Nyt on hyvä

Vallu pellossa

Tötsä pellossa

Siellä ne nyt on, pellossa. 

Vanha kunnon Vallu ja oma armas Töttis. Vaikka se varsa nyt ei tuolla kirmailekaan Töttiksen rinnalla, asiat ovat hyvin.

Olipa todella mukava saada hevosia maisemaan. Noilla kahdella on ihan kunnioitettava kesätyömaa tuossa pellonläntillä, hyvä jos saavat kertaalleen syötyä ennen kesäkuun loppua. Olivat heti tultuaan pari tuntia vihreällä ja yöksi siirrettiin tarhaan. Onhan sielläkin vihreää kasvustoa, laitoin lisäksi säkillisen kuivaheinää. Ettei vaan nälkä pääse yllättämään.

Sääskiä ja muita lentäviä piruja on aivan käsittämätön määrä. Koska en älynnyt tsekata karkoitusainevarastoja (tyhjänä tietenkin) ajoissa, jouduin kokkailemaan ihan omat cocktailit. Onneksi löytyi päiväysvanhaa jodopaxia, eukalyptusöljyä, tervaa ja tyhjä pullo jossa miksata veden kanssa hiton pahanhajuinen liemi. Sitä molemmille roimat lorottelut pitkin selkää, mahan alle, jalkoihin ja päähän. Ehkä ne pärjäävät yön yli ja huomisen aamupäivän. Luvattua vesisadettakaan ei näy eikä kuulu. Ilma on hellepäivän jälkeen hiostava ja tyyni. Pilviä toki kertyy ja matalapainetta pukkaa, mutta vettä ei.  Ja sääsket ja örkit juhlivat. Ei ole hevosen osa aina ihan helppo -vaikka polviaan myöten seisoisi ruuassa. Aina on joku hiertämässä hännän alla.

Ensi viikko tuo lisää hevosia Torpanmäelle, mahtuuhan tuohon peltoon vielä jokunen.

Nyt olisi syytä siirtyä raapimaan omia osumia ja puremia, korvaankin joku jo ryömi inisemään. Esikoisella on naama paiseilla, häneen ne purevat ja iskevät ihan kauhean voimakkaasti. Pitää huomenna kysyä apteekista apuja.

Kauniita kevätyön unia!

Vapise myyrä, hevosvartio partioi!