torstai 15. huhtikuuta 2010

Muuttolintuja

O-ou, tänään se sitten iski tajuntaan. Meidän Alholainen kanalauma ja molemmat kukot lähtevät lähipäivinä omaan kotiinsa :-(  Sirkku kuuluu muuttolintuihin *buhuuhuuu, snif*

 
Kanatrokari (naapurin setä) toi jyväsäkin ja kertoi kanojen lähtevän pian. Minulle iski hätä, ei ole vielä hautomakonetta ja omat tipuset tekemättä. Naapurin setä lupasi tuoda meille hautojakanan ja kukonkin jotta saadaan oma lauma luomutuotannolla alkuun. Heti aloitettiin munien kerääminen.

Siitosmuna on kokonaan toinen juttu kuin ruokamuna.Siitosmunat säilytetään reilun viikon ja ujutetaan kanarouvan alle. Joka hautoo 21 vrk ja sen jälkeen emännöi lapsilaumaa. Siis ideaalitilanteessa. Monta asiaa voi mennä pieleen mutta eihän ikuinen optimisti semmoisia mieti.

Joten juu, nyt kerätään ja huolella säilötään viileähkössä tilassa pieniä beigejä ja valkoisia (Sirkun) munasia, ne ovat tällähaavaa Torpan Kruununjalokivet. Nassen pallit on syrjäytetty ;-)


Hirmuinen ikävä on jo nyt, olemme pitäneet kaikkia kanoja kuin omiamme ja suorastaan kiintyneet Sirkun, Urho Kukkosen, Turha Kakkosen ja Patarouvien laumaan. Mokomat hemmotellut helttapäät. laiskat munijat ja juntturat.

Jää meille toki Vanhan Liiton rouwat sekä Avioerolauma. En tiedä ihan varmaksi ottaako Vanhan Liiton Rouwain oikea omistaja kanasensa itselleen mutta nämä Avioerokanaset olivat matkalla pölkylle, jäivät siis meille henkeään pitämään.

Mutta tätähän se on. Eläimet ovat meillä vain lainassa. Joku talven, joku vuoden, jotkut onneksi pidempään. Luopuminen on aina vaikeaa. Tai pikemminkin opettelu elämään ilman eläinystäviä.

Päivään on toki kuulunut paljon muutakin. Ensimmäiset neljä leskenlehteä helottavat aitan aurinkoisella seinustalla ja lentokentät kiinni tuhkasateen takia. Kaikkea sitä näkee. Onneksi Iso-J tuli ehjänä kotiin.

Nämä kaverukset osaavat ottaa ilon irti pienistäkin asioista. Kaverin karvainen ahteri kelpaa hyvin tyynyksi -tuumii Justiina. Patsymummon elämänlaatu on nyt huomattavan paljon parempi.

Aamurutiinit alkavat nyt munien kääntelyllä. Kyllä vain. Paljon sitä on paluumuuttajan opeteltava mikäli oman kanalauman meinaa saada ;-)

Huoh, eihän se auta. Life goes on ja silleen. Ja hyvä niin.

5 kommenttia:

  1. Titalle piirrän diplomin sanan TÄYSIVERINEN nerokkaasta käytöstä. Jokaisella kerralla kun olet sitä käyttänyt, on pieniä oivalluksen lamppuja syttynyt yhteen jos toiseen pimeänä pidettyyn päähän... ;-)

    Aivan loistava syy kääntää kelkkansa tiettyjen hevosrotujen(kin) suhteen... nehän ovat Täysiverisiä xxxarvaamitäzzz...laisia ;-)
    Ja Nassekultakin nousee taas astetta jalompaan kastiin, täysiverinen riistarekku ;-)

    VastaaPoista
  2. Et sinä Sirkkua pois päästä. Tee siitä kaupat. Hyvä, ilmainen ja hintansa väärti neuvo :P

    Kello raksuttaa, dead-line on käsillä huomenna ja hommat levällään. Mitäs menin kuokkimaan kukkapenkkiä... tässä sitä maksellaan lihan iloista.... Eikä ole eka kerta.

    VastaaPoista
  3. Tanskan pionit on tulleet, saan ne tässä jossain vaiheesa ja laitan edelleen tulemaan vaikka matkahuollon avustuksella sinne iloksi!

    VastaaPoista
  4. Nooooo - miten Sirkun kohtalo? Tiedätkö muuten että Sirkku ei halua lähteä yhtään mihinkään?

    Kaunis päivä, eikä Islannin tuhkasta tietoakaan...

    VastaaPoista
  5. Ooooh, pionipostia!!! Ovatko nupullaan? *virn*
    Pitäisi varmaan tsekata mitä on tullut tilattua ja aloittaa maan sulettua penkin pläänäys.

    Sirkkusen kohtalo on vielä auki, ei ole naapurin setää näkynyt. Hän se on semmoinen setä, että hakee kanat vaikkei kotona oltaisikaan.

    Yritetään toki lunastaa Sirkkusöpöstiinaa omaksi mutta muistelen hänen jo kanoja syksyllä tuodessaan sanoneen valkeaa tärkeäksi kanaksi...

    VastaaPoista

Tip of the day:
Kannattaa tallentaa vaivalla väsätty kommentti ctrl-c komennolla ja mikäli julkaisuvaiheessa tekstisi lehahtaa taivalle, sen voi palauttaa ctrl-v komennolla takaisin.

Ja nyt sitä kommenttia väsäämään. Saa lähettää terveisiäkin!