Kotona |
Tänään on hieno päivä. On se vaan niin mahtava tunne käppäillä oman hevosen rinnalla oman pihan omenatarhaan ja antaa hevosen valita parhaat palkinto-omppunsa suoraan puusta. Pikkuisen oli Ponimiehellä jännää, mutta kaikkeen tottuu ja omena päivässä pitää mielen virkeänä.
Ensimmäinen ratsastus kotona on suoritettu, tarhassa ja pelloilla tarpoivat, sen verran humputtelivat, että hiki näytti tulevan molemmille. Töttistuulispää juoksi laitumella itsensä hikeen, on se hölmö.
Hieno hetki karkotti pois päivän räkäflunssaärsytyksen. Aamukeikan jälkeen köllähdin villasukat jalassa vällyn alle ja nukuin pahaa oloa pois. Ihmeellistä kyllä, puhelinkin oli ihan hiljaa ja piippaamatta muutaman tunnin ja nukuin ihan oikeaa unta. Olo oli heti parempi, nessua ja serlaa kyllä kuluu ihan huimat määrät. Ja aivastus, hui kauhistus miten aivastuttaa. Onneksi ei ole kuumetta, sillä tällä viikolla on muutakin tekemistä kuin maata potilaana punkan pohjalla.
Tänään lähdetään Nuorimmaisen kanssa vielä kaupunkiin ja käydään kaksisteen syömässä kunnon pizzat, ei omat kattilat ja pannut likaannu eli silkkaa säästöähän se.
Aamukahvin nappasin mukaan juhlavasti porsliinimukissa. Ihan eri makuista on kuulkaa Löfsbergin sumppi tuommoisesta posliinikupista kuin pinttyneestä vanhasta muovimukista. Silkkaa juhlaa. Toivottavasti uudessa autossa on vähän parempi mukiteline, tuo on sen verran pitkä, että keikkuu kiesin telineessä ja kaupungin lukuisissa liikenneympyröissä kahviroiskeita lentelee ympäriinsä. Täällä kun kaupungin viisaat ovat keksineet pyörän uudelleen, liikenneympyröitä kyhätään vähän joka risteykseen. Joku löysi liikennesuunnittelutoimistossa harpin. Eipä sillä, ihan toimivia kiekkojahan ne ovat kunhan ihmiset oppivat ajamaan niissä.
Nyt lisää buranaa kitaan ja hommiin! Täällä on kaikki enemmän kuin hyvin.
Kivaa päivänjatkoa, missä lienetkin!
Tyyliä aamukahviin |
Tita, sinne Kukkenheimin talviversioon suosittelen pölyn takia (kasvis)öljykiertoista patteria. Semmoinen ei vähästä säikähdä, ei vaikka kana lehahtaisi päälle istumaan. On meillä lämpölamppukin, mutta sen täytyy olla aika matalalla lämmittääkseen ja pölyisessä kanalassa minua pikkuisen hirvittää moinen herkkä härveli.
Paranemisia Torpan Armolle, sieltä valkosipulivarastosta ota taudintappajaa. Poni näyttää upealle, on atleettista lihastakin - iloa mukaviin kyyteihin!
VastaaPoistaKukkenheimin talviversio on startannut tänään käyntiin vähemmän juhlavan raivauksen muodossa. Ensin pitää roudata turhat kamat pois ja sitten kopasta kaksi seinää pystyyn. Helppoa. Lisänä tarvitaan vain vähän sähkötöitä ja kova metsästys kasviöljypohjaisen lämpöpatterin löytämiseen, luomulaatuisena tietenkin :D Sitä odotellessa taidan tyytyä taloudesta jo löytyvään öljypatteriin. Lopuksi jää vain sipistely sisustuksen osalta, eli uudet maalit seiniin, orret ja pesät sun muut viihdykkeet. Kanamme ovat oppineet High Class palveluun, virikkeellistämiseen ja ennen kaikkea ruoan monipuoliseen vaihteluun á la Carte annoksin. Kukko on kuin miehet ikään - perso pullalle. Muut herkut se tarjoilee rouville, vaan ei pullaa. Se katoaa omaan nokkaan nopeasti ja enempiä kotkottelematta.
Talvikanala siis tulee Linurin entiseen karsinaan, tänään pesin siitä ikkunankin. Ilmanvaihtokin on helppo suunnitella toimivaksi. Vielä kuivikeratkaisu hakee muotoaan. Turvetta olis helppo saada ja kutteria kans. Näitä sekoittamalla hevosetkin tuli kuivitettua. Sitä hamppua ei niin vain tänne saakaan, se olis kivan vaaleeta. Samoin rassaan rautakauppiasta tilaamaan sitä Biofarmin luomurehutiivistettä. Jyviä saan helposti kokonaisina ja litistettyinäkin.
Oletko sinä kokeillut sitä pehkupatjaa, vai siivoatko kanalan jätökset tunkioon? Epäilen hajuhaittoja, mutta lämmittäisihän se kai...
Jestas sun juttujasi, kiitos taas aamun nauruista :-D
PoistaKunhan on öljypatteri, ei sillä mitään väliä ole mikä litku siellä kiertää. Itsekin hymähdin tuolle kasviöljylle, ehkä se on vegaaniversio.
Vastaan paremmalla ajalla tuohon kuivikehommaan mutta pehkua en ole kokeillut. Mulla on hevosten karsinoista kevärsiivouksessa jäänyt olkipellettimuhju kanalassa pohjana ja kutterilastua päällä. Kylmimpänä kautena en siivoa muuta kuin orren alustan, muuten otan talikolla enimmät roinat pois, suunnilleen viikottain.
Sotkevat sitten ihan kamalasti. Laittakaa orren alle ns. paskalauta eli vaikka vaneri johon sonnat tippuvat, siitä on kohtuukätsä kaapia roinat pois. Olen kipannut sonnat kompostiin tai lantalaan, joskus talvella jopa vattupuskiin.
Kiva kuva:) Ponimies on oikea ratsu ja on saanut ratsun linjatkin. Ponin pyöreys on poissa ja tilalla atleettisempi ratsuversio. Kotkasta on kotiuduttu hyvässä järjestyksessä. Nyt pitäisi siirtyä askartelemaan toimistopuuhien pariin. Toivottavasti Esikoinen muuten valitsi Kuninkaanlinnan outletin sijasta. Kuninkaanlinnassa avattiin muutamama viikko sitten prinsessa Lilianin 100-vuotissyntymäpäivään liittyvä juhlanäyttely, joka liittyy muotiin ja Lilianin elämään prinssi Bertilin rinnalla. En muista reissun tarkkaa aikataulua mutta jos valintaan voi vielä vaikuttaa, kannattaa hänelle vinkata. Stockholms Outlet on ja pysyy:) P.S muuten HIS-vierailua voisit harkita ns. omana matkana tai sitten voitaisiin hurauttaa Stockholms Horse Show:n suuntaan yhdistetylle jouluostosretkelle.
VastaaPoistaPonimies on nyt iso ja aikuinen. Paitsi metkut sillä on aina mielessä, tuo Vaahteramäen Eemelin ilme on ja pysyy.
PoistaEsikoinen menee Abbamuseoon ja kuninkaanlinnaan, Barkarby jätettiin tuonnemmaksi.
Pitää vähän suunnitella reissuja, kenttä nielee nyt kaiken ns. ylimääräisen eli shoppailen hiekkaa, lankkuja ja vähän estekalustoa.
Katsotaan jääkö mitään säästöpossun pohjalle.