No niin

No niin. Ensi kesä näyttäisi olevan pelastettu. Koska Torpalla ollaan ihan koko kesä (tekemässä rästiin jääneitä remppoja), on tosi kiva, että Pesäpäivinä on nähty aurinko. Viittaan aiempiin teksteihini. Kyllä se ainakin parin tunnin ajan lupaili paistetta ja poutaa riittävän myös kesäkuukausille ja se on hyvä.

Aamu alkoi miellyttävällä hevosten hoitotuokiolla. Eläinlääkärin räyhä neliveto pöllähti pihaan välittömästi puhelintunnin päätyttyä kl. 9.14 ja toimitettiin täydellinen vuosihuolto. Kumpainenkin ruuna sai hammashoidon, matolääkityksen ja rokotukset. Ynnä käytöskukkaset ja pari kiloa porkkanoita päiväheiniinsä.

En voisi olla tyytyväisempi ponien käytökseen. Otto ehkä vähän pyristeli vastaan raspauksessa ja Ponimies pakitti omaan yksiöönsä. Rokotukset ottivat vastaan tyynen rauhallisesti ja matolääkettä suorastaan kerjäsivät. Eläinlääkäri iloitsi vilpittömästi Oton kohdalla, edellinen Oton boksin asukas kun alkoi viskoa tukkaansa ja puhkua jo silloin kun lääkärisetä astui tallin ovesta sisään. Nyt on kuulema helppoa ja miellyttävää.

Peetu sai myös rokotuksen ja hänelle on nyt kirjoitettu virallinen EU-Passi. Sinikantinen.
Mikrosiru luettiin ja täsmäsi papereihin. Jäbä on valmis Uunoksi Epsaniaan. Lentolippukin on jo. 

Äiti lähti, Äiti jätti. 

Ikinä en anteeksi anna !

No niin. Nyt tiedän millainen on mielensäpahoittajan päivä. Lellu näytti sen meille tänään.
Heti eläinlääkärin visiitin jälkeen (Lellu ei saanut edes rokotusta tällä käynnillä, siirrettiin pallinpoiston yhteyteen, ei kerrota Lellulle) nappasin Peetun kainaloon ja lähdettiin kaupunkiin. Kasvistäti oli heikkona hetkenään lupautunut trimmaamaan Peetun ja mehän hyökättiin mestoille hetioitis. Lellu jäi kotiin mököttämään.

Kun tultiin kotiin Peetu suittuna ja kammattuna, Lellu ynseytyi mököttämään tuvan sohvatyynyjen sekaan ja oli ihan surkeana. Vaikka miten yritin lepytellä, ei armoa herunut. Sitten ihan yhtäkkiä Lellu huomasi Elmon kirmailevan touhuissaan ja säntäsi sekaan. Se oli pari hännänheilahdusta ja tupaan ilmestyi iloinen, huoleton spanjeli. Sittenpä se jo istuikin sylissä. Lellu ei todellakaan muista mikä on ihmisen oma tila.

Wannabe Dalmatialainen 

No niin, nätti poika !

No niin. Peetu on nyt kauniiksi kammattu ja seuraava trimmaus onkin jossain Marbellan hienostosalongissa, Pelugeria por Perros. Sitä odotellessa kasvatellaan peitinkarvoja jotta saadaan saladalmatialainen jemmaan ja valkea selkäturkki. On se kyllä kumma, että karva kasvaa parhaana laatuna nyt kun näyttely- ja siitosura on ohi, förbi.

No niin. Seuraavaksi otettiin kontaktia ruokakauppaan mutta taktikoiden vasta kello viiden jälkeen. Se hoitui helposti ja täysin ilman hammastenkiristystä. Vapaita kassoja oli valittavaksi asti kun vain viitsi rullata kärryjä sinne kassalinjaston alkupäähän asti, autokin on lähempänä. Tämä on kyllä asia jota en ikinä voi ymmärtää. Väki pakkautuu kassalinjaston numeroille 15+ ja tuuppii toisiaan ostoskärryillään. Hiki tulee ja kaikkia vtuttaa. Kassoilla 1+ on tilaa ja vapaata eikä kukaan huohota niskaan. Elämä on valintoja.

Alkossa näkyi räikeitä puutteita viinihyllyissä ja glogit olivat melkein loppu. Saatiin kuitenkin mukaan se mitä tarvittiin ja sielläkään ei tarvinnut hermoja menettää.

Tässä vaiheessa tekisi mieli kysyä, että miksi hitossa kaikki survoutuvat kauppoihin kello kymmeneltä tai kello 15-17? Etenkin jos ja kun ei ole pakko. Ne kaupat ovat ainakin isommissa kaupungeissa auki vuorokauden ympäri ja täällä ettäänperälläkin 9-21. Eikö tuossa muka ole tunteja kaikille?

No niin.
Piparitaikinaa on tehty vakiomäärä eli tupla. Ja piparit loppuvat aattona hautausmaareissun jälkeisenä glögihetkenä. Laiskuuttani en ole jaksanut ynnäillä ainesosia niin, että tekisin edes kolminkertaisen annoksen ja täten takaisin pipareita myös joulupäivälle.

Perunahommeli on imeltymässä (vastenmielinen sana, btw) ja lauantaille on kuutioitu laatikoiden paistaminen. Eli ei homma eikä mikään.

Tänä vuotena joulu tuntuu tulevan ihmeen vähällä. Kuusi on tuoksunut tuvassa jo päivän, tänään se sai valot, huomenna helyt. Kun nyt ei ole ns. tekemisen meininki niin laitellaan rauhassa.

Elmokillinki viettää ensimmäistä jouluaan niin tarmokkasti, että sovittiin aamulla eläinlääkärin kanssa säpinäsäkkien poisto heti alkuvuoden ensimmäiselle viikolle. Elmolta ei jää rauhaan sen enempää vesikannu kuin kuusenjalkakaan, kaikkea voi ja näköjään pitää käpälöidä. Loppuu se hilluminen kun iso Heikki napsaisee ylimääräiset härpäkkeet kaarimaljan kautta bioroskaan.

No niin.

Nyt tämä työlistaus on tehty ja minä olen valmis nukkumaan.

Viini on maisteltu hyväksi ja kelpuutettu pöytään.

Pirtissä on ihana hyasintin tuoksu ja kuusikin ponnistaa omat arominsa joukkoon. On ihan tosi kiva tulla aamulla tupaan kun on valoa ja tuoksua, loppuvuoden parhautta.

Lauantaina osallistun kalatiskillä käytävään kamppailuun, vien pohjoisen kaupunginosan kirkkomaalle kynttilät ja sitten linnoittaudun kotiin. Laatikot tuovat omat arominsa aatonaaton iltaan, jahka sinne päästään. Lauantai-iltana otan vastaan jouluvieraita ja nautin siitä, että kaikki on valmista. 

Tulkoon joulu !

PeeÄääs, jos tuo noniin -juttu ei auennut, kurkkaa tämä ansiokas video ja sivistä itseäsi jatkossa live StandUp -keikoilla. No niin
Ja tässä lisää hauskaa: https://www.youtube.com/watch?v=ToZ49q4QJf0