Veli Winston tykkää joulukrääsästä ja yrittää itsekin esittää viatonta joulueläintä. Tonttu se on.
Ilman lakkiakin aivan tontun näköinen.
Eilinen päivä katosi jonnekin kiireeseen ja yöunet jäivät ties mistä syystä minimiäkin lyhyemmiksi. Tilitoimiston tapaaminen oli kiva ja antoisa, on se onni että on ammattilaisia apuna semmoisissa asioissa joissa itse on ns. epämukavuusalueella.
Jollain ihmeellä olen kuitenkin sinnitellyt läpi lauantain ilman isompia tyrimisiä. Niitähän väsyneenä tekee ja valitettavasti tulee aina pahaa jälkeä.
Tänään tuli kuitenkin hyvää jälkeä kun Harri-serkku oli hommissa. Tallin ulko-oven yläpuolelle tuli liiketunnistinvalon lisäksi ihan tavallinen ulkovalo. Löysin tyyliin sopivan, riittävän vanhahenkisen landelaisvalaisimen mistäpä muualta kuin Olssonin Clasun sekatavarakaupasta. Kuvaa ei ole, ehkä joskus saan tämän puutteen paikatuksi.
Harri väsäsi lisäksi kaikenlaisia sähköturvallisuuteen liittyviä varmistuksia, jotain vikavirtakytkimiä sun muita. Lisäksi torpan takaeteisessa tapahtui pientä lämpöpattereiden paikanvaihtoa ja päivitystä tuoreempaan malliin. Ilmeisesti jonain sopivana hetkenä voin kipaista maalipänikän verstaalta ja sutaista nekin seinät valkoisiksi.
Minua niin piinasi epätietoisuus siitä tekemästäni suklaakakusta. Kun en tiennyt onko oikeasti hyvää vai pelkästään makeannälkäisten koululaisten mielestä "paremmanpuutteessahyvää". Joten tein kakun omaan käyttöön. Voi hevonrähmä sentään! Sehän on suorastaan herkullista. Ja minä jos kuka olen kranttu makean suhteen. Kun en oikein välitä, niin en innostukaan. Mutta tuo kakku on hyvää, oikeasti.
Torppa on lämmitetty, kissat makoilevat raukeina uunin kyljessä ja tupaterrieri lojuu hajusta päätellen jossain lähistöllä. Saunottu on ja muutenkin lauantai-illan laiskuus huipussaan.
Huomiselle on luvassa jotain pientä. Ja toinen adventtikynttilä.
Väsymys on sen verran kokonaisvaltaista, että lienee viisainta vetäytyä petiin.
Sähköjen päivitystä Torpan arjessa. Arki on oikeasti tosi kivaa. Turvallista ja tasaista parhaimmillaan. Jos ei kuulu mitään, tarkoittaa se että kuuluu ihan hyvää.
VastaaPoistaTämä päivä meni oikeasti levätessä. Kun yhden päivän laittaa lunkisti, niin on taas virtaa kinttaat täynnä. Huomenna sitä tarvitaan. Jälkikasvu vaatii shoppailureissua Kempeleen Zeppeliinin kauppakeskukseen. Ja minähän lähden. Kuskiksi ja lompakoksi. Vihaan rättikaupojen kiertämistä. Mutta eipä ole kanttia lyödä kantapäitä maihin ja jarrata täpöllä. Mennään sitten.. Huokaus sentään...
Torpalle lämpimät toivotukset!
Meil kans on kissojen mielest joulukoristeet mitä mukavinta tapettavaa. Paremmat laitettii niin ylös ettei kissat yletä, vanhempii poistoo menossa olevii laitettii sit kissoille alemmas.
VastaaPoistaLaiskuus on nyt jalostunut niin puhtaaksi, etten jaksa edes kirjautua sisään vaan tyydyn huiskauttamaan kättä täältä semi-anonymiteetin takaa.
VastaaPoistaPäivä on ollut taas kerran pitkä ja paljonhan sitä ehtii kun aikaisin aloittaa. Vietin minä aamulla hevosten ulkoistamisen jälkeen pari joutilasta tuntia soffalla kahvimukillisten ja lukemattomien lehtien parissa. Teki hyvää olla vaan omassa rauhassa, ryystää kahvia ja poltella kynttilöitä aamuhämärissä. Muu perhe vielä nukkui ja eläimetkin olivat ihmeen hiljaa.
Meillä kävi mukavia kylävieraita, potentiaalisia paluumuuttajia hekin.
Kävin myös ihmettelemässä ystäväni kolmen hevosen kavioita ja niiden outoja muutoksia. Ikäväkseni huomasin yhden otuksen etusissa kuumotusta ja sehän tietää sitä, että homma siirtyy eläinlääkärille. Omien kuljettimet kopeloin ja hilpelöin illalla kahta tarkemmin, priimaa olivat kaikki kahdeksan jalkaa ja kaviota. Se on harvinaista herkkua kun kyseessä on niin huonosti suunniteltu elukka kuin hevonen. Suolisto ja jalat silkkaa taidetta -joka harvoin ehjänä kestää.
Otettiin illan lopuksi vielä puhelu epsanjaan jossa Anoppiarmas viettää synttäreitään. Hyvää syntymäpäivää vielä kerran, kyllä ne onnittelut taitavat tätäkin kautta löytää perille :D
Huomenna ehkä jotain kuva-antiakin. Ehkä.
Mukava viikon alku kun heti maanantain jälkeen on taas vapaata. Ja mikä parhain syy vapaaseen, Itsenäisyyspäivä!
Sitä odotellessa, heippa!
Kaviokuume - siinä vasta riesa... Ennen muinoin iltarutiineihin kuului kavioiden ja kinttujen tunnustelu ihan vakiona.
VastaaPoistaTämä päivä tärväytyi Zeppelinin kauppakeskuksessa - josta esikoinen ei löytänyt yhtään mitään päällepantavaa. Ou tsiisöööös... mutta kaksi seuraavaa päivää on vapaata! Jess! Sitten tehdäänkin tiukasti töitä jouluun asti.