Päivä lottovoittajana

Näkisitpä läheltä, niin hieno!

Voi että, tänään voisin hyvin kuvitella voittaneeni lotossa ja peräti tuplaten. Onni on sielunrauha. Siitä enempi hetken päästä.

Ylin kuva on puhelinräpsy Esikoisen rippilahjataulusta. Hänhän pyysi mahdollisia rippilahjoja rehtinä rahana saadakseen ostaa itselleen jotain todella mieluista ja sellaista joka kulkee mukana. Eli taulun. Korut voivat hukkua, ajatelmakirjoja ei kukaan oikeasti tarvitse eikä hän kerää vielä kapiokirstuun astioitakaan. Niinpä toiveena oli sylikummilta rippiristi. Rahat Perillinen sijoitti pitkän pohdinnan jälkeen tähän maalaukseen. Espanjasta se kuskattiin tiukasti kuplamuoviin paketoituna vahvimman matkalaukun uumenissa. 

Kun tämä maalaus lähti kehystykseen, keräsin Torpan taideaarteiden pinkkaan muitakin kehystystä tai lasinvaihtoa odottaneita kuvia. Valmista tuli ja hienoa jälkeä on tehty. Eihän se ihan ilmainen keikka ollut, mutta onneksi voi hieman oravannahkakauppaakin harjoittaa. Se on niin pieni synti, ettei varmaan näy taivaaseenkaan. Jos klikkaat kuvaa, se aukenee suuremmaksi ja kehyksen hienot yksityiskohdat näkyvät. Rosoinen rautaefekti sopii täydellisesti tuohon kuvaan. Ja kuvan koko raameineen on rapsakat 84x64 cm.

Olisi ollut kiva saada kuva rippilahjataulusta kiitoskorttien matkaan, mutta ei ehtinyt.

Liikkeessä, jossa taulut kehystettiin, oli käynyt väkeä ihastelemassa tätä(kin) maalausta. Joku lehtikuvaaja oli vasiten käynyt kuvaamassa Esikoisen ensimmäisen taidehankinnan, mistä sen tietää mikä tulevaisuuden Picasso tämän maalasi.

No sitten siihen lottovoittoon. Ensinnäkin, sain TK:sta ihan asiallisesti pyytämällä lähetteen päänvaivan takia magneettikuvaukseen. Nyt siis odottelen ihan rauhassa kutsua kuvaukseen ja sitten katsotaan mikä tätä päätä oikein vaivaa. 

Toinen voitto nasahti kohdalle kun siemenpakkaamolle suuntautuneella kauranhakureissulla puhuttiin männäkesän sadosta. Valittelin heinätilannetta ja sain kehotuksen ottaa suunta pellon taakse. Hetken päästä hirmukiiturini renkaat sutivat naapuritalon pihaan josta etsin nuoren isännän. Hän esitteli heinänsä, niin hyväntuoksuista kuivaa heinää somasti verkotettuina, korkeissa paalipinoissa. Yhden paalin paino on parisataa kiloa. Ihan hevosille vasiten tehty ja paaleina kuivurissa kuivattu. Nuuhkin heinäntuoksuista ilmaa ja hyrisin tyytyväisenä.

Viisitoista paalia on nyt meille varattuna, ekat kaksi haen varmaan jo ensi viikolla. Oi että! Mikä parasta, hakumatka on noin 10 km suuntaansa. Eikä hintakaan ole hirmuinen, toki huono satovuosi nostaa heinän hintaa, mutta nyt säästyy hakukustannuksissa jokunen ropo.

Puuttuvat paalit saan haalittua aiemmilta toimittajilta. Toivotaan aikaista kevättä ja sitä myötä nopeaa laidunkauden alkua. Ponimieheltä tulee varmasti palautetta heinämääristä, nyt nimittäin loppui hänellä vapaa heinä, enää ei kasvatella talvella mahaa vaan syödään tarkat kilot ja tehdään niitä hevoshommia ihan oikeasti kunhan se kenttä valmistuu.

Jep, voisin todeta tähän että olo on kuin lottovoittajalla. Arpajaiset nyt olivat vähän erilaiset mutta voitot tulivat tarpeeseen.

Mukavaa viikonloppua, missä lienetkin!

Pölhö ja Kustaa

PeeÄäs: OP tuolla kommenteissa kyseli kumpi koirista on Pölhö ja kumpi Kustaa, Pölhö on kyllä ihan itsestään selvä... kun kurpannoutaja noutaa jotain, niin sitten voi käydä näin. Tällä kertaa pesupallo toimi kurpan stunttina ja saalis tarttui noutajan alaleukaan. Ei se alapurenta nyt niin paha ole... Leffe vaan on hieman.. ööh... huoleton!

Pieni kurpannoutaja

PeeÄäs2: kun nyt vietetään vuotuista Suomenhevosen viikkoa, on tietysti Ypäjän Hevosopistolla asiaankuuluvat juhlakinkerit, Suomenratsujen kuninkaalliset. Eli ratsuhevosten ja kasvatustyön aatelisto paikalla. Menkää ja ihastelkaa, paljon komeita ja hurmaavia hevosia!  Iloa tuotti tämänpäivän uutiset suoraan pelipaikoilta, Ponimiehen ratsuttaja jenkkasi omalla ruunallaan komeimman ykkösrusetin luokassaan. Vesissäsilmin katselin tunnelmakuvia, on se vaan niin hienoa kun ratsukko pelaa täydellisesti yhteen, toisiaan tukien. Se on vähän niinkuin lavatanssit, jos toinen jenkkaa ja toinen humpppaa niin huonostihan siinä käy, yksissätuumin ja sopusoinnussa päästään palkinnoille. Onnea vielä kerran Ypäjälle, huomenna uusi tilaisuus! Olkoot tuulet suotuisat.