maanantai 13. joulukuuta 2010

Mielen, sielun ja ruumiin lepoa


Tauko tekee terää ja tauko piristää!
Kun männäperjantaina läimäytin läppärin kannet kiinni, vasta tänään niitä seuraavan kerran raotin. Ihan tietentahtoen ja tarkoituksella.

Viikonloppu meni täysin perheelle ja hyvä niin. Tarpeeseen tuli lepo ja lepuutus.
Tottahan toki kaikenlaista aktiviteettia viikonloppuun kuului, ei sitä sentään ihan kokonaan pyjamapartyksi viety. Tai saatu viedyksi... yritys oli kova ja laiskuus huipussaan.

Lauantaina otettiin tuntumaa paikalliseen (toiseen niistä) ratsastustarvikemyymälään ja kieltämättä valikoiman laatu ja runsaus yllättivät. Positiivisesti. Hintatasokin oli sen verran järkevä (ja se on kuulkaa hevostarvikkeissa ihme), että taatusti tulen hankintoja keskittämään tähän nimenomaiseen puotiin.

Ja nyt turhamainen tekstiiliratsastaja tunnustaa. Minun niiiiin teki mieli hankkia yhtä sun toista talliuskottavaa kampetta, itselleni. Vaikka tallikäynnit rajoittuvat nykyisin perillisten kyyditykseen ja satunnaisiin rapsutteluihin. Ne ovat kuitenkin niin toimivia, istuvia ja mukavia ne ratsastuskamppeet. Eikä kyllä pöllömmän näköisiäkään.

Onneksi kotoa löytyi vielä vanhaa varastoa niin untuvia, pipoja kuin rukkasiakin. Pakkanen kiristyi vallan muikeisiin lukemiin. Tänäänkin aloiteltiin aamua -24 lukemissa. Aamukahvia keittimeen latailin steppaillen, villasukat olisivat olleet niin tarpeelliset ja onneksi löytyivätkin pian. Iltapuhde meneekin puiden roudaamisessa ja torpan lämmittämisessä. Onneksi riihessä on vielä mistä ammentaa ja lisää puita hakumatkan päässä.

Pakkasen takia tehtiin pieniä uudelleenjärjestelyitä kanalaumassa. Silkkikanalassa alkoi henki huuruta ja vesi jäätyä. Lauantai-illan kolttosiksi pakattiin silkkiset pahvitoosaan ja kiikutettiin pihan poikki. Pimeä tasoitteli vieraat hajut ja aamulla tyytyväiset silkit tepastelivat chaboparvessa.

Koirakaan ei oikein viihdy pihalla, ihan pakolliset pisut vaan ja pikapikaa takaisin tupaan. Kissoilla ihan samat kujeet. Julmalla mourulla huutavat ovella jos ei hetioitis aukene. Elli toki haahuilee omiaan jos ulos uskaltaa.

Naapuritalon vanhapari kävi adventtikahvilla. Oli mukava kuulla juttuja ja tarinoita torpan menneiltä vuosilta ja pitäjän historiaa laajemmaltikin. Kovasti toivottelivat hevosetkin tervetulleiksi mäelle. Lupasivat omatkin maansa ratsastuskäyttöön mutta sillä ehdolla, että hevosta pitää käydä heille pihalla asti näyttämässä. Sopii sopii, sitten kun joskus on mitä näyttää.

Nyt ei enempää. Netti tökkii jopa täällä keskikaupungin humussa. Pakkanen vissiin hyydyttää valokuidut ja muut verkot. Tämäkin on jo toinen yritys kun kokeilen kuulumisia maailmalle päivittää. Toivottavasti nyt onnistuu edes tekstiyhteys, kuvayhteydessä pätkii pahan kerran.

Oikein kirpeän pirteää talvista viikkoa, tasapuolisesti talvisäätä kaikkialla.
Adios bananas, tontutkin jo kurkkii!

4 kommenttia:

  1. Tita hoi, päivän kysymys: aidolla karvalla vai tekemällä tehdyllä? Se seiskapuolikas lämmitinhomma? Tontut ovat kuulolla...

    VastaaPoista
  2. Ehta on aina aitoa!

    Muistakaa olla kiltteinä! Joulun jälkeen ei ole enää niin väliä... :D

    Ristus että on pitänyt tehdä monta pikataivalta tänäänkin. Suorastaan tuli persiissä. Mutta nyt on nakattu kuopus kirkkoon ja klo 18 sinne sopii tulla muunkin suvun. Kuopus antaa partiolaisen lupauksen ja lopulta imutettaan puurot seurakuntatalolla. Ja kuopuksesta tulee Seikkailija. Hmmm... se on varmaan hienoa.

    Ehdin varmaan tirvaista koneellisen pyykkiä pyörimään...

    VastaaPoista
  3. Kettu kuittaa Titan vastauksen.

    Tänään on ollut tuvan lämmityksen lomassa aikaa puuhastella joulutervehdysten kanssa. Punainen kuori huohottaa syyllistävästi niskassa joten taidanpa olla ajoissa kortteineni, edes teoriassa.

    Tänä vuonna on turha odotella itseväkerrettyjä taidepläjäyksiä. Ei aika riittänyt, sittenkään.

    Nyt pikakierros www-maailmassa ja sitten onkin syytä singahtaa Höyhensaarille. Aamu joutuu!

    VastaaPoista
  4. Ai hemmetti... ne joulukortit!

    * poistuu etsimään osoitteistoja *

    VastaaPoista

Tip of the day:
Kannattaa tallentaa vaivalla väsätty kommentti ctrl-c komennolla ja mikäli julkaisuvaiheessa tekstisi lehahtaa taivalle, sen voi palauttaa ctrl-v komennolla takaisin.

Ja nyt sitä kommenttia väsäämään. Saa lähettää terveisiäkin!