lauantai 2. toukokuuta 2020

Kompostitreffit

Ruukkujen runsautta.

Vaikka toukokuu alkoikin lupaavasti lämpimänä, huhtikuun loppupuolen yöpakkasten niittämää satoa sai kuskata kompostille ihan useamman reissun verran.

Ensimmäinen kuorma veetutti ehkä eniten ikinä.
Sinne lähti neljä puolimetriseksi venynyttä 'Naranja' tomaattia. Jäätyivät vapunaatonaattona eivätkä elpyneet seuraavan päivän säälilämmöissä.

Silloin kun tomaatin varsi on valkoinen ja lehdet lätköttävät varrenmyötäisinä ja kylminä lienee peli pelattu ja torin sijasta kompostilla tavataan. Tähän loppupäätelmään minä päädyin ja penteleitä ladellen nakkasin hienot taimeni 'maasta olet sinä tullut ja maaksi pitää sinun jälleen tuleman' -kiertoon.

Itse olen itseäni kiittänyt ja kiitosta on riittänyt. Kompostin laidalla kiittelin hallaharsoja ja itseäni oikein runsassanaisesti. Ihan avokämmentä en sentään itselleni tarjoillut vaikka liki piti.

En suoraan sanoen osaa riittävän roiseja kirosanoja jos heti perään joudun koko Eurobulbin tilaukseni kantamaan kompostiin. Sanotaan vaikka, että oppirahat on ainakin maksettu ja mahdollisesti kateelliset lienevät naurunsa saaneet ääneen nauraa. Toivon edelleen, että mullassa muhivat silmut eivät ole tärveltyneet.

Onneksi edes pionit, ruukuissa talvetetut iirikset ja sinisarjat ovat pontevassa kasvussa, samoin samettiruusut, osa tomaateista ja kaikki tuoksuherneet. Chilit ja basilikat myös.

Toukokuun toinen päivä oli onneksi lämmin.
Harasin uusimmalta kaivokselta talvisuojaturpeet pois ja kärräsin ne Äitikullan pensasmustikoiden luo. Sinne tulee toukokuun aikana rutkasti lisää porukkaa ja vanha mansikkamaa uudistetaan pensasmustikoiden mieleiseksi. Meille tulee nimittäin Evitskogin mökiltä isot pensasmustikkapuskat, toivottavasti juurtuvat ja viihtyvät täällä yhtä hyvin.
Innolla odotan niitä isoja ja makeita jymymustikoita.

Mansikkamaa keskitetään jatkossa kokonaan aurinkoisemman ja satoisamman maan puolelle.
Aion myös hommata pari amppelimansikkaa. Omat kuukausimansikkakylvökseni nakkasin kompostiin, jos ei kuukaudessa idä, ei se varmaan toisella kuukaudella kummemmaksi muutu. Samaan kompostimultaan päätyi myös keijunlilja ja muutama koulimiseen kuukahtanut samettiruusu.

Näin se vaan menee.
Vaikka miten noudattaisi siemenkylvöjen kanssa kuukalenteria, vanhan kansan ohjeita ja edesmenneiden mummojen manauksia, komposti kutsuu osaa yritelmistä.

Tällä kertaa syytän itseni lisäksi myös ihan luokattoman huonoksi osoittautunutta kylvö- ja taimimultaa. Kekkilää ei käy kiittäminen tällä kertaa ja minun puolestani asiakassuhde päättyi tähän kasvukauteen.

Nämä viimeiset tomaattiyritelmäni kylvin Biolanin sammalmultaan jossa on mukana mykorritsat sun muut juuristoa hemmottelevat ainesosat. Varmaan siellä on yksisarvisneitseiden ensipapanoitakin.
Lataan ja varmistan tomaatit vielä kaliumlannoitteella ja nakkaan kasteluveteen silloin tällöin muutaman kananpapanan.

Tämä on kai sitä elämän mittaista opintopolkua, ilolla tallaan.

Helmihyasintteja vuodelta 2019.












14 kommenttia:

  1. Vaikeuksien kautta voittoon. Uskon, että harmitti ja kovasti! Hyvä, että onnistumisiakin on ollut.

    Tuo Biolanin sammalmulta on kiinnostava tuote. Mainoksia siitä olen nähnyt ja Prismassa pussin kylkeä lukenut.

    Minäkin aloitin puutarhatyöt- levittelin lunta sulamisen nopeuttamiseksi. Hyvin on sulanut, mutta paljon on vieläkin. Routainen maa ei ime vettä ja lammikoitui mustaherukkapensaan juurelle.

    Iloa ja aurinkoa toukokuun päiviin <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, suomen surkein taimikasvattaja kunnostautui taas...
      Onneksi edes jotain on elossa vielä ja taimitarhoilta saa ammattilaisten kasvattamia jos kato jatkaa käymistään.

      On muuten ihan erilaista multaa tuo Biolanin sammalmulta. Valtavan muhevaa ja kuohkeaa. Tuoksuukin erilaiselle.

      Lumiraja on kuulema jossain meidän lokaatioiden puolivälissä. Huikea ero.
      Mukavaa viikkoa sinulle, se on nyt toukokuu ja sielläkin kevät ottaa kolmiloikkaa.

      Poista
  2. Ei kyllä naurata yhtään, sydän suree kanssasi, sillä tiedän miten paljon harmittaa.Onneksi sinulle jäi vielä joku tomaatti jäljelle, mutta suuri harmitus noista uljaista Naranja tomaattien menetyksestä. Ei ne kaikki esikasvatukset onnistu, vaikka panostusta puuhaan on ollutkin, on tästä kokemusta minullakin.
    Biolanin sammalmullasta on minullakin hyviä kokemuksia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No, virheistä oppii. Onneksi taimia on vielä paljon jäljellä, jännästi se oli sitten Naranja joka ensimmäisenä kaatui, isoimmat taimet vielä.

      Hyvää multaa on tuo sammalmulta. Helppo tehdä vertailua kun on monta eri säkkiä auki. Meidän ratsastuskentän hiekkakin on hedelmällisempää kuin Kekkilän taimimulta!

      Otin ruukkuun tätä "taimimultaa" ja kastelin, vesi vain lillui siinä pinnalla. Kiviä ja turpeesta tuttuja puunpalasia hiekkapölyssä, sitä kutsuu tänä vuonna Kekkilä taimimullaksi.

      Minä rakastuin tänään kanttausrautaan. Nyt on ihan tosi vaikeaa kulkea pihalla kun aina pitää olla rauta ja kottarit mukana kun siivottavaa on kaikkialla.

      Ihanaa toukokuista tohinaviikkoa sinulle.

      Poista
  3. Onpahan taas murjonut..pakkanen. Siis, eikö ollut lämmitystä kasvihuoneessa. Sitä on usein liian malttamaton kevään iskiessä. Nimimerkillä-Monet palelluttanut vielä kesäkuussakin...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin se pakkanen kaatoi vahvimmat ja vankimmat. Kyllä ihan myönnän sekä oman optimistisuuteni , että vähän turhaan luotin harsojen suojaan, nelinkertaisetkaan eivät Naranjaa pelastaneet.

      Onneksi chilit ovat vielä talossa ja basilikat saunatuvalla. Kunhan vain muistaisin niitä siellä käydä kastelemassa.

      Poista
  4. Ainuttakaan vahingonilon kikatusta ei kuulu täältäkään. Samanlaisia syvän potutuksen hetkiä olen kokenut itsekin, enkä välttämättä kaikista ole edes riittävästi oppinut. Tunnustan olevani liian pikainen käänteissäni ja usein se kostautuu. Malttia olen yrittänyt harjoitella. Se jos mikä on kasvien kanssa erinomainen ominaisuus.
    Toivottavasti Eurobulbin ostoksesi ovat säilyneet pakkaselta. Naranjan menetys kirpaisee sielussa, mutta nettiostokset myös kukkarossa.
    Katsoin hetki sitten 10 vrk:n sääennusteita. Mukavalta näyttää, mutta viikon päästä tiistaina on huikea pudotus. Päivällä +3. Ehdin jo elättää toiveita, että pian voisi ottaa kasvihuoneen käyttöön. Unohtukaan taas toviksi. Ja toivotaan, että meteorologit uusivat ennusteet.
    Mullassa ja mullassa on kovasti eroa. Kylvömullan suhteen olen harrastanut koktaileja eli sekoitan eri merkkisiä ja -laatuisia. Harvoin muistan ostaa kylvömultaa riittävästi ennakkoon ja tammikuussa sitä saa etsiä kaupoista kissojen ja koirien kanssa. Alkuun on otettava sitä, mitä on tarjolla.
    Lohtua harmitukseesi ja piristystä alkavaan viikkoon!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri näin. Minä olen vissiin sitä ihmistyyppiä joka luottaa tuuriin. Vähän turhankin hanakasti. Luotin sääennusteisiin ja nelinkertaisiin harsotuksiin.

      En vain ymmärtänyt ajatella, ettei pilvisinä päivinä kertynyt kasvihuoneen sisälämpötila mitenkään jaksa puskuroida seinien läpi hönkivää pakkasta vastaan. Etenkin kun pakkanen oli ollut kaksinkertainen ennusteisiin nähden.

      Eurobulbilaiset jumittavat mullissa vielä, eikä kukaan jo pinnalle päässeistä näytä kärsineen yhtään. Monet pienemmät taimet ovat selvinneet hienosti ja se vähän kummastuttaa. Haen huomenna motonetistä pakkasvahdin ja roudaan yhden siirrettävän lämmittimen kasvihuoneeseen.
      Ollaan sitten valmiina seuraavaa kylmää jaksoa varten.

      Olen oppinut paljon mullasta tänä keväänä. Biolan vaikuttaa kyllä muhevalta.

      Iloa tuotti kanttausrauta. Voi jestas, en tajua miten olen voinut elää tähän saakka ilman sen aktiivista käyttöä. Nyt näen vain siistittäviä alueita kaikkialla.

      Mukavaa viikkoa sinullekin Between.

      Poista
  5. Ei naurata minnuukaan. Kovasti jo siulla on purkkeja kasvarissa. Miekin ensimmäiset juurakot tännään vien sinne ja pittää seurata tuota lämpötilojen kehitystä. Viritellä lämmitin.
    Mullat mietinnässä on tiälläkin, taimikasvatukseen oon ostanu jo pitkään tuolta puutarhatilalta ammattilaisille tarkotettuu kylvömultoo. Turpeestahan se hiekkalisällä on tehty. Vähän varttuneille taimille on myös oma seoksensa. Ison paalin ostan kaupasta juurakoille ja sekottelen sitä sitten multien kanssa, siinä on laatu huonontunu lähivuosina mahottomasti. Melekein heti suosta nostettuu, pakkovaat. On niin karkiita tavararoo!
    Kyselin Kekkilän multakuormoo keväällä ja hinnakkaaks tulis. Yl kolomekymppii ois kuutio ja kuletus piälle. Eppäilen puhistamolietteitä noissa käytettävän ja syötäviä en niihen laittas. Jos kompostii säkki ilimottaa sisältävän, eppäilen sen aina olevan puhistamolietteestä tehtyy. Meillekkin tuolta kirkonkylältä erähän kuorman toivat sillon, kun tätä pihhoo tehtii. Kunnekka juohtu mieleen nuo ihmisten lääkejiämät sun muut mitä viemäreistä alas laitetaan. Tietin siitä analyysin ja vahvoo tavaroo on. Nyt ovat sinne laskeneet paukkupalsamin ja eivät sua tavaroo eteenpäin lähtemään. Seulottu peltomulta on turvallisin. Tulpas nyt puaruttuu!
    Kanttausrauta on miullakin käytössä ja hyvä on!
    Juurakkoassiit on muistissa ja kohtahan ne varmaan ois toimituksessa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Ulla.
      Kasvari on ihan kamalan tukossa nyt kun siellä tosiaan majailee isot kasat talvehtineita ja äskettäin ruukutettuja. Oikein odotan, että saan niitä vähitellen ulos ja varsinaiset viljelylaatikot tilalle. Hankala kastellakin tuollaista ruukkuarmeijaa.

      Meille tulee tällä viikolla nuppikuormallinen multaa pihan kunnostukseen, vanhoja painaumia on pakko täyttää ja kylvää uutta nurmikkoa. Saa nähdä miten saadaan käpäläkansalaiset pidettyä poissa nurmikkokylvökseltä.

      Kyllä sitä oikeasti kannattaa funtsailla minkälaista kasvualustaa etenkin syötäville käyttää. Koska tiedän mitä hevosillemme syötetään, uskallan lantakompostia käyttää ihan huoletta ja sillä parantelen sitten näitä ostomultia.

      Minä ilmoittelen heti kun saan tietää milloin tilaamani taimet ovat toimituksessa, jätin heille tiedoksi sen sinun 6+6 tilauksesi. Muistuta sitten, että käydään katsomassa sen lilan sinivaleunikon juurelta siementaimia!

      Poista
  6. Voi ei! Ei kuulu vahingoniloisia naurunkikatuksia täältäkään. Minä en ole muistaakseni lopullisesti pakkaselle menettänyt pikkutaimia, mutta aurinko ja tuuli ovat tuhonneet enemmän taimia kuin välitän muistella. Niissäkin syy on löytynyt ihan omasta itsestä, kun ei vain välittänyt laittaa niitä harsoja tai sitten laittoi ne huonosti kiinni. Nyt en tiedä, tuliko viime yönä ensimmäiset pakkastuhot, sillä jätin muutaman kukkineen sipulikukkaruukun varaston ulkopuolelle ilman mitään suojaa, kun ilta tuntui niin lämpimältä. Olikin sitten yöllä mennyt useamman pakkasasteen puolelle lämpötila. Hups! Mullassa piilottelevat sipulit, mukulat ja juurakot ovat toivottavasti pysyneet turvassa ja ponkaisevat pian pinnalle vehreyttämään kasvihuonettasi.
    Noista hitaasti itävistä kylvöksistä minulla on sellainen kokemus, että kannattaa hoivailla niitä jopa kolme kuukautta. Monestikin olen odottanut keijunmekkoja kuukauden, tänä vuonna taisi mennä melkein kaksi ja koruköynnöksellä vieläkin kauemmin. Kasvun ihmeitä puutarhaasi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No, seuraavalla kerralla sitten viisaampi ja ennen kaikkea varovaisempi.

      Keijunliljan mukula näytti jo tullessaan kehnolta enkä kovin suuria odotuksia sen varaan jättänyt. Olisin kuitenkin mielelläni kasvatellut. Iso taloudellinen tappio siitä ei tullut. Kuitenkin aika tylsää, ettei myyjäyritys ole mitenkään edes pahoitellut kun asiasta heille sähköpostilla annoin palautetta.

      Siirryn nyt vähän väkevämpiin hommiin, lavakaulukset voi vihdoin siirtää niille varatulle alueelle, pari päivää kitkin ja kanttasin.
      Ihana kevätpäivä siellä onkin, aurinkoa päivääsi.

      Poista
  7. No voihan olivat sinulla aikamoiset" maahanpanijaiset " kyllä se harmittaa. Minä en ole oikein siemenistä kasvattaja. Useimmiten epäonnistuu... ei nyt ihan kaikki mutta kuitenkin ja tilannut en ole muutakuin siemeniä pitkään aikaan. Minulla anoppi asuu Pohjois -Karjalassa ja sinne olisi tarkoitus mennä käymään kun se vain on mahdollista. Toivottavasti sinun vastoinkäymiset loppuivat nyt tähän ja sato antaisi parastaan niin kukkivien kuin hyötykasvienkin osalta. Tervetuloa kurkkaamaan minunkin blogiani.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tympeäähän se on huolella ja vaivalla vaalittuja taimenraatoja kipata kompostiin mutta riskillä niiden kanssa mennään. Ainakin minä.

      Pohjois-Karjala on kivaa seutua, täällä on ihan valtavasti kaikkea ja etenkin nyt riittävästi tilaa pitää turvavälejä. Tervetuloa meijän maakuntaan!

      Olenkin aina välillä käynyt blogissasi ja lukijakuntaan liityin jokunen aika sitten. Pitäisi vähän ahkerammin kommentoida.

      Mukavaa viikkoa, se on kevät nyt!

      Poista

Ilahdun kovasti kaikista kommenteista.
Voit myös laittaa minulle sähköpostia hirnakka@gmail.com