Näitä päiviä kun...

Skyrsyömärit

Tämä on niitä päiviä joista ei oikein ota tolkkua. Aamulla päätä jäyti ikävä päänsärky vaikka nukuin pitkät ja (tietääkseni) katkottomat yöunet. Kahvin vähyyttäkään ei voi syyttää, sillä ennätin hörppiä kolme mukillista vahvaa Löfbergsiä ennenkuin tuli aika rykäistä kiesi tulille ja suunnata kaupunkiin.

Onneksi oli aikaa käydä venymässä Balancessa ja sinnehän se päänsärky jäi, hetkeksi.
Kotimatka sujui sukkelasti koska Kirkkonummelta tuli puhelu, melkein ajoin bensatankistakin ohi siinä rupatellessa. Olipa kiva, kiitos vielä kerran.

Tänään pitäisi säätiedotuksen mukaan sataa. Taivas on pilvessä ja ilma on lämmin. Melkein semmoinen ukkosta edeltävän hautova. Eilen tuuli niin paljon, että tukasta lähti väritkin, tänään ei liikahda lehti... eikun oksa. Lehdet puhkeavat puihin varmaan huomenna. Ihan ovat jo hilkulla, lehtikuusessa on jo pienet sudit.

Tämä on myös niitä päiviä kun mitään ei saa aikaiseksi, mistään ei saa otetta ja ajatuskin pätkii. Pitäisi maksaa laskuja, pitäisi tehdä vähän kuvahommia, pitäisi purkaa kameran muistikortin kuvat, pitäisi siivota (Iso-J tulee kotiin) ja kaikkea muuta tylsä -kategorian juttuja. En tykkee.

Nyt jos koskaan olisi kiva saada vaikkapa Veikkaukselta puhelu, jotta olisi lunastamaton jättipotti kuitattava tai edes posti voisi tuoda jotain kivaa. Tuskinpa tuo, plussapistesetelitkin tulivat jo aiemmin tällä viikolla.

Autokauppiaskin oli yrittänyt tavoitella, mutta ei vastaa kun yritän kilautella. Varmaan olisi tarjonnut jotain herkkujen herkkua vuodeksi (veloituksetta) testiajoon. Josta tuli mieleen, että kiesiin piti ostaa uusi kesärengassarja. No, ehkä niillä voi vielä seuraavat kuusi vuotta kurvailla, ei näistä autokaupoistakaan taida tänä(kään) vuotta valmista tulla. Nää on vähän kuin hallitusneuvottelut, tällä hetkellä tilanne on se, että neuvotteluosapuolten näkemykset ovat sangen kaukana toisistaan ja valtiovarainministeri purskahtaa kyyneliin hetkenä minä hyvänsä. Oppositio huutelee omia kommenttejaan väliin, eikä kukaan jaksa ketään. Toisaalta verottaja vaatii käsi ojossa kuukausittaisia osinkojaan ja pahan päivän varallekin pitäisi säästää.  Olkoot.

(se joka ei ymmärrä pientä sarkastista virettä tekstissä, voi siirtyä vaikka pelaamaan jotain Älypää -visaa)

Huomenna on onneksi taas perjantai, luvassa roima gluteusjumppa koutsin kanssa ja muita viikonlopun valmistelevia juttuja. Jos säät suinkin sallivat, kohoaa Äitikullan lasipalatsi korkeuksiin. Josta juurikin muistin, että pitää mennä heti inventoimaan riihessä säilötyt kakkosneloset ja etsiä joukosta 4-6 kpl kakkoskakkosta.

Huomenna tulee myöskin 7 mottia saunaklapia, eiköhän niillä päästä pitkälle saunanlämmityksessä.
No, ne on huomisen juttuja. Tänään on edessä vielä yksi kaupunkikeikka ja päätäkin taas jäytää.

Olisi kyllä kätevää, jos voisi pikakelata näiden tylsien päivien ohi ja siirtyä suoraan tehokkaaseen toimintaan.

Hohhoijaa, tulipa tämäkin säälittävä marina valmiiksi. Kiitos ja anteeksi, tämä vaan on näitä päiviä.
Parempaa iltapäivää, missä lienetkin!

*kehheheehehhhee*

PeeÄääs: no johan pomppas, Iso-J tilasi tänään auton. Kyllä kannatti pyytää useammasta paikasta tarjous, pelkät korot olivat 1,5-4,6 % Ei siis ole vaikea arvata, että kaupat tehtiin etelän kauppiaan kanssa, tarjosi parhaan hyvityksen nykyisestä ja parhaan diilin muutenkin. Paikallinen saa nyt luvan järjestää minun kiesiasiani kuntoon. Heinäkuun lopussa on Iso-J:n kuljettimen toimitus, ja se on sitten iso. Se auto siis, tarvittaessa kyytiin mahtuu 7 henkeä eli pienyrittäjä voi vaikka pimeää taksikeikkaa heittää jos elämä ahtaaksi käy (vitsi). Omastani en vieläkään mitään tiedä, katsotaan nyt. Yhteisymmärrys auton kokoluokasta meillä kuitenkin on, joten kyllä tästä vielä valmista tulee. Pitäisi vaan malttaa olla kärsivällinen.

Ja sitten taas elämä pisti asioita vähän mittakaavaan. Sain tuossa varovaisen kyselyn olenko kunnossa. No olenhan minä. Kaupungin ohitustiellä yhdessä kurvissa oli meidän auton näköinen vekotin ikävän näköisesti katollaan ja kuski heikossa hapessa.

Lopulta melkein nauratti omat marmatukset, paikallisuutisista nimittäin luin ettei hyvin mene silläkään viljelijällä joka kylvi kauransiemenensä tielle. Jahka kaurat oli siivottu, joku onneton rojautti kuormallisen perunoita samalle tielle. En tiedä missä kohtaa kylätietämme ne potut ovat mutta kaurakurvi on ihan tuossa meidän vieressä.
Olisikohan kukaan uskonut, jos olisin mennyt myöhässä tapaamiseen ja sanonut, että toki myöhästyin, tiellä oli tonni perunoita?