Pyrypäivää

Tuulee niin, että kanalan töyhtöhyypilläkin meni tupeet sekaisin. Huomaan myös, että pitää ennen jouluvieraita kylvettää tämän osaston tyypit, aika kauheassa sotkussa näyttävät frisyyrit olevan, ei näytä hyvältä joulukuvissa tuommoinen sutipää.

Oikeasti, aamuyöllä alkoi etelän suunnasta ulvoa tuuli ja kuuntelin sitä vajaan tunnin verran kunnes herätys kilkatti. Paketoin hepat ja mietin miten voisin naulata heinät paikoilleen. Ponit oivalsivat oitis, että kun parkkeeraavat ahterit tuultapäin, suojaavat samalla heiniä pahimmilta puuskilta. Että mikäpä minä olen hevosta neuvomaan.

En tiedä paljonko lunta on tullut sillä se on kinostunut täysin mielivaltaisesti. Yhdessä kohtaa on traktorin jäljiltä sileä kohta, rappujen edessä puolimetrinen tiukaksi pakkautunut kinos.

Liikenteessä keli oli tosi paha. Kahva edellä menin useammastakin ympyrästä ja rampista läpi, onneksi mitään ei sattunut. Ohituskaistalle ei tehnyt mieli mennä, sielläkin oli valtavat vallit kinostunutta lunta. Onneksi ei ollut kiire mihinkään. Kaverilla oli lähtenyt hevostraikun vetoauto puskemaan vinoon, onneksi oli moottoritien kohdalla ja tilaa ympärillä oikaista kuljetus eikä kyyditetettäväkään saanut hepulia kopissa. Hirvittäviä tuommoiset tilanteet aina on.

Pyrypäivä tarkoittaa ainakin meillä aina hepulipäivää sisäelikoilla. Edellisissä kuvissa Setäkissat seuraavat tyrmistyneinä Elmon hulluuskohtauksia. Siinä oli matot rutussa ja välillä katti kyljellään kun otti kurvit vähän turhan kovalla tilannenopeudella. Yhden kerran Elmo liukui kyljellään kohti halkopyttyä, toisella kertaa keilasi Lellulta jalat alta. Kauhea hämminki yhden kattihuligaanin takia. Yläkerrassa peikonlehti sai kyytiä ja murateista lähtivät taatusti kaikki kuivat lehdet yhdellä läpijuoksulla.

Setäkissat vetäytyivät keinutuoliin turvaan ja kohta kaahari tavattiin hanskojen ja lapasten seasta nukkumasta väsyneen mutta ah niin kaikkensa antaneen onnellista unta.

Illasta saimme joulumarkkinavieraita ja lauantain ohjelmaan kuuluu meillä visiitti joulumarkkinoille. Olipa kiva ajan kanssa rupatella niitä ja näitä ja kissanpäitä mukavien ihmisten kanssa. Pikkuisen minua kuumotti kohdata granaattiomena siementen toivossa, mutta niin vain sain hedelmän sievästi auki ja oli helppoa kopistella siemenet salaattiin. On se Youtube vaan vallan mainio oppimateriaalin lähde, tässä linkki.

Ehkä minä uskallan aloittaa villasukan kutomisen, onhan Youtube kaikentietävä apuri.

Nyt meinaan kurkata Netflixin uutuuksia, ainakin The Crownin uusi kausi lienee nähtävissä.
Mukavaa viikonloppua, missä lienetkin!

PeeÄääs: Torppa surffaa kerrankin samalla vuosikymmenellä trendien kanssa. Meilläkin on tonttuovi ja huonekuusi, jopa samassa kuvassa. Vähän tuo kuparijuttu mietityttää, minä kun olen tottunut kuparisesta lähinnä hörppimään Moscow Mulea tai heittämään löylyä. Niin ne ajat muuttuvat.