torstai 7. joulukuuta 2017

Kirkonkellojen aikaan



Itsenäisyyspäivänä valoisa aika on lyhyt. Sää oli kyllä hieno, jopa aurinko pilkahti.
Sininen hetki on lyhyt ja pimeä pitkä. Koirapojat vahtasivat ikkunassa kun kirkolta päin alkoi kuulua kellojen ääni, hieno tapa jonka toivoisin toistuvan vuosittain itsenäisyyspäivänä.

Kuudelta syttyivät myös ruokapöydän kynttilät ja kuplat poreilivat laseissa. Tämän fiinimpää juhlaa ei osaa kaivata, riittää että ollaan kaikki paikalla.

Iltatallin jälkeen oli mukava parkkeerata televiissorin ääreen ja katsoa miten muualla juhlittiin. Maailmalla Suomen juhla huomioitiin hienosti valaisemalla merkittäviä kohteita sinivalkoisiksi ja Helsinki oli panostanut todella paljon, valaistut 100 lippua olivat todella kaunis näky.

Linnan juhlien pukuparaati oli tapansa mukaan näyttävä, onneksi tänä vuonna vältyttiin pahimmilta ylilyönneiltä. Ilmeisesti juhlapukeutumiseen aletaan vähitellen oikeasti panostaa eikä kaikkea kiiltävää ripusteta esille. Pidin aivan valtavan paljon ensimmäisen naisen asusta, kielot olivat piste iin päälle.

Pitihän ne Linnan jatkotkin katsoa, Remu on loistava ukko joka istualtaankin saa tunnelman kattoon ja kädet ylös.

Tästä on hyvä jatkaa, mukavaa pätkäviikon loppuosaa!




8 kommenttia:

  1. Itsenäisyys on huikean hieno asia. Se koetaan helposti itsestäänselvyydeksi mutta asia voisi myös olla aivan toisin. Veteraanit ja lotat ovat tehneet huikean työn ja kyllä olemme heille paljosta velkaa. Vaikka maailma on kyyninen ja kiireinen, voisin mennä vaikka tekemään jotain vapaaehtoistyötä heidän hyväkseen. Turkkusessa ei ihan huippupäivä, menen ehkä kaupungille vähän lohduttautumaan. Onneksi huomenna on perjantai, myrtynyt Nemppa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tismalleen ! Kunnia kuuluu heille jotka tämän maan meille pitivät ja jotka sen rakensivat uudelleen.

      Mitämitä, eikö se mennytkään hyvin?

      Poista
  2. Tunnelmalliset kuvat ja tuo kattaus oli kyllä hurjan hieno!

    Mua ärsyttää suuresti, jos ihminen kokee olevansa isänmaallinen, niin mediassa se on äärioikeistolaisuutta, natsismia (!) tai jotain muuta ääri-juttua. Tsiisööös! Saisimmeko olla vain tavallisia suomalaisia, jotka arvostavat kansamme historian sen kaikenlaisine käänteineen? Ja ennen kaikkea olemme kiitollisia itsenäisestä maasta, vaikka sen hinta oli aikoinaan kova. Muutoin täällä puhuttaisiin venäjää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Ruoka oli aivan superhyvää (pitkään muhinutta naudan paistia ja juureksia).

      Minusta tuntuu, että ihan tavallinen suomalainen alkaa olla jollain tavalla uhanalainen, pitää olla niin kauheasti milloin minkäkin asian puolesta tuohtunut. Jos vaan saisi olla.

      Poista
  3. Komppaan niin Titaa täältä Turkkusesta! HS on julkaissut artikkelisarjaa, en harmikseni lukenut kaikkia osia mutta jokin muu äidinkieli kuin suomi on ollut ihan turhan lähellä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, läheltä liippasi. Kyllä ovat olleet aikalaiset kovassa paikassa, osa korsuissa, osa kabineteissa.

      Poista
  4. Hienot kuvat ja valaistus on sellainen että Lefa näyttää jotenkin hienolla tapaa maagiselta, sellaiselta unenomaiselta.

    Kompaaan Titaa. Nyky-Suomessa on menty paapomisen puolelle jossa kaikki oman mielipiteen sanominen on syrjintää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lefa on semmoinen puolivaloilla käyvä koira ;D

      Välillä tuntuu siltä, että aina on väärä mielipide ja varsinkin jos sen uskaltaa sanoa ääneen niin huti män.

      Poista

Ilahdun kovasti kaikista kommenteista.
Voit myös laittaa minulle sähköpostia hirnakka@gmail.com