perjantai 13. maaliskuuta 2015

Hupsistaprkele !


Rakas (remontti)päiväkirja,

minua harmittaa. Siis ihan aikuisten oikeasti harmittaa. Ja pikkuisen pelottaa.
Purkuryhmä saapui paikalle 7.30 ja kahdeksalta tontilla oli myös putkimies katkomassa vesiä. Katkoi lopullisesti sillä uutta vesipistettä nyt remontissa olevaan tilaan EI tule.

En nyt muista mikä sen vesijohtojen jakohomman nimi oli, nousujotain, tukki?
No semmoinen löytyi sitten vessassa sijaitsevan lämminvesivaraajan takaa kun osa varaajan suojakuorista oli irroitettu. Ja kappas kehnoa, siellä vuoti vesi varaajan putkista. Onneksi lattiakaivoon mutta vuoti kuitenkin.

Minä olen kohtuullisen neuroottinen mitä tulee satavuotiaan hirsitalon ja vuotavien vesiputkien yhdistelmään. En minä toki öitäni valvo peläten milloin putki paukahtaa, mutta semmoinen terve suojelunhalu ihmisessä kuitenkin on. Etenkin kotiansa kohtaan.

Muoviputkia ne meidän vesiputket ovat, eivät kuparia joka ajanoloon hapettuu (?) ja tulevat vääjäämättä tiensä päähän. Silloin tehdään hiton hankala ja kallis putkiremontti ja ollaan kotoa evakossa kuukausitolkulla.

Nykyisin käytetään sekä muovi- että komposiittiputkia. Jälkimmäisten käyttöiästä ei tietenkään ole muuta kuin arvailuja. Tyynenmeren muovilautta tulee tässä mieleen, jos se siellä suolaisessa vedessä lilluu vuosikymmeniä, en usko, että meidän vesiputket tuosta vaan posahtavat.

Nyt pitäisi sitten soittaa vakuutusyhtiöön ja kertoa tästä putkimiehen perjantaiyllätyksestä. Sieltä sitten antavat työmääräyksen tämän nyt ahertavan firman (Polygon) kartoittajalle joka tulee ja arvioi tilanteen. Ja sitten mitä ilmeisimmin korjataan. Vuosivähennykset huomioiden omaa lämiskää joutuu kaivelemaan pitkään ja hartaasti.


Tämä ei nyt kuitenkaan mene ihan niinkuin minä haluaisin, tulee liian paljon huonoa dataa kerralla eikä minun vähäinen korvienvälinen kovalevyni (jota perhe leikkisästi tuulitunneliksi kutsuu) kykene sitä käsittelemään. Hirnakkaa harmittaa ja täällä sitä nyt saa yksinään spekuloida erilaisilla kauhuskenaarioilla.

Yleensä perjantai 13. on jonkinlainen onnenpäiväni mutta nyt ei ihan siltä tunnu. Enimmäkseen v-tuttaa.

Turhautumistani purkaakseni tyhjensin vessaan kertyneet kosmetiikka- ja kemikaaliroinat, sain saaliiksi ison säkillisen vanhaksi mennyttä ryönää. Paripuoli korviksia, pumpulipuikkoja ja ties mitä roipetta.

Eikä päivä ole edes puolessa vielä.

Jippikayjee, missä lienetkin!


PeeÄäs:
Siinä se nyt pari viikkoa töhisee: 






5 kommenttia:

  1. Samat sanat täällä kuin tuolla toisellakin puolella...
    Voi paska, kerta kaikkiaan! :(

    Enempää nyt sano, aivo ei toimi kun on puoli päätä puuduksissa. Joo, hammaslääkäri taas ja tällä kertaa inha käynti. :-/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Noh, ehkä se ylenmääräinen, ylimääräinen (ja täysin väärässä ajankohdassa eteentullut) rahanmeno tässä eniten korpeaa. Olisi nimittäin ollut muita tähdellisempiä laitonpaikkoja. Jotenkin noihin sympaattisiin 80-luvun retrokaakeleihin on jo kiintynyt. Mörön(paskan)ruskea lattiaklinkkerikin tuntuu nyt erittäin tärkeältä.

      Mutta kyllä, salama näemmä iskee samaan puuhun useampaan kertaan. Tämä ihmistä jalostaa!

      Poista
    2. Ja erittäin myötätuntoinen nyökyttely hammaslääkärikeikan jälkitunnelmille. Ei oo helppoo eikä kivaa. Mutta ehkä siellä ei tarttee viikottain jatkossa juosta?

      Poista
  2. No jopas nyt taas. Harmitus und ketutus med lompakkosyndrooma... oh dear! Olemme yhdessä osuneet universumin mustaan aukkoon ja kuunpimennyksen keskiöön.

    Tietämättä perjantai 13.päivän funktiosta joutsenet toitottivat merellä isoon ääneen. Tai mistä pirusta sitä tietää, jos vaikka keväinen toitotus on sillä kielellä keskinäistä haistattelua?

    Eniveis hyvää viikonloppua - mulla onkin mukavaa lukemista kotikanalan aakkosissa! Kiitokset!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jopas joo. Kyllä tämän asian kanssa kai oppii elämään, eniten vain harmittaa tuo yllättävä asia jossa euroille kasvaa siivet ja ne läpsyen ne liihottelevat aivan omille reiteilleen.

      Jos tästä tänään yli lensi joutsen tai joku muu räähkä niin varmaan sonti tarkoituksella Torpan yllä, ihan vaan muistuttaakseen, että ei pidä Hirnakan luuleman, että elämää voi hallita.

      Minusta se kirja oli oikein ansiokas, uusinta tietoa ja tolkun ihmisen tekemänä. Ole hyvä, olet sen ansainnut!

      Poista

Tip of the day:
Kannattaa tallentaa vaivalla väsätty kommentti ctrl-c komennolla ja mikäli julkaisuvaiheessa tekstisi lehahtaa taivalle, sen voi palauttaa ctrl-v komennolla takaisin.

Ja nyt sitä kommenttia väsäämään. Saa lähettää terveisiäkin!