Laiska lauantai

Desing Ihan ite

Näin sitä on päästy hiljaisen viikon lauantaihin. Eilinen perjantai oli pään tyhjentävän jumpparytkytysmaratonin jälkeen rento ja vähän väsynytkin, Nukku-Matti ei joutunut pitkiä puheita pitämään kun sai minut matkaansa. Muutaman sivun luin kuitenkin Islanti-kirjaa. Tänään luin sen loppuun ja nyt vähän harmittaa kun se loppui niin äkkiä. Ja sitten iski kiivas matkakuume sille hassulle pikku saarelle joka kelluu Atlantissa.

Pitänee laittaa kenot ja europotit vetämään. Tiedätte sitten mitä on tapahtunut kun Torpan päivitykset haisevat netinkin välityksellä lampaalle ja turskalle. Sitä odotellessa.

Siskolikka kurvasi juuri pihaan, Perilliset ja Nuoripari lähtivät lenkittämään koiria, Iso-J polkee mummolassa kuntopyörää ja minä odottelen ruuan valmistumista. Tänään on tarjolla kanantissejä avec mozzarella ja villiriisiä sekä kylmiä että lämpimiä kasviksia. Huomenna on luvassa lammasta ja pöytään katetaan kymmenen lautasta.

Ainoa ns. kriisi on toistaiseksi se, että olen hukannut pashareseptini. Sen parhaan. Toisaalta minulla on myös ankara valinta minkä sorttisen juustokakun teen... ja lusikkaleipiä tekisi mieli ihan halavatun paljon. Ei minulla ole pashamuottiakaan, joten ei kai tuo iso vahinko ole jos se (kaamea) kaloripommi jää tänä vuonna väliin. Sitä minä en oikeasti tajua, miksi ihmeessä kaikissa ohjeissa käsketään valuttamaan pasha kahvinkeittimen suodatinosassa jos muotti puuttuu kyökkivarusteista. Ja ohjeen mukaan pitää olla noin kilo rahkaa. Siinä yhtälössä ei nyt jokin toimi, ainakin moccamasterin suodatinosaan ei mahdu kyllä rahkaa kiloa... Ehkä minä jonain päivänä ymmärrän.

Jotkut sen osaa

Yksi variaatio

Kissat ja koirat ottavat rauhallisesti. Onneksi edes yhtenä päivänä vuodessa kissariiviöt ovat rauhassa. Tai sitten niillä on jokin 'kerää voimia kesäksi' -bootcamp meneillään. Tiedä häntä, tuommoinen rentoilu ja nukkuminen tietää yleensä kolinaa ja hepulikohtauksia potenssiin kolmesataa.

Tänään on paistanut aurinkokin ja hevoset ovat saaneet ulkoilla nakuina, sadetakit saavat hengähtää tovin tallin kuivatustelineessä.

Eilen kävimme moikkaamassa Ihmepoikaa. Siellä se mennä pötkelsi kentällä, päivän teemana oli laukannoston täsmällisyys ja rauhoittaminen heti perään. Eli ei rakettilähtöä kulmasta keskikenttään. Ponia turhautti ihan selvästi moinen viilaaminen.

Nuorimmainen pääsi herkuttelemaan loppuraveille ja työssä hionnut ratsuoppilas oli ilmeisen tyytyväinen tutun rääpäleen keikkuessa satulassa. Tallissa piti rapsuttaa vielä vähän perskankkusta, se on ihan maailman paras rapsutuspaikka ikinä ja ponin ylähuuli venyi muikeasti alahuulen lopsottaessa rentona. Osui ja upposi se rapsutus.

TyöMies

Tähän loppuun vielä Pääsiäisen virallinen kuva-arvoitus. Mikä on tuo pinkillä merkitty juttu?

Kuva-arvoitus

No, sehän ei suinkaan ole kauhea läskimakkara, ei nestepatti eikä kasvannainen. Se on löysää nahkaa joka ei ole vielä kiristynyt ponin muskeleiden ympärille vaan jäänyt vähän löysänä repsottamaan tuohon satulavyön  eteen. Eli Poni on nyt pienempi kuin nahkansa, toisin sanoen kutistunut. Eli laihtunut. Eli kiinteytynyt. Mikä atleettinen kotletti !

Iloista lankalauantaita sinullekin, missä lienetkin!