perjantai 31. lokakuuta 2014

Persjantai


Torstain ahkeruusmitalin pokkasin itse itseltäni kun maltoin melko nätisti kelata viimeiset laidunnauhat rullalle. Tuosta on hyvä aloittaa ensi keväänä.

Tämän päivän ansioihin kirjataan hävyttömän monta nukuttua tuntia. Kaipa se uni tarpeeseen tulee kun kerran saan nukuttua. Herään yleensä huonon omantunnon kolkutteluun.

Nyt alkava viikonloppu tulee tarpeeseen, vaikka naurattaa itseänikin kun noin sanon. 

Sunnuntaina on merkkipäivä, Esikoinen aloittaa rippikoulun, tuon nuoruuden tärkeän etapin tavoittelun. Isänsä kuulema reputti rippikoulun muutaman jekun ansiosta. Yksi ja raskauttavin on kuulema ollut hepokattiarmeijan tahallinen karkuuttaminen Herran huoneeseen. 

Pyysin ettei kertoisi lasten kuullen enempää, eihän se omena yleensä kovin kauaksi puusta pyörähdä. Enkä totisesti tahtoisi antaa kyläläisille enempää paheksuttavaa. 

Itse hoidin aikanaan rippileirin alta pois kätevästi hiihtolomalla, ei mennyt kesästä yhtään viikkoa turhan hartaissa tunnelmissa.


Kuvassa Herra Harras, Nasse ihan itse. Viikko on ollut Nassenkin hermoille raskas. Ensi viikolla on tapaaminen eläinlääkärin kanssa ja toivotaan että äksyn vanhan herran mielialaa saadaan vähän kohennettua. 

Kyllä minä niin Nassen tuskan jaan, teinit ovat teinejä myös koirina.

Nyt on iso uuni tulilla, sauna lämpenee ja tallin jälkeen sinne on hyvä kirmata lämmittelemään. 

Mukavaa perjantain ehtoota, missä lienetkin.



8 kommenttia:

  1. Onpa Nasse särmässä turkissa ja posettaa niiiin hellyyttävästi!

    Meillä kuopus kieltäytyy rippikoulusta. No ei ole pakko jos ei haluu kirkkohäitä tai kummilasta. Vanhentunut instituutio mielestäni. Ja ainahan rippikoulun voi käydä myöhemmin, jos sellaiseen tuntee tarvetta. Eipä tarvi tehdä tästä mitään suurta juttua. Minut aikoinaan pakotettiin rippikouluun, ja angstasin aivan koko ajan - joten historia ei tule toistamaan itseään. Case closed.

    Viikonloppu edessä ja se kuluu töiden merkeissä opettajan ominaisuudessa. Taas laitetaan hihat heilumaan ja huvitellaan opetustoimessa. Mukavaa puuhaa.

    Talvi yrittää taas kiristää otettaan ja pakkasen puolelle kääntynyt keli jäätää taas maan. Lumi olis ihan jees valaisemaan maisemaa... onko Torpalla lunta?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nasse on perinteisesti särmänä loppusyksystä, nyt en vain ole häntä näytille ilmoittanut kun en tiedä mitä Peetun varalle on suunniteltu. Voisihan sitä taas käydä pakkaa sotkemassa jossain veteraanikehissä ;-)

      Meillä ei tullut minkäänlaista keskustelua riparista. Piti itsestään selvyytenä, että se on yksi etappi elämässä ja kuuluu nuoruuteen. Tehköön sitten itse mitä tahtoo kun ryhtyy veroja maksamaan.

      Sitä jäätiin miettimään, mitä ns. uskonnollisia juttuja muissa uskonnoissa on, roomalaiskatolisilla on käsittääkseni joku juttu 7-8 vuotiaille. Pitää ottaa selvää ensi kesänä epsaniassa.

      Lunta ei ole, huomenna rykäistään valkosipulit maahan. Iso-J lupasi auttaa. Sitten saa talvi tulla.

      Poista
  2. Mä en olis mennyt rippikouluun, jos en olis päässyt ratsastusriparille. Ja siellähän sitten olin, Torpin tallilla issikoimassa ensin yhden viikonlopun, sitten kesällä viikon ja myöhemmin syksyllä vielä "jatkoriparilla". Taisi mennä isäukolla hiukan rahaa meikäläisen ripariin, mutta se onkin sitten ainut ratsastusleiri, missä koskaan olin. Niin ja hauskaakin hauskempana yksityiskohtana se, että ko. riparilla oli ehkä noin 15 tyttöä eri puolilta Suomea. Ja kuinka ollakaan, minun mieheni täältä meiltä päin ja hänen serkkunsa tuolta ihan eteläisestä Suomesta ovat tällä hetkellä naimisissa samalla ratsastusriparilla olleiden tyttöjen kanssa :) Tämä selvisi meidän häissä aikoinaan, kun rupesin miettiin, että miten ton yhden avecin nimi on niin tuttu. No hitsi, sehän oli meidän riparilla. Sittemmin olimme heidänkin häissään. Maailma on uskomattoman pieni :D Niin ja kummankin meidän miehet on ihan eri-ikäisiä kuin me, mutta jostain ihmeen oikusta molemmat serkut ovat löytäneet kumppaninsa samaa vuosikertaa samalta pieneltä ratsastusriparilta. Eipä olisi sitäkään silloin voinut uskoa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, sinä olet sen verran nuorempaa vuosikertaa, että pääsit ratsastusriparille.

      Melko hieno sattuma tuo kertomasi, maailma on todella pieni.

      Poista
  3. Nasse on itse suloisuus tuossa kuvassa, niin edustava, että.
    Itse kävin päivärippikoulun - se oli helpoin tapa, ei tarvinnut lähteä asumaan minnekään navettaan, jota leirikeskukseksi kutsuttiin. Nyk. en maksa veroja ko. instituutiolle, joka sijoittaa sekä veroparatiiseihin että aseteollisuuteen. Mutta ripari voi silti olla kiva kokemus nuorelle kavereiden kanssa.

    On ollut niin hullut viikot, että pakko pitää vapaaata tänään ja istua persiillään - siis varsinainen perjsjantai mullakin.

    OP

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nasse osaa posettaa, mokoma vanha vispiläkinttu.

      Aika kätevä versio riparista tuokin, päiväkurssi. Meillä oli hiihtolomalla mukavat oltavat kurssikeskuksessa, ei mitään hiirenpaskomia makuupusseja tai tunkkaisia tyynyjä. Ihan hotellitason oltavat.

      Ihan kivoja muistoja jäi, osaksi nuoruutta.

      Ja kyllä, persjantaipa hyvinkin. Ihan koko ahterin hinasin telkan ääreen ja pitemmän kaavan kautta naatiskelin minäkin.

      Poista
  4. Kävin vain kattomassa, että onko päivän suururakka päivitetty näkösälle. Oliko maa jäässä?

    VastaaPoista

Ilahdun kovasti kaikista kommenteista.
Voit myös laittaa minulle sähköpostia hirnakka@gmail.com