Tämä on nykyisin niin harvinainen näky, että pitääpä nyt ensimmäisen ja viimeisen kerran julkaista Torpan wanhan kurpan kuva. Otettu kännykällä jokunen viikko sitten, kuvaajana höselsi Iso-J. Enkä viitsi todellakaan julkaista niitä kuvia joita hän puhelimeeni räpsi ennenkuin tajusi että kamera kuvaa kahteen suuntaan.... oi sitä hölmöjen ilmeiden kauhukuvagalleriaa... varsinainen Mr. Bean.
Tuossa kulmassa hallinnoin lähestulkoon kaikkea mitä täällä tapahtuu, verbaalisesti, kirjallisesti ja vaikka karjumalla jos ei muuten liikuta.
Mutta toisin on nyt. Kärvistelen puolinukuksissa pikkuisella soffalla (samassa tuvassa sentään), metrin verran mustaa kissaa venyy vieressäni ja vie kaiken tilan. Eikä kissaa saa häiritä silloin kun kissa nukkuu.
Viikonloppu vilahti. Äsken oli perjantai ja nyt jo sunnuntai vetelee viimeisiään. Kolmas adventtikynttilä palaa nätisti rivissä ja sitä katsomalla saattaa hetkeksi unohtaa kaiken kiireen. Tuli on kaunis katsella ja rauhoittava. Silloin kun se palaa hallitusti ja sovitusti.
Täällä on remontoitu, rakennettu ja pakerrettu kaikenlaista. Ja tietysti hoidettu ne normaalit arkirutiinit mitä nyt lapsi- ja eläinperheeseen kuuluu päivittäin.
Kirpputorille vietiin tänään ensimmäinen lasti. Näytti kelpaavan, perillisten talvikamat ainakin ottivat lentävän lähdön. Ehkä hinnoittelupolitiikalla oli vaikutuksensa, vitosta enempää en juurikaan pidä myyntiartikkeleilla hintaa. Se ei ole paljoa siisteistä goretex-kengistä eikä tuhdista toppatakista.
Huomisen kassi on jo valmiina, siellä on ns. pankin räjäyttävät setit pets -figuureja, niitä isopäisiä fantasiaeläimiä. Ja viimetalviset toppavaatteet. Plus pahuksen paljon muuta. Teen mm. tilaa keittokirjahyllyyni... uushankintojen listalla on muutama opus ja tilaa hyvin rajallisesti.
Eikä kirpparilla voi käydä ellei tee hankintoja. Löysin perillisten synttärivuosielta täydet setit Aku Ankan toivesarjiksia. Ne on visusti tallessa ja penskat saavat ne luettavakseen vain kuittausta vastaan.
Samaan aikaan kun Veli Winston surffaili radioaalloilla, Setä Milton otti tuntumaa pikkumivveihin. Siellä ne porkkanahännät pomppivat kuin kopallinen kirppuja. Mahdottoman energisiä pikkuhirviöitä, brrrhh!
Nasse-sedän naama venähti kun tajusi, että se visusti varjeltu koppa onkin täynnä kissaenergiaa. Koira harmaantui viiksikarvoistaan salamana, nyt meillä on jo Ukko-Nasse. Ensi viikolla on koiralla syntymäpäivä, kuusi vuotta taitaa tulla mittariin ja äijä on jo harmaa.
Koiranvirka tällä torpalla on rankka virka.
On täällä rankkaa muillakin. Iso-J ahertaa verstaallaan, siitä tulee niin siisti ja hieno! Ja hänen perjantainen tokaisunsa: on niin kiire, ettei ehdi edes töitään luettelemaan toimii ja pätee tänäänkin.
Huomenna jatkuu kiirus ja hoppu.
Nyt kuitenkin sielu ja mieli huutaa Jarruta! Jarruta hyvä ihminen nyt!Joten siirryn petiin ja ihmettelen sitten aamulla puhelimen lurituksen aikaan, kuinka nopeasti yö menikään. Ehkä tämä tästä jossain vaiheessa helpottaa...
Minä vedän tältä päivältä käsijarrun kireälle ja painun unille. Moido!
Tuo alin kuva on facebookin helmiä, en yritäkään ottaa kunniaa itselleni ;-D
VastaaPoistaJep, jep allekirjoitan niin Iso J.n kommentin...pääsen sitten lopulta kotiin aikamoisen päivän jälkeen, johon kuului kotiin unohtunut puuteri jne.jne. Paluumatkalla oli varsin liukasta ja sitä en sitten tietenkään muistanut kun kokeilin lievää lukkojarrutusta välttääkseni passikuvan mutta ei hätää Poliisiauto oli luotettava kaiffari ja vain renkaat suhisivat ja jatkoin matkaa aivan oikein päin...huomenna hyppään Pendolinon kyytiin ja suuntaan isolle kirkolle. Suuren suuret terkut kaikille Torpalle! Toivottavasti saisin Nemppalaan Joulupukilta lepoa ja rauhaa:)
VastaaPoistaHehkeä on Tropan Rouva! Ja villasukat ah niin must!
VastaaPoistaMajakarilla tehtiin kauden ekat lumityöt. Tulotiekin linkoutui Maestron ja Ursuksen voimin. Lisää lunta hiutailee.
Joulukortitkin on nyt kirjoitettu ja joulu lähestyy. Ihan kivaa!
Tänään ei kertakaikkiaan jaksa värkätä postausta. Kamera on vihdoin pakattu ja odottaa huomista lähettipalvelun hakijaa. Saas nähdä kauanko on reissussa ja tuleeko kalua. Toisaalta toivon, että saisin ihanan tekosyyn hankkia uuden kameranrungon... järki käskee toivomaan parasta korjaamisen onnistumiselle.
VastaaPoistaPäivä on mennyt paineilmanaulaimen tsup-ääniä kuunnellessa, taustalla vieno kompuran jytinä. Mutta perillisen vinttikammari on saanut uudet kattopaneelit ja alkaa olla niitä viimeisiä listoja vaille valmis.
Juniorihan asetti isälleen uhkasakon, se on viisi kymppiä penalttia jos ei kämppä ole muuttovalmiina joulukuun ekana päivänä. Ei ollut ja pentu kääri hynät. Keneen lie tullut??
Pakkaspäivä ja luntakin satelee. Nyt alkaisivat olla optimisäädöillä niin pakkasasteet kuin lumimäärätkin. Ilmeisesti molempia on luvassa runsain mitoin lisää.
Elli on ilmeisesti nyt saanut tarpeekseen pennuista, norkoilee nytkin keskellä tuvan pitkää pöytää ja kerjää silityksiä. Ja kinkkua. Ei se kyllä ihme ole, ne pikkuhirmut ovat aika rasittavia.
Iso-J häipyy huomenna reissulleen, tällä kertaa peräsavoon tai jonnekin sinne. Onnea vaan Iisalmi, saatte ison jytkyn!
Koska joulutervehdyksetkin ovat muutamaa puuttuvaa osoitetietoa vaille valmiit postitettavaksi, ei minullakaan ole enää syytä norkoilla valveilla. Pitkä päivä ja lyhyet yöunet eivät ole pidemmän päälle mikään erityisen inspiroiva tilanne. Siis pois, huspois nukkumaan.