maanantai 13. huhtikuuta 2015

Kevättä rinnassa jos toisessakin


Kevättäpä tosiaan. Säät heittelee auringonpaisteesta raekuuroihin, välillä tuulee niin, että tukka lähtee, välillä on niin keväistä aromia ilmassa.

Eivätkä ne ole säät jotka pelkästään heittelevät. Myös hassuja ideoita heitellään puolin ja toisin ja nyt mulle tipahti ns. virtuaalinen hääkimppu syliin kun kysyttiin (kysyikö joku??) kuka ryhtyy Suomenhevosvarsatalkoisiin. Ennenkuin huomasinkaan, varaus oli tehty ja nyt sitten Heidi pitää silmällä erään tamman hännänseutua ja kirjaa havaintonsa almanakkaan. Sitten ynnätään ja tuumataan ja jossain vaiheessa lähdetään kyöräämään morsianta kohti eteläisempiä Karjalan kunnaita. Häitä tanssittaneen alkukesästä ja mikäli tarvitaan, jatkot on sitten heinäkuussa.

Hupsista, tässä nyt kävi näin. Hykerryttävän herttaisia mahdollisuuksia. Toki tiedän, että tie suunnitelmista onnelliseen loppuun saakka on pitkä ja vaaranpaikkoja täynnä. Luotan kuitenkin luonnonvalintaan ja siihen, että nämä hommat eivät ole meidän käsissä.  Jos nyt saan lukijayhteisöltä peukutuksia pyytää niin huutelen täällä sitten kun on niiden aika.

Sulhon omistajakin oli tehnyt sukututkimusta ja kiitteli yhdistelmää toisiaan täydentäväksi ja monien mahdollisuuksien keitokseksi. Pikkuhevonen sieltä on odotettavissa, kooltaan.

Joku kysyy kuitenkin miksi? Koska YOLO! You only live once, kerranhan täällä vain eletään.


Päivä on muilta osin mennyt luurit korvilla koneella istuen. Persaus puutuu ja sielua korventaa kun ei vielä(kään) pääse punttien pariin. Sen verran on vielä piikkilankaa hengitystiehyeissä, ettei passaa lähteä liikehtimään. Tyydyn liikehtimään jääkaapin ja työpisteen väliä.

Monta sivua valmista työtä on sentään valmistunut, pitäisi vaan osata ajoissa lopettaa se pilkun viilaaminen ja kuvien kanssa puljaaminen. Loputonta hieromista pienten yksityiskohtien kanssa, eivät ne pienet detaljit ole kuitenkaan minkään arvoisia, myyntiinhän minä vain apuvälineitä työstän.

Toisaalta tekee mieli kokeilla tehdä homma uusiksi alusta alkaen, vertailla mikä on selkein, toimivin, paras ratkaisu. Ja niitä vaihtoehtojahan on tolkuttomasti.

Perikunta on pyörinyt tänään enimmäkseen kotona. Esikoisella röhisi ääni aamulla niin, että lupasin vapaapäivän koulusta. Nuorimmainen tuli kotiin vähän etuajassa ja painui nukkumaan. Äitikulta räkii ja niistää hänkin. Väsähti apteekkireissulla ihan silminnähden ja taisi nukkua useamman tunnin päiväunet.

Tähän loppuun vielä se Toivevävyn kuva, komia ja selväpäinen nuorukainen hän on.  Ihmepojasta tulee sitten ehkä Setä? *tirsk*

Mukavaa viikonjatkoa, missä lienetkin!

Morsian menee
Sulhanen tulee

21 kommenttia:

  1. On niin komia sulhanen että ! Komppaan valintaa ja kovasti.
    Elämä on elettäväksi tehty ja tällaiset päätökset antavat siihen oman pikantin mausteensa.
    Onnea vaan riiuureissuille. Muistutan jo nyt mieliin, että meillä deittailu alkoi jo äitienpäivän tienoilla, jatkui kesäkuussa ja sai lopullisen sinettinsä vasta elokuussa. Kolmas kerta toden sanoi !
    Awwww, vuoden päästä saa tulla ihmettelemään pientä wausaa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Sulho on komia, olen silmät sikkurassa katsonut erilaisia videoita ja koettanut ymmärtää näkemääni. Rullaava hieno laukka hällä on ja nätti työasento näyttää tulevan ihan luonnostaan.

      Muistan kyllä miten sitä teidän kauden viimeistä ultraa jännättiin ja sitten kun siellä oli elämää, riemu repesi.

      Kyllä me kuule peijaiset pidetään tälle projektille kunhan siihen pisteeseen päästään.

      Poista
  2. Siinäpä ei kauaa jahkailtukaan! Onnea päätöksestä ja rutkasti onnea kaikkiin mahdollisiin tuleviin käänteisiin.

    Lentsu riesaa täälläkin, kuopus räki viime viikolla, Maestro myös ja nyt vuotaa minun klyyvari. Vetelin jo valkosipulia ja Vilustus uutetta. Kunnon yöunet, niin eiköhän se tästä taas...

    Kevättä tyrkkii täälläkin, eilen oli hysteeriset +15 lämmintä. Tänään heti paljon vähemmän. Mutta lumet on lähes lähteneet ja penkkipunnertajia piisaa monella nupulla.

    Rattoisaa viikkoa ja kepeitä askelia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joskus minäkin osaan yllättää. Yleensä vatkaan ja vetkutan päätöksieni kanssa, nukun yön yli ja toisenkin ja annan ajatuksen kypsyä. Tätä hommaa olen ilmeisesti alitajunnassa työstänyt jo kauan mutta nyt kun oikeat elementit napsahtivat kohdilleen, päätös oli helppo. Ja nopea.

      Lentsu ei meinaa hellittää millään. Olen itsekin taas räkää ja raakuntaa -vaiheessa, välillä oli jo parempia päiviä. Inhottavinta on se, että kuumottaa rintalastan puolella ja yskiminen sattuu ihan kauheasti mutta kun puuska tulee, on pakko röhiä. Inhaa.

      Meillä ei ihan tuommoisiin lämpölukemiin ole päästy, eilen oli jotain +9°, tänään pilvistä ja luntakin näyttää tulevan ennusteiden mukaan.
      Penkkipunnertajat tormistautuvat täälläkin, se keltainen adonis jo kukkii, kohta pääsen katsomaan helleborusten tilanteen. Pulstatillat taitavat olla kaput, mitään ei näy :(

      Poista
  3. Nonnih, siellä on jo riiuureissu varattu. Niin on tosin täälläkin, ihan luvattiin viedä tamma paikalle vaikka kevään ensimmäisenä morsiamena. Ja YOLO-meiningillä täälläkin varsaa tehdään, kun tilaisuus tuli, niin pukkipa mieleeni ajatus, että olisi se tosissaan kiva edes kerran elämässään tehdä varsa ja koska en tiedä, onko mulla koskaan sitä omaa tammaa millä tehdä, niin miksipä ei nyt sitten lainatammalla, kun sitä oikein vartavasten tarjottiin. Ja löytyi niin mahtis orikin eikä matkakaan ole satoja kilometrejä.

    Kun vain kaikki menisi putkeen! *kädet kyynärpäitä myöten ristissä*

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. EIKÄ??! Voi elämän kevät tätä kevätvillitystä :D
      Ihan älyttömän paljon onnea matkaan teillekin ja kyllä se ori putkeen menee kun päivä on sopiva. Onko kyseessä SE ori?
      Ihan hurjan hieno homma, onnea matkaan! Tästä tulee niiin jännä vuosi...

      Poista
    2. Joo, siitä orista on kyse, minkä linkitin kommenttikenttään taannoin. Nyt olisi projektina ratsastaa edes kerran tammalla, josta on tarkoitus tulla mun pienokaisen äiti, että tiedän edes vähän, mitä siltä odottaa :D En todellakaan tiedä, mitä sillä varsalla teen, mutta kerrankos sitä... ;)

      Poista
    3. Voi veljet sitä oria! Tyrkkää tammastakin kuvaa näytille. Ja tässä on vielä pitkä aika miettiä varsan tulevaisuutta kun ensin se 10 kk odotellaan, sitten vieroitus ja ehkä orilaumavuosikin... Ei hätää, aika näyttää!
      Onnea matkaan, ihana kun sain vertaistukea <3

      Poista
    4. Täytyy käydä joku päivä arkistoja läpi, josko löytäisin tammasta säällisen kuvan. Tai sitten pitää ottaa uus...

      Joo, onhan tässä miettimisaikaa varsan tulevaisuuden suhteen ja vaikuttaahan se toki paljon, millainen varsa sieltä tulee. Itse toivon siitä itselleni "kantatammaa", mutta eipä sillä sukupuolella väliä, kunhan olisi terve otus.

      Meillä on tässä meneillään tämmöinen systeemi, että meillä on kolmen ämmän kerho, jotka kaikki astutetaan yksi tamma ja mikäli kaikki tiinehtyy ja pitävät varsan sisällään oikeaan hetkeen asti ja syntyy vieläpä elinkelpoinen yksilö, niin pääsevät kaikki kolme mammaa ja varsaa ekaksi kesäksi yhteislaitumelle viettämään kunnon varsakesää :) Sen jälkeen onkin kaikki suunnitelmat auki...

      Mutta vertaistukea on tosiaan saatavilla täältä. Itse en vielä varsa-asioita omassa blogissa huutele, kun kyseessä on vielä pikku salaisuus eräiden läheisten suuntaan, mutta aikanaan tulee sinnekin sitä varsahössötystä :D

      Poista
    5. Hieno homma kaikkiaan ja aikaahan on kuukausitolkulla.

      On kuitenkin tuttu tamma? Sitten kun ultra näyttää uutta elämää pitää varmaan hommata pinkki äitiysloimi :D

      Poista
    6. Joo tamma on tuttu, asustelee samalla tallilla oman ponini kanssa.

      Hahaa, sun äitiysloimet! :) Mä en voi oikein tollaisia toisen ponille ostella, enkä kyllä raaskiskaan. Mutta varsallehan sitten voi ostella kaikenlaista. Kun vaan tietäis tuleeko sieltä tyttö vai poika, niin voisi katsoa sitä väriä sen mukaan ;)

      Poista
    7. Ala vaan jahdata jostain minipieniä päitsiä (riimua), niitä ei ihan joka puljussa olekaan. Ja nimeä voi aina miettiä myös. Islantilaista tarustoa ehdit hyvin lukea, siellä on huippuhyviä nimiä. Paitsi Palli ja Gulli ;-)

      Poista
    8. Joo voi kuule nimen etsimisen aloitin jo pari kuukautta sitten. Ei ole vielä löytynyt sopivaa. Tosin tammavarsasta olisi melko vitsikästä tehdä Öskubuska, mikä tarkoittaa Tuhkimoa. Mutta ehkäpä löydän jotain nätimpää. Hittonää, kun ei voi tietää etukäteen, kumpi sukupuoli sieltä on tulossa, täytyy siis molemman mallin nimiä pyöritellä päässään.

      Joo, varsariimu tarvii toki hankkia. Voipi kyllä olla, että oli tulokas sitten tyttö tahi poika, niin sen varusteiden väriksi tulee joka tapauksessa vaaleansininen. (Kun jossei kerrota kenellekään, niin mulla on vaatehuoneen perimmässä nurkassa jo ämpärillinen vaaleansinisiä varusteita odottamassa seuraavaa ponia...). Niitä on tullut jo muutama vuosi sitten sinne upotettua, kun joskus olin sitä mieltä, että mun toisesta hepasta tulee vaaleansininen, kun herra Rohmu on violetti.

      Mun kaverilla oli kerran kissa, jonka nimi oli Palli :D

      Poista
    9. PS. Pistinpä kokeeksi kuukkelin 'varsariimu vaaaleansininen' ja johan löytyi montaa eri merkkiä elikkäs eivät ole kovinkaan kiven alla, jos netistä tilailee :) Muistan tosin ajat jostain lapsuudestani, kun semmoinen tuotiin tallille oikein ulkoilta asti :) Mutta juu, nykyään näyttää saavan värissä kuin värissä suoraan kuuklesta ja suomalaisia nettikauppoja tuli pitkä lista ja riimuja on tosissaan monen merkkisiä ja värisiä. Joten no prolemos ;)

      Ei hitsi, nyt pitää kyllä mennä nukkumaan. Vaan kun kotiuduin töistä vasta klo 23 ja sitten oli ohjelmassa koiranlenkitys ja en sitten kykene menemään töistä suoraan nukkumaan, tarvitsen rauhoittumisaikaa. Mutta huonompi homma, kun huomenna on aikainen aamu ja töiden jälkeen jännäjännää, sillä hyppään kuorma-auton rattiin hakemaan heinäkuormaa. Ja ihan liikenteessä olen ajanut kuorma-autoa viimeksi autokoulussa ja siitä taitaa olla ainakin 13 vuotta aikaa... No, mitä ei sitä nainen tekisi, kun hevosilta loppuu heinä ja tallinemännän auto on rikki, niin minähän sitten lainaan kuorma-auton ja lähden kruisimaan kevätpehmeille kapeille ja mutkaisille hiekkateille. Toisin sanoen olen täysin hullu, mutta näillä mennään! Toivottavasti pääsen raportoimaan onnistuneesta reissusta...

      Poista
    10. Vasleansininen Tuhkimo, ei huono. Sulla onkin hienosti värikoodattu hevonen, se harjapakki oli mykistävän johdonmukainen.

      Varsariimut on auttamattoman suuria ponivarsalle, just saying. Tokihan ne myöhemmin käyvät mutta ekan kuukauden päitset ovat kokonaan toinen juttu. Been there, done it.

      Onnea vaan päivän kuorkkikikkailuun, täällä on ainakin niin paha kelirikko, että jo pikkuautoa saa ohjastaa kieli keskellä suuta. Inha tunne kun auto muljuu pintavellin pyörteissä eikä ole mitään pitoa tiehen. Varo ainakin reunoja, ne on petollisen pehmeitä.

      Poista
    11. Joo, pieni vika päässä, kun täytyy värikoodata hevonen. Vaan on helpompaa, ainakin niin kauan, kun pitää ponia vieraalla, kun kamat tunnistaa eikä tarvi nimetä kaikkea.

      Just saying, nykypäivänä saa myös ponykoon varsariimua :) Semmonen tuli heti eilen vastaan. Oli shettisvarsallekin erikseen ja siitä eteenpäin sitten ponivarsalle. Hienoks on mennyt :D

      Joo, en todellakaan aio väistää ketään sen kuorma-auton kanssa, pakko ajaa ihan keskellä tietää, reunaan jos erehtyy, niin uppoaa hyvin tod näk sinne ojaan. Joten sorry vaan all ladies, jokainen pikkutiellä vastaantulevaa saa tänään peruutella, mineen rupea väistään yhtään reunaan enkä mielelläni peruuttele isoa koslaa, kun pikkuautolla se on kumminkin helpompaa.

      Poista
    12. Kiitos, kehitystä on tapahtunut päitsienkin suhteen. Hieno homma.
      Laita sen kuorkin keulaan lappu 'En väistä'.
      Onnea matkaan!

      Poista
  4. Vihdoin!
    Onnittelut projektiin ryhtymisestä. Peukkuja pidellään ja kaikenmaailman lemmekkäitä loitsuja lausutaan kun h-hetki on.

    Olen aina ihmetellyt mikä sinua pidättelee, mutta ilmeisesti odotit vain sopivan sulhon löytymistä. Hyvää kannattaa selvästi odottaa.

    Takuuvarmasti tulee nätti varsa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Salla.
      Kuten tuossa aiemmin sanoin, minä ilmeisesti odottelin tätä oikeaa, alitajunta teki töitä vaikka itse en asiaa aktiivisesti ole näinä vuosina ajatellutkaan. Itse asiassa, alusta asti olin ehdottomasti sitä mieltä, että Töttiksellä ei ole mitään jalostuksellista annettavaa. En ole siitä varma vieläkään mutta näin tämä nyt menee ja ilmeisesti näin sen pitääkin mennä.

      Pahin skenaario on se, että tulee nätti kuin nallekarkki mutta susiruma luonteeltaan. No ei tule.

      Poista
  5. Liekö olet Hirnakka saanut joukkohysterian aikaan, kun alkaa varsoja syntyä kohta joka kylälle. Sulla on innostajan vikaa. Mahtavaa! Taidan kuiskutella Töttiksen korvaan tänä iltana tulevat suunnitelmat, jotta osaa ruveta henkisesti valmistautumaan tuleviin koitoksiin ;D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinä taidat olla immuuni varsajutuille, toistaiseksi? No on sulla niin fiksu varsa siellä opetettavana, että et ihan heti uutta tarvii. Ehkä ;-)

      Poista

Ilahdun kovasti kaikista kommenteista.
Voit myös laittaa minulle sähköpostia hirnakka@gmail.com