sunnuntai 13. helmikuuta 2011

Metsänpoika tahdon olla...


Eipä todellakaan juhlita edustavimmilla otoksilla, Kakara näyttää kaulattomalta ja muuten vaan ihan kamalalta. Onneksi vain näyttää, hieno ja komea poikalapsi hän on. Ja tavattoman viisas.

Lauantaina pantiin pojalle rensselit selkään ja lähtettiin kävelylenkille. Minä pääsin taluttajaksi ja kasvattaja  tallusteli perässä piiiiitkien ohjien kanssa. Perilliset jäätyivät pakkaseen kuin pulkannarut mutta urhoollisesti taapersivat koko pitkän lenkin, vinkumatta ja natisematta.

Takaisin palatessamme viisas pieni hevosemme töykkäsi olkaani pari kertaa kuin kysyäkseen "hei kuka sä oikein oot ja minne me mennään?" Otti oikeasti kontaktia ja haki tuntumaa. Ei piitannut kivitalon kokoisista vastaantulleista koiranhutkuloista ja yhtä postilaatikkoa ja sen piileviä hyökkäysaikeita arveli vain vähän aikaa. Kipsutteli tyytyväisenä mukana hämärtyvässä talvi-illassa.


Tänään meillä oli Iso-J:n kanssa parisuhdeheppailupäivä ja tarjoiltiin metsänpojille lounasheinät ja kaurat. Sitten otettiin Kakara puunattavaksi ja käytiin tarpomassa umpihankimarssilla. Sen piti olla oikoreitti metsäautotielle... siinä kohti kun upposin kainaloitani myöten pehmoiseen lumeen ja hevosenpoikanen räpisteli vieressä ihan yhtä tukalassa tilanteessa, päätettiin palata takaisin. Luottavainen pikkuhevonen pörhisteli lumet turkistaan ja seurasi tyynesti harhaanjohtajaansa.

Ihan mainio kaveri kertakaikkiaan. Luottamus on ihan käsittämätöntä. Ei ole ihminen tätä hevosta pahaan paikkaan vienyt. Enkä vie minäkään.

Iso-J ja Ihmisen Kaveri

Pakkaspäivät jatkuvat, auringossa oli tänäänkin ihan varmasti lämmittäviä säteitä, mutta eivät ne ihan vielä riitä talven taltuttamiseen. Muutama viikko vielä ja sitten alkaa kevät päästä vauhdilla eteenpäin.

Perilliset tiedottivat heppakerhosta palattuaan, että tammamammalla ei meinaa enää nutussa riittää mahan kohdalta kasvunvaraa. Aika järkäle meinaa olla ennen h-hetkeä. Milloinkahan sitä pitää ryhtyä jänskättämään?

Toisaalta, nyt on niin paljon kaikkea funtsaamista ja suunnittelua ettei taida energiaa piisata turhasta murehtimiseen.
Tamma hoitaa hommansa ja minä keskityn hoitamaan täällä päässä asiat reilaan.

Tästä kuvasta muuten näkee, että cob-koon päitset eivät ole yhtään turhan isot. Hawkenin nahkainen reissuriimu pääsee käyttöön, ponikerhon ahkerat pikku tallitytöt putsasivat ne kaikki rensselit säihkyvän upeiksi. 

Tämmöistä ihanaa hömppää ja my little pony -leikkejä tänään. Alkava viikko ei toivottavasti tuo mitään mullistuksia aikatauluihin. On aika täyteen buukattu viikko.

Pyykkivuori odottaa valloittajaansa joten illan äänenä torpan tuvassa on höyryraudan sihinä ja puhina.

Suloista sunnuntaita!



6 kommenttia:

  1. Phuuuh, voin kertoa, että kaksi kopallista silittäneenä on aika voittajafiilis. Minä kyllä oikeasti tykkään silittämisestä. Se on semmoista rauhoittavaa ja rentouttavaa, meditatiivista rutiinia. Mutta ei missään nimessä sellaiseen päivään sopivaa jolloin on kiire ja tuhat asiaa odottaa tekemistään. Hiljaisten iltahetkien puuhaa (ja sadepäivien).

    Kissoilla on yöravit, kauheita mätkähtelyjä yläkerrassa ja hervotonta rallia portaissa. Vanha Justiina on taas hätää kärsimässä kun nuoriso kaaha mummot kumoon.

    Nyt pikainen kurkkaus parille blogille ja sitten höyhensaarille.

    VastaaPoista
  2. Ihana on hallakon jauhoturpa!

    Viikonloppu on tehty täysillä töitä. Hierojakussilaiset on nyt viimesilattu kohtaamaan ekan näyttötutkintonsa. Jännityksen määräkin on saatu laskemaan toimintakykyiselle tasolle. Aikuisia, motivoituneita ihmisiä on kiva ja helppo opettaa.

    Huominen on vapaata ja lähden Ouluun nauttimaan lakisääteiset terävät. Eli akupunktioon.

    Mukavaa alkavaa viikkoa itse kullekin blogin lukijalle! Pysykää lämpimänä!

    VastaaPoista
  3. Mukavaa Ystävänpäivää Nemppalasta Torpalle, kaksi- ja nelijalkaisille, sekä Seniorikansalaiselle ja Seniorikissalle. Nemppa latasi akkuja viikonloppuna nukkumalla ja katsomalla ihastuttavan Eat Pray and Love...kirjan ykkösosa pääsi uudelleen luettavaksi ja kakkonen odottaa ensi viikonloppua. Rauhallinen elämä voi olla joskus todella ihanaa. Mukavaa pakkasviikkoa kaikille! Hugs!

    VastaaPoista
  4. Hyvää ystävänpäivää Torpan väelle ja blogin lukijoille!

    Pakkasta pohjanmaalla viime yönä -29,9 mutta nyt onneksi auringon noustessa lauhtuu hiljalleen. Mutta kyllä tää -26 tutuu sekin vielä sangen rapsakalta keliltä...

    VastaaPoista
  5. Täällä oli aamulla -24.2 ja se oli kyllä mielestäni aivan riittävä *hyrrr*
    Lapsí on sairastanut koko viikonlopun eikä kyennyt tänäänkään kouluun vaan joutuu kipittämään terveyskeskukseen. Ovat amiksessa niin tarkkoja että kaikista sairaspoissaoloista pitää olla todistus. Ei riitä että äiti sanoo :D
    Meillekin tulee sitten taaaas perheenlisäystä. Kun on uusi viriili mies niin näköjään tulostakin syntyy. Parin viikon päästä voi kytätä kuvia facesta ketkä kaverilistalle kuuluvat.

    VastaaPoista
  6. Savu!!!?? :D

    Meillä yksi jos toinen kuikuili aamulla pakkasmittaria otsa rypyssä. Kaikilla oli mielessä Metsänpoika Turrikka. Päätettiin kysäistä olisiko naapurin varsapihatossa majapaikkaa loppukevääksi. Saisi sitten kavionvuolut ja muut tuikitärkeät asiat oikeaan rytmiin.

    VastaaPoista

Tip of the day:
Kannattaa tallentaa vaivalla väsätty kommentti ctrl-c komennolla ja mikäli julkaisuvaiheessa tekstisi lehahtaa taivalle, sen voi palauttaa ctrl-v komennolla takaisin.

Ja nyt sitä kommenttia väsäämään. Saa lähettää terveisiäkin!