Hetkeä ennen kumolleen kellahtimistani lykkään muutaman kuvan kuluneen viikon varrelta.
Ensinnäkin iso hurraahuuto kukkiville tulppaaneille!
On muuten melkoinen saavutus ja valaistumisen hetki, vihdoin taisin löytää myyrävapaan vyöhykkeen tilaltamme. Eihän siihen mennyt kuin yksitoista vuotta.
Keskellä yläpihaa, lumipalloheiden ympärillä kukkii ja kukoistaa sokean kanan jyvänen.
Vuosi sitten älysin, että lumipalloheiden katve sulaa ensimmäisenä ja siellähän olisi vaikka miten paljon tilaa kevätkukkijoille. Sehän oli sillä selvä uuden kaivoksen paikka ja jonka valtasin viime kesänä. Lämpimikseni kaivoin kun oli kylmä ja kurja kesä. Vähän on vieläkin kesken.
Minulla oli visio kevätkukkijoiden, pionien, ruusujen, iiristen ja loistosalvioiden sinfoniasta.
Yllytyshulluna kokeilin myös Endless summer -hortensioita. Ajattelin, että jos ne eivät mene talven yli, paikkaan aukkopaikat pioneilla tai ruusuilla, niitähän riittää eikä mikään määrä ole riittävästi.
Monen hortensian helmassa vihertää kuitenkin lupaavasti uutta kasvua joten pioneille pitää etsiä muita asuinsijoja. Tälläkin kaivoksella on vielä työstämättä parin neliön ala, siihen mahtuu monta.
Lämmin ja aurinkoinen viikko sai sipulikukat pomppaamaan yläpystyä ja narsissikasvustot tuuhettuvat ilahduttavalla vauhdilla. Olen näköjään vuosien mittaan syytänyt penkkeihin varhaisempia ja hitaampia lajikkeita, osa alkaa jo hiipua, osa on vasta nousussa.
Tuommoinen vuorovetotahti kelpaa kyllä, pääasiahan on värikäs kukinta pitkän ankean talvikauden jälkeen.
Herttaisia nuo punaiset villitulppaanit (ylin kuva tästä sarjasta). Nimisäle on kadonnut ja nimi mielestä unohtunut.
Sitten pari laitapuolen kukkijaa.
 |
| Himalajan jalkalehti |
 |
| Orvokki 'Rococo' |
Sen olen istuttanut hieman kuolleeseen kulmaan (vuohenputki siellä elää ja voi hyvin).
Joka kerta kun sinne vilkaisen, tämä jalkalehti on kikkaillut itsensä uuteen kuosiin.
Pitää joskus koota sen kootuista esityksistä kooste, on nimittäin ihan hullu ja outo kasvi. Loppukesällä sillä on oranssinpunaiset hedelmät!
Tällä viikolla se pomppasi pintaan ja jotenkin kyhäsi nousunsa aikana melkein valmiit kukkanuput. Viime viikonloppuna sen asuinsijoilla rehotti vuohenputki, tämän yksilön vielä vaaniessa mullan suojissa.
Sitten on muuan hassu orvokki.
Rococo on nimi ja mieleen nousee visio hieman turmeltuneesta rappioprinsessasta.
Ihan itse sain viimevuotisista siemenistä kasvatettua ja kurjista taimista kukkansa päkisti krapulaisen näköinen kukkanen. Keltakukkainen sisarensa on aivan yhtä tärveltyneen näköinen ja siksi hieno, tyrkkään niitä moneen istutukseen. Kaikkien ei tarvitse olla muotovalioita ja täyttää täydellisyyden kriteerit.
Minä pystyn hyödyntämään kasvihuoneen välitukia. Niihin sopivia kiinnityslisäosiakin, eräänlaisia narujen ankkureita onnistuin kerran kaupasta hoksaamaan, käteviä ovat.
Perjantain iltapuhteeksi istutin lopullisiin astioihinsa kaikki hengissä säilyneet tomaatit.
Laastipaljut ovat olleet keskustelun aiheena facebookin puutarharyhmissä.
Ne kun eivät ole elintarvikemuovia. Minä kuitenkin kasvatan tomaattini sellaisissa.
Tällä ymmärryksellä pidän melko pienenä riskinä saada paljuissa kasvatettujen tomaattien
mukana jotain elämää radikaalisti lyhentävää asiaa elimistööni.
Perheeni kokonaiskemikaalikuormassa muutaman itse kasvatetun kesätomaatin saaste- ja myrkkykertymä lienee aika pieni.
Uskon, että hyvänmakuisten tomaattien tuoma maku- ja aistinautinto on suurempi kuin laastipaljun seinämistä mahdollisesti liuennut myrkkysumma. No, jokainen on uskossaan autuas.
Mikäli jotakuta asia todella huolestuttaa, hän voi ihan vapaasti valita mieluisan kasvualustan.
Minulle henkilökohtaisesti olisi valtavan stressaavaa olla niin valveutunut ja kaikesta huolestuva kansalainen, että jaksaisin jokaista mahdollista terveysuhkaa murhtia. Stressikin lyhentää elämää. Viiniä juon, pienhiukkasten uhallakin lämmitän taloani puulla ja kynttilöitä poltan.
Toinen kollektiivinen someviljelijöiden murhe liittyy lantaan ja lantamultaan.
Koska otan lannan omasta lantalasta ja tiedän mitä olen hevosilleni syöttänyt, en osaa pelätä sieltäkään mitään radikaalisti elämää lyhentävää uhkaa. En douppaa hevosiani, kymmenen kotitallivuoden aikan on syötetty yhteensä kaksi lääkekuuria.
En siis osaa pitää pari vuotta palanutta lantamultaa terveysriskinä.
Surutta lappasin laastipaljun pohjalle lantamultaa, loput 2/3 osaa latasin ostomullalla.
Somessa muuten useampikin yksilö on pohtinut onko multa käyttökelpoista kun se on ollut talven yli muovisessa myyntipakkauksessaan ja haisi hieman tunkkaiselle.
Vielä jäi istutettavaa. Chilit pääsevät eteläseinälle, basilikat jonnekin väleihin.
Tuholaistorjuntaa varten on samettikukkia ja laventelia.
Tästä on hyvä jatkaa, iloista viikonloppua sinulle, missä lienetkin!
 |
| Välillä jotain ihan omaksi iloksi. |
Paalinaru on muuten kestävää narua tomaateille, ei ehkä kauneinta maailmassa mutta toimii. ja uskallan käyttää vaikka muovinarusta voi jotain herkkään tomaattiin siirtyä varren ja muovinarun rajapinnassa. Mahtava määrä esikasvatuksia viimisimmissä kuvissa.
VastaaPoistaJep, paalinarulla ja jesarilla pärjää monessa tilanteessa. Meillä on paalinarua vattumaan aidassa, rumaa kuin mikä mutta kestää mitä tahansa.
PoistaEn muuten edes ajatellut tukinarujen muovipäästöjä :D
Esikasvatuspurkeissa on vielä chilit, basilikat, krassit ja juurtumassa on daaliat, ruusuleinikit ja monet muut. Onhan noita kertynyt.
Olen kanssasi niin samaa mieltä! Tiedän tuon elintarvikemuoviasian, mutta ihan kaikessa ei voi hössöttää tai pelätä hiukkasia, kuitenkin terveyttä uhkaavat niin monet mahdolliset asiat.... Hyvältä näyttää sinunkin kasvihuoneessasi ja kiva kun sait narut hyödynnettyä. Idea ei ollut minun henkilökohtainen vaan olin sen löytänyt jostain blogista aikaisemmin.
VastaaPoistaVieläkin naurattaa se viiksekäs sisilialainen, joka viihtyy kasvihuoneessa. Muistelen sitä aina tomaatteja hoitaessani miellyttävässä lämmössä. Nyt on ollut niin paljon puuhaa aamusta iltaan, etten ole oikein ehtinyt kommentoida, vaikka lukenut olenkin blogeja ruokatauoilla.
Hyvä, että löysit myyrävapaan alueen! Aurinkoa ja lämpöä sinulle!
Itse henkilökohtaisesti en todellakaan jaksa analysoida ihan kaikkea mahdollisten uhkien osalta sillä jos kaikkea alkaa epäilemään, ei kohta uskalla yhtään mitään. Minusta semmoisen elämänpolun taapertaminen olisi varsin ilotonta ja ahdistavaa.
Poistammärrän kyllä, että jotkut tekevät valintoja ideologisista syistä.
Sinun blogistasi tuon idean muuten bongasin, kiva kun jaoit sen ja pistit hyvän kiertämään!
Pieni viiksekäs sisilialaismummo toivottaa sinulle antoisia tomaatinhoitohetkiä ja makoisia satonäytteitä, muoviastioista huolimatta.
Kivaa viikonloppua!
Minäkin tapaan kasvattaa tomaatit ja kurkut kasvusäkeissä laastipaljuissa. Tuskinpa paljuista irtoaa mitään terveydelle vaarallista, vaikka kasvatuksen tekeekin valitsemallasi tavalla.
VastaaPoistaKasvusäkki laastipaljussa onkin varmasti toimiva idea. Paljuilla saa siistit ja särmät rivit huoneeseen.
PoistaFtalaatteja niistä paljuista todennäköisimmin joku hönkäys saattaa multaan irrota jos niitä on käytetty. Tuskinpa tomaattiin niin suuria pitoisuuksia kertyy, että se kävisi hengen tai terveyden päälle. Ainakaan minun satoni eivät ole niin suuria, että sitä kautta myrkyttyisin.
Tieto lisää tuskaa ja jossain vaiheessa on valittava omat toimintatapansa.
Oikein kivaa viikonloppua sinulle!
Kauniisti siellä tulppaanit on kukassa. Nyt ovat lämmintä luvanneet liikoo suattaa kukinta männä noppiisti ohi.
VastaaPoistaOn tää mualima kummallista. Pittää sitä kuulusoo maalaisjärkii käyttee näissä asioissa ja toimii sen mukkaan.
En usko miekään noista paljuista mittään niinpaljon irtuuvan, jotta se ois vuarallista.
Karjanlanta ja hevosenlanta on oivallista lannotetta! Meillä sitä käytetään ja on eloperästä. Kyllä madot ja muut öttiäiset ja sittisontiaisetkin siitä tykkevää. Humukseks muuttuu muaperässä ja on pitkäkestosta lannosta. Kukkaan ei käytä mittään antibiotteja suomessa niin paljon jotta karjanlannassa niitä ois. Er assii on puhistamolietteestä, (immeisiin jätöksistä tulevii)ja turpeesta kompostoituu multoo käyttee syötäviin kasveihin, koristekasveihin sekin käy. Tästä assiista on miulla ihan tietuukin!
Miulla on täänpäivän homma tuo kasvihuoneen istutus. Ensin pittää daaliat sieltä raivata pihalle!
Ensimmäisenä kukkaan ehtineistä Apeldoreista alkaa jo ensimmäiset lakastua, onneksi ostin montaa sorttia ja kukinta jatkuu. Nythän säät taas viilenee joten toivottavasti kukinta jatkuu.
PoistaJoskus tuntuu, että maalaisjärjen käyttö on vanhanaikaista, nyt pitää epäillä kaikkea ja pelätä kaikkea. No, pessimisti ei pety että sikäli aukoton logiikka. Kaikessa on puolensa, hyvät ja huonot.
Ilolla mätän lantalavalta hyvin palanutta lantaa, olkipelletillä kuivitettua eli niin valmista tavaraa kuin olla voi. Pohjimmaiset vielä jäässä. Aarrehan semmoinen lantalava on.
Laitahan raporttia kasvihuoneesta. Minun daaliat ovat vielä kasvihuoneessa, pitää varmaan huomenna aloittaa uloskantaminen.
Työteliäitä päiviä sinulle! Varmaan kohta saan ne loistosalviatkin.
Laastipaljuasia oli pari vuotta sitten voimakkaasti tapetilla. Silloin minäkin etsin aktiivisesti myrkyttömämpiä vaihtoehtoja ja päädyin pienempiin istutuslaatikoihin, joiden pitäisi olla elintarvikemuovista valmistettuja. Ne ovat sikäli laastipaljuja parempia, että saan ne ihan omin voimin kannettua kasvariin ja syksyllä tyhjennettyä. Jälkeenpäin mietin, että tähän ikään mennessä myrkkyjä on ehtinyt meikäläisen kroppaan kertyä sellaiset määrät, ettei laastipaljuista liuenneilla taida enää olla kokonaisuudessa merkitystä. Niinhän se on, että tieto lisää tuskaa. Se, mikä eilen oli terveellistä ja suotavaa, saattaa huomenna olla täysin päinvastaista. Parempi käyttää maalaisjärkeä ja välillä sulkea korvat uutistultavalta kokonaan.
VastaaPoistaFacessa seuraan yhtä puutarharyhmää, joka saa minut ajoittain epätoivon valtaan, kun ihmiset jakavat vääriä tietoja suurina totuuksina.
Kiva, että löysit hyvän istutusalueen ja nyt tulppaanitkin menestyvät. Sinulla on vielä runsaasti taimia istutettavana.
Mukavaa sunnuntaita, toivottavasti teillä riittää aurinkoa ja lämpöä!
Näillä mittarilukemilla tarvitsen kaikki säilöntäaineet ja lahosuojat mitä saatavilla on :D
PoistaSome on varsinainen viemäri pahimmillaan, onneksi nyt ei varsinaista joutoaikaa jää eli ei tule roikuttua netissä yhtään ns. pakollisia juttuja enempää.
Täällä alkaa kohta olla tarve vesisateelle, aurinkoinen ja tuulinen sää kuivattaa tehokkaasti. Hyvä työilma oli tänään, tuuli sen verran että sääsket pysyivät kaukana.
Iloista kesäkuun alkua sinulle!
Hyviä pohdintoja taas kerran! Varmasti muovista jossain vaiheessa jotain irtoaa, mutta tuskinpa niitä myrkkyjä niin suurissa määrin kasvien kautta lautaselle siirtyy, että siitä kannattaisi olla huolissaan. Kemikaalikuormaa kun voi tulla mm. kosmetiikasta, vaatteista ja huonekaluistakin, jos ei vähän katso, mitä ostaa ja käyttää. Minä käytän kasvimaalla lavakaulusten suojana multapusseista leikattuja suikaleita. Jos niistä jotain irtoaa, niin sitten irtoaa, se tuskin vaikuttaa elinikääni juuri kuinkaan. Palanutta lantaakin käyttäisin ilomielin, jos sellaista tänne saisin. En usko, että Suomessa lääkittäisiin eläimiä niin paljon, että lantaa olisi vaarallista käyttää. Talleja olisi kyllä suht lähellä parikin, mutta isäntä suhtautuu vähän karsastaen siihen, että auton peräkontissa kulkisi sitä itseään :D
VastaaPoistaIhanaa tulppaanien ja narsssien ilotulitusta <3 Hyvä, että myyrät eivät ole eksyneet apajille. Kukkaisaa kesäkuuta!
Kiitos Minna.
PoistaKertyneeseen kemikaalikuormaani tuskin tämänkään kesän mahdollinen tomaattisato tuskin paljoa vaikuttaa. En enää muiden murheiden lisäksi jaksa stressata tästä asiasta. Tomaatit ja kurkut, chilit ja basilikat kasvavat hienosti, muovipytyissään kasvihuoneessa.
Ilohan sitä mustaa kultaa tuolta lantalavalta on säkkeihin lapioida, kärrään pari säkillistä kerrallaan kasvihuoneelle. Ilahduttavan paljon on sarvikuonokkaan koteloita siellä lannan seassa. Hommaa isännän iloksi paksuja jätesäkkejä, myynnissä on todella tukevia (sinisiä, muovisia, heh..) säkkejä joista ei kyllä vuoda läpi mitään ja mahdollinen hajuhaittakaan ei jää autoon.
Kesäkuu on todella kukkaisasti alkanut, ihanaa viikkoa sinullekin.