tiistai 22. syyskuuta 2015

Vihdoin!


Neljä vuotta sitä on tuumattu ja suunniteltu, nyt se on olemassa. Oma ratsastuskenttä. Hyvää yritettiin tehdä, mutta priimaa pukkasi. Aitalankut toki vielä puuttuvat, mutta pohja on olemassa ja hyväksi testattu.

Eilen Nuorimmainen satuloi Ponimiehen ja marssitti kentälle.
Minä uhmasin magneettikuvauksen jälkeistä migreeniä ja raahustin paikalle katsomaan miltä meno näyttää ja miten askel etenee.

Hyvin eteni ja hyvältä näytti. Migreenikin mykistyi toviksi.

Eilen illalla alkoi rankka sade, satoi koko yön. Ja tänäänkin satoi. Silti kenttä oli kuohkea eikä yhtään lätäkköä näkynyt missään.

Laitan joskus joutessani paremman työselostuksen Hirnakan Talli -sivulle.

Kyllä tässä nyt tuntee itsensä etuoikeutetuksi kun hevosharrastukseen toivotut fasiliteetit alkavat olla kunnossa. Ponimiehen talven ylläpitäjä kävi veivaamassa koekiemurat ja palaute oli kiittävä. Huomenna taitaa Ponimies saada ansaitsemansa vaparin, ehkä yllätämme Töttiksen ja esittelemme uuden lähiliikuntapaikan.

Torstaina Ponimiehen Personal Trainer tulee testaamaan ja katsomaan mikä on kunto. Ensimmäiset kouluratsastuskisat meinaa vielä tänä syksynä käydä kiemurtelemassa. Meidän pitää siedättää Ponimies nyt kaikelle mahdolliselle, sateenvarjoista muovikasseihin. Lastenvaunut saadaankin pihaan kätevästi aina kun Ponimiehen PT tulee käymään, minäkin pääsen lykkimään pitkästä aikaa vaunuja.

Joo, kyllä nyt on ihmisen hyvä olla. Ja hevosen liikkua.

Letkeää askellusta sinulle, missä lienetkin!




12 kommenttia:

  1. No jopa kelpaa ja kehtaa olla ylpee! Vauhdikkaalta näyttää ponimuksen askellus, nyt on kenttä koeponnistettu ja hyväksi havaittu! Onko suunnittelilla valoja kentälle - sehän olellisesti lisää kaamosajan ulkoilumukavuutta?

    Siihen kentän pohjoislaidalle suosittelisin sekaistutusta havuista (esim. ihan taviskuusia) ja erilaisia kukkivia syreenejä yms. sekä etummaiseksi vaikka ruusurivistöä erilaisia pensasruusuja (joiden alkuja saa tutusta lähteestä) Näin saadaan ympärivuotinen tuulensuoja, silmäilo ja kaikki niin vaatimattomia ja hoitoa tarvitsemattomia sortteja. On huomioitu myös jänisten mahdollisesti aiheuttama häiriö...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Valotolpat on jo, jopa pystyssä, kaapelille paikka varattu kentän laidasta. Vain kaapeli ja valot puuttuu.

      Kiitti kasvivalikoimasta, kuulostaa hyvältä !
      Taitaa pukata pohjoisen reissua ;-)

      Poista
  2. Onnea, onnea vaan upealle Hirnakan Areenalle! Kivoja kuvia sekä the Pony Manista että *jäljistä*. Tötsän kannattaisi sekä ryhdistäytyä että ehkä hieman huolestua. Prinsessa-asenne nurkkaan ja kohti ratsun uraa reippain mielin. Enää ei voi selitellä edes nuoren Tamman mielenliikkeillä:). Viikonloppuna singahdettiin Tallinnaan ja takaisin ja sitten ma aamulla varhain lapikkaat kohti Pohjoista ja tänään takaisin Rovaniemeltä ns yhden pysähdyksen taktiikalla kotiin. Kamat eteiseeen ja juoksulenkille ja nyt hoidellaan hetki toimistotöitä:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos!
      Joka kerta mua hengästyttää toi sun japanilainen työtahtisi. Mitenkä ne autokaupat etenee, soittiko myyjä?

      Ja Töttis luulee olevansa Prinsessakoulussa. Pitää ehkä täsmentää, että reputti sen ja siirtyi duunarilinjalle.

      Poista
  3. Täytynee ehke lähteä ihan naapurikylään katsomaan moista ihmettä, kuin Hirnakka Areenaa. Voip meijän kenttä olla siihen verrattuna vaan yks soramontun pohja =D Onnea kentästä, jaan niin kansanne tunteen siitä, kun on oma kenttä, voi niitä ensiratsastuksia omalla kentällä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tule vaan, satuloinko Tötsän valmiiksi?
      Kenttä on kyllä harrastuksen kannalta melko pakko laittaa, iso osa talvesta on niin hankala, ettei pellolle pääse ja kun maastoja ei ihmeemmin meillä ole niin sitten jäähyväiset vähälle liikutukselle.

      Minä niin tahtoisin teidän maastoihin, ne on huisat!

      Poista
    2. Voi satuloi! Olisi ihanaa (ja ehkä hieman jännittävääkin) kokeilla ratsastaa Tädillä.

      Maastot odottavat. Sinua.

      Poista
    3. Enää pitäisi saada sovittua aika, on tämä yhtä hemmetin matalalentoa välillä. Tämä viikko on tähän saakka kulunut pienessä migreenissä eikä helpotusta näy. Hoidan vain välttämättömät asiat ja lepään muut ajat.

      Laitanpa ihan piruuttani vielä pinkin satulahuovan niin pääset prinsessoimaan oikein tunteella :D

      Poista
    4. Puhaltaa Idän suuntaan parantavia tuulahduksia... migreeni on vallan viheliäinen kumppani.

      Talvikukkenheimin interiööri on raivattu rytöläjistä, usko tai älä (pitää varmaan ottaa kuva, että uskot...) ja homma hilautuu eteenpäin. Vesisateet pitävät kananvarpaat kuraisina, joten kuramunia pukkaa. Taivas ja Esterin peräpää ovat olleet hulvattoman runsaita viime aikoina.

      Tarttis varmaan keitellä ketsuppia... onni on oma tomaattisato!

      Poista
    5. Tätä migreeniä on nyt ollut heinäkuun lopulta lähes tauotta. Paluulennolla alkoi oikean naamanpuoliskon puutuminen ja hassu ihonalainen kihelmöinti. Nyt sitten ihan nonstoppina särkee. En edes viitsi särkylääkkeitä enää ottaa kun menisi yliannostuksen puolelle.

      Onneksi näitä ilon aiheitakin on, niinkuin hevoset ja muu elämä.

      Meillä on ollut oikeastaan aika kuiva syyskuu, nyt on eka epävakaisempi viikko vasta. Tomaatteja tulee meilläkin paljon. Keittele tomaattikastiketta annospusseina pakastettavaksi, tuo tuhtia makua pataruokiin ja makaronilaatikkoon.

      Poista
    6. Trigeminus neuralgia eli kolmoishermosärky?

      Poista
    7. Sitähän sieltä viimeksi löytyi kun ohimossa valtimo painaa passelisti kolmoishermoa. Tämä on samassa osastossa mutta nyt on vaihteeksi uusia oireita.

      Poista

Ilahdun kovasti kaikista kommenteista.
Voit myös laittaa minulle sähköpostia hirnakka@gmail.com