitaneet oikeaan paikkaan oikeaan aikaan. Kerran yksi kullanmuru jopa piti puljua auki perjantai-iltana sen verran yliaikaa, että sain erään tilaamani kameraobjektiivin viikonlopun rientoihin mukaan. Sanoi, että ylitöiksi menee kuitenkin kun oli lupautunut viemään jollekin autottomalle mummelille hänelle saapuneen lähetyksen, kotimatkansa varrella kun melkein oli.

Jäin oikein miettimään. Hurjan monta todella hyvää asiakaspalvelutilannetta on osunut kohdalleni, sanotaan esimerkiksi viimeisen puolen vuoden sisään. Ehkä meillä alkaa vähitellen toimia se ajattelumalli, että ystävällisyys ja palvelualttius ei todellakaan maksa mitään, mutta tuo paljon hyvää. Enää en kyllä katso ynseilyä yhtään hyvällä. Varmasti olisi niillekin paikoille parempiasenteisia tekijöitä tulossa.

Huonosta palvelusta en yleensä valita, tiedänpä mihin puljuun en seuraavalla kerralla mene. Toki puhdasta perseilyä en kommentoimatta jätä. Sensijaan hyvästä ja luontevasta tyypistä kyllä laitan kiitosta ja palautetta. Niinkuin nyt viimeksi ruokakauppiaalle, kun nokkela kassa oli hoksannut unohtamani korttikotelon, kirmaillut perässäni pitkin kauppakäytävää ja yrittänyt löytää parkkipaikaltakin. Soitti sitten aamulla ja kysyi, onko jotain hävöksissä. Voi sitä enkeliä! Ihana ihminen. Onneksi sama tyyppi sattui olemaan infovuorossa aamulla ja sai välittömät kiitokseni. Toivottavasti kauppias tarjosi hälle edes kunnon pullakahvit.

Josta muistan, että Kuopion Hööksin myyjästä piti myös laittaa kehut eteenpäin.

Jouluvalmistelut, check!
Pidetään tämä selkeänä

Siinä vaiheessa kun Esikoinen oli loikannut kyytiini, pyörähdettiin vielä kerran kaupungilla. Ja kun yhdestä pysähdyksestä jäi parkkiaikaa, kipaistiin Savonmuan Stockalle kynttilöitä ostamaan. Adventtikynttilät hommattu! Ja mukaan tarttui myös kaksi söpöä pyyheliinaa joulun kokkailuihin.

Harvoin olen näin hyvissä ajoin joulujuttuja miettinyt. Muutaman lahjakassinkin jo löysin. Ilahduin hurjasti kauniin yksinkertaisista kasseista kaiken sen kimaltavan blingin keskeltä. Taidan hakea huomenna ne loputkin pois, euron kipale. Nuo on erityisesti niille, jotka eivät joulua juurikaan vietä, mutta joille on kiva antaa jokin hyvänmielen tervehdys.

Auton penkiltä löytyi kotiintullessa myös kissanmuroja eräiden ahneiden moolokkien kitoihin, neljä kiloa porkkanoita toisille ahmateille, ruokaa jääkaappiin ja muutama metri kaitaliinakangasta.
Kilometrejä kertyi mittariin ihan kiitettävästi, lähemmäs pari sataa.

To do -lista lyheni melkoisesti. Vielä pitäisi ehtiä suorittaa jonkinlainen sisäpesu Kiesille jonka luovutus on näillä näkymin perjantaina. Ulkopesu on Iso-J:n toimesta tehty, mutta se oli ihan turha, auto on taas harmaaraitainen. Kätevää, kun uusi auto on Hopianuoli, siinä ei niin pöly ja rapa näy. Tosin Iso-J:n haukansilmä kyllä näkee jokaisen roiskeen auton ulkopinnalla ja sisällä. Josta muistin, että Kiesin apukuskin puoleisessa aurinkolipassa on muutama tomaatinsiemen, ne roiskahtivat mozzarellabagelia puraistessani hämmästyttävän pitkälle. En olisi edes huomannut, ellei Perikunta olisi kysynyt kenet olen suolistanut autoon... ehkä ne siemenet voi vielä raaputtaa irti vai ovatkohan jo imeytyneet?

Kotona Nuorimmainen kävi vähän höntsäilemässä Ponimiehen kanssa. Eilen sen hikeen asti höykyyttivät PT:n kanssa, raasuparalta tippui hiki leukakarvoista ja korvatkin oli hiessä. Tänään oli vain vähän rentoa ravailua ja rentoa käppäilyä. Lopuksi kävivät tutkimassa portaille ilmestynyttä valoilmiötä. Ponimies yritti puhkua ja puhaltaa mokoman loimottimen sammuksiin. Ei niitä minunkaan mielestä ihan vielä tarvittaisi, noita valoja siis.

Minä lähden pimeään tutkimaan kanalan munaustilannetta, nyt on jo kahdenkin munan päiväsaaliita saatu!

Kivaa keskiviikkoiltaa, missä lienetkin!

Syökö toi valo-ufo poneja??
Juuei, lähemmäs en mene!

PeeÄäs: Veljesten Hulluudessa (RIP) uudellensyntymä on tapahtunut, nyt kaksi yhdessä. Laitoin jo sähköpostia ja mikäli onni suosii, läntisen Uudenmaan reissu on edessä. Nuorimmainen kihisi onnesta kun näki kaksi tuttua hassunkaista yhdessä kissannaamassa. Pitäkee peukkuja!

10 kommenttia:

  1. Teille tule neljä tassua, yksi hännänpää ja kaksi korvaa lisää?
    Peukkuja pidetään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Katsotaan nyt, kiitos peukuista.
      Kissa siis kyseessä tällä kertaa ;-)

      Poista
    2. Toi kommentti on mun.
      Teillähän on eläintarha kohta.
      Ehdottaisin vielä kilpikonnaa ja akvaariota.
      Veljekset hulluudessa oli kyllä sellainen herrasmies veijari veljesvaljakko, että ne saivat minunkin harkitsemaan kissan ottamista.
      OP

      Poista
    3. Arvasin!
      Ei tule mitään uivia tai matelevia elukoita meille. Marsutkin on meidän osalta historiaa. Tuokin katti tulee jos se on vapaana ja poika. Äksyjä ämmiä meillä jo on...

      Veljekset muuttivat käsitykseni kissoista ikiajoiksi.
      Ne olivatkin kiteeläisiä, ainakin kerran kirkastettuja.

      Poista
    4. http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2015110520616661_ul.shtml

      Geek! Ei kai vain Felix... rakas toteemieläimeni, joka muuten käskee mennä keittämään kahvit ja syömään suklaavanukasta.

      OP

      Poista
    5. Pitää avata linkki toisella koneella.
      Felix ohjeistaa sinua kasvattamaan rasvakerrosta talven varalle. Toteemieläimesi teemalaulu onkin Hoi laardi, laardi laaaa!

      Poista
  2. Kaavi huolella ne tomangin siemenet sieltä sisustuksesta ja istuta maaliskuussa multaan. Saat Skodzillan viimeisen koston kasvamaan kasvariin. Tuskin missään on niin sitkeetä siementä kuin tomaatissa. Se itää myös suoliston läpi kuljettuaan, joten kuukaudet aurinkolipassa ovat ihan piece of cake.

    * Ohje & suositus: Majakarin Martat *

    Joulu... nyt puistatti. Minä vasta kukkasipuleita istutin ja syyskitkentöjä askaroin. Kieltäydyn ajattelemasta joulua tai talvea ylipäätään. Säätiedote lupaa molempien olevan vielä jossain kaukana.

    Onnea uudesta katista - se on kätevää ilmoittaa kuinka lapsi asiasta ilahtuu :D Tällä kikalla markkinoidaan yleensä aviomiehelle yhtä jos toistakin. Mutta mielestäni on todellista kituuttamista yrittää pärjätä vain kahdella kissalla. Kuvaa jään odottamaan innolla ja peukutan asioiden järjestymistä. Ei ihan isänpäivälahjaksi ehdi Iso-J:lle :D :P

    Lämpimiä ajatuksia Torpan koko muonavahvuudelle ja toivotukset ottaa rauhassa on edelleen voimassa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Varsinaisia kierrätystomaatteja.
      Tänään on pakko hankkiutua tahranpoistohommiin. Vanish on valmiina.

      Tämä uusi katti ei siis ole vasta kuin kyselyn asteella, voihan se jo olla uudessa kodissa ja homma jää siihen.

      Otan kyllä rauhallisesti, liika himmailu kiristää pinnaa joten yritän löytää tasapainon.

      Terkkuja teille!

      Poista
  3. Terkut Lappeenrannasta! Onnea matkaan uuden Katti Matin kanssa, joskin saattanee vaatia suopeita tuulia JT.n suhteen. MTV:n nettisivujen pikkujuttu kissojen genetiikasta jasen yhteydestä kissapetoihin toi mieleen elävästi edesmenneen Ellin, levollista lepoa Ellille. Sinänsä Miltonin ja Winstonin reinkarnaatio kuullostaa ihanalle ajatukselle. Still missing Brothers! Varma hälsningar från Nemppa, joka on paremmalla tuulella tänään. Kohti uusia seikkailuja Etelä-Karjalassa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Veljesten reinkarnaatio pakattuna yhteen kissaan on Haaste.
      Iso-J tuskin kolmatta kissaa huomaa, Oscar ja Felix ovat niin huomattavia, jättävät muut varjoonsa, kirjaimellisesti.

      Hyväntuulisia seikkailuja eteläisessä maakunnassa!

      Poista

Tip of the day:
Kannattaa tallentaa vaivalla väsätty kommentti ctrl-c komennolla ja mikäli julkaisuvaiheessa tekstisi lehahtaa taivalle, sen voi palauttaa ctrl-v komennolla takaisin.

Ja nyt sitä kommenttia väsäämään. Saa lähettää terveisiäkin!