tiistai 26. joulukuuta 2017

Luminen maa





Tapaninpäivänä valjastetaan hevonen ja lähdetään ajelulle. Meilläkin satuloitiin Ponimies (herrajjumala miten hänestä on tullut iso ja komea) ja suunta oli tänäänkin hankilaukoille. On nimittäin peltoa ja hankea missä laukata! Otto on sairastuvalla koska hokinpolkemia on nyt vähän turhan monta kintuissa ja ne kerää nestettä ja lämpöä. Se on niin herkkänahkainen hevonen, että pelkkä tarhassa tepastelu saa aikaan ihorikkoja. Niinpä meillä on noin kilometrin verran erilaisia pinteleitä kuivumassa ja niitä saa rullailla ihan työkseen.

Ponimies on suosittu ratsu ja niinpä se sai tänäänkin työkamppeet niskaansa ja sitten mentiin.




Kenttä on nyt aurattu. Auraheppu teki ihan hyvän työrupeaman siellä ja minä vahtasin tuvasta käsin milloin tuo lumipatsas muuttuu hiekkapatsaaksi ja kaikki arvokkaat kenttähiekat lentävät naapurin joutomaalle. Kerran pelmahti hiekkaa isompi geysir, sekin pääasiassa omien hevosten tarhaan.

Nyt on kenttä ihan ok kunnossa, pikkuisen kuhmurainen ja töyssyinen, mutta kuitenkin ihan kuiva ja hyvä. Suorastaan priima talvikentäksi. Estekaluston Iso-J retuutti pois, ei siellä talvella tohdi hyppelehtiä.

Ottoa nauratti katsella kun keltainen kaveri lähti duuniin ja hän sai jatkaa rokotuksesta alkanutta lomaansa.





Talvinen valo on ihmeellinen. Ensin meillä oli pilvinen taivas, hetkessä se muuttui pinkiksi ja siitä tummansiniseksi.




Peltolaukkojen jälkeen kentällä kurvaili tyytyväinen hevonen ja hetken päästä tallissa höyrysi hyvin hikinen hevonen. Onneksi perittiin kaverin edesmenneeltä hevoselta villainen fullneck -loimi ja se on riittävän laaja myös kauluksesta, mahtuu Ponimiehen pystyharja ja kohtuullisen paksu niskakin kyytiin.

Uusia loimia pitää hommata alesta jokunen, kuulin ja surukseni myös näin millainen on nyhtöloimi, meillä siinä on palkeenkieli. Ihan pahuksen ikävää jos tuo nuttu on riivitty Oton toimesta, ei nimittäin ole halpaa lystiä uusia noita loimia. Aivan varmasti kokeilen mitä jesarilla saa tehdyksi paikkaushommissa.









Tämä hieno talvinen tapaninpäivä alkaa olla illassa. Kun jouluvieraista viimeiset olivat kotimatkalla, todettiin, että meillä oli oikein mukava joulu. Joulunseutuun osuneet tulevan kesän säätä ennustavat pesäpäivät lupaavat hyvää. Oli kirkasta taivasta ja aurinkokin näkyi. Nyt siellä killottaa puolikas kuu. Yöllä tulee kuulema lisää (!!) lunta ja pitää varautua sähkökatkoihin. Onneksi on klapihella ja siihen puita, ei jää ainakaan aamukahvit saamatta.

Hyvää yötä ja mukavia välipäiviä !




12 kommenttia:

  1. Välipäivät on menossa, ja mun mieli jo kiirehtii kevääseen :) Ponimies täytti Tapaninpäivän hevosenkokoisen reijän oivallisesti. Se on hevosten juoksupäivä jo ihan kansanperinteen mukaan.

    Kiitos hienoista kuvista jälleen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos itsellesi. Hevosterapiaa täältä löytyy, nyt sain jonkun inspiraation pitää järkkäri latauksessa ja onhan Ponimies kuvauksellinen <3

      Huomaan kevään koittavan pian, mietin uuden hautomakoneen hankintaa. Onko tarvetta tipusille?

      Poista
    2. Eilen illalla kuoli viimeinen niistä ruskeista vanhan kaartin rouwista. Sysi kuoli aiemmin ja kesällä kaksi ruskeaa. Eli kotkot alkavat olla vanhoja. Uusimisen tarvista olis joo. Saako sieltä kiuruvetisiä munia? Toisaalta kun täällä on kelvoton kukko, niin rotupuhtaudella ei taida olla väliä. Alholaiset on liian hulluja hautomaan. Mutta joo - tarvista olisi kyllä nuorentaa sakkia.

      Poista
    3. Minäpä hommaan sopivan ryhmän ja roudaan rouvat sinne toukokuussa, onhan perinteisen Särkänreissun aika ;-)

      Poista
    4. Passaa vallan mainiosti! Ei me munatta olla, mutta Kukkenheimin kansalaiset alkaa saavuttaa eläkeikää.

      Poista
    5. Ymmärrän. Montako helttapäätä olisi tarve?

      Poista
  2. Ihastuttavat Tapanipäivä tunnelmat ja Ponimies mitä komein ja kaunein. Ihastuin heti 💓

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Irja.
      Ponimies on niin valtavan hieno Mieshevonen nykyään. Olihan se varsanakin oikea hurmuri mutta nyt on mukaan tullut myös karismaa.

      Poista
  3. Tuota kauneuden määrää! Suomen talvi! Hevonen! <3 Kyllä taas silmä ja sielu lepäsi, kun tätä katseli ja lueskeli, kiitos!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Careliana. Näyttää talvi hienolta ja hevonenkin istuu maisemaan upeasti. Mukavaa saada jakaa tätä herkkua muillekin. Ja kiva kun muutkin tykkäävät, ei tarvitse yksin herkutella.

      Poista
  4. Onpa taasen kauniita kuvia!

    Mekin saatiin valkoinen Joulu edellinen taisi olla vuonna 2008.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos.
      Valkoinen joulu on teillä todellakin harvinaista herkkua. Täällä se on kaikki tai ei mitään, nyt tuota lunta on jo riesaksi asti.

      Poista

Ilahdun kovasti kaikista kommenteista.
Voit myös laittaa minulle sähköpostia hirnakka@gmail.com