tiistai 17. helmikuuta 2015

Tule mukaan muuttumaan

Joko mennään, joko??
Valkeni tiistainen aamu. Koko aamun ne surkeat nälän näännyttämät karvanaamat kehräten kerjäsivät ruokaa, mutta pidin pääni eikä herunut murun murua. Felixiltä ei tullut naukuakaan, kielikin oli ihan kuiva. Kävin kaupungissa ja tulin ajoissa kotiin, ei tarvinnut sitä käheää mouruamista kuunnella koko aamua.

Pikkuisen ennen kymmentä kerroin pojille, että nyt on aika lähteä Tule mukaan muuttumaan -matkalle. Kerran elämässä -tilaisuus muuttua kollista konsultiksi. Bonuksena aamupäiväkännit.
Sinne siis. Jo vain oli helppo nakki saada kissakelmit häkkiin. Ei tarvitse kuin avata boksin ovi ja utelias katti sujahtaa sisään, toinen perään. 

Nukku-Matti iski yllättäen ja tuli paha elämä
Eipä mennyt ekasta piikistä kauaa kun Felix äkkinäisenä poikana sai päihteistä pahan elämän ja puklasi mitä lie sylkeä. Oscar simahti saman tien.  Itse toimenpide ei kokeneelta mieheltä kauaa kestänyt, suunnilleen tyyliin viilto, viilto, pisto ja plops, ensimmäinen pallukka pyörähti virkaheittona pöydälle. Sama toiselle, pari pistoa tikkejä ja katti lepoon, ensimmäinen konsultti oli syntynyt.

Eniten minua hirvitti kissojen avonaiset silmät, ne kun eivät tuossa tajuttomuuden tilassa sulje luomiaan. Niihin laitettiin paksu kerros geeliä etteivät kuivu ja kolhiinnu.
Se oli noin 40 minuuttia kaikkine puheineen kun poistuin sangen kohtuullinen lasku taskussa kattilaatikkoa retuuttaen. Kissat saivat myös rokotukset ja koko homma kustansi 133 €. Ei paha. 

Kotona asettelin uupuneet seikkailijat suihkutilan lattialle heräilemään. Yllättävän monta tuntia jätkät elpuuttivat. Ensimmäisenä (alleen laskenut) Oscar hoiperteli omin jaloin kuivempaan paikkaan nukkumaan. Felix virkosi paljon myöhemmin. Nyt ovat kumpikin syöneet, hyppäävät jo entiseen malliin ruokatarjottimelleen mutta istuvat turvallisella 'selkä penkkiin' tyylillä, ilmeisesti hännänalus on kipeä kipulääkkeistä huolimatta. Felix pitkistä unista johtuen siristelee silmiään melko lailla, taisivat kuivahtaa tipoista huolimatta. Muita murheita ei ole. Lattiakin on pesty ja hajua ottanut pikkumatto pyörähti koneessa.

Tikit sulavat aikanaan eivätkä pojat edes tiedä mitä menettivät kun viihdevehkeet hukkasivat reissullaan. Täydellinen win-win tilanne jossa kaikki voittivat.
Hyvä näin.

Nasselle on varattu oma aika ensi maanantaille, katsotaan se sydän koska oireet viittaavat sydämen vajaatoimintaan (nesteen kertyminen hengitysteihin) ja kopaistaan eturauhanen.

Rauhallista illan jatkoa, varo päihteitä missä lienetkin!

Konsultit elpymässä

PeeÄäs: se taannoinen Pages -ohjelmamurhe on poissa. Olin vain valinnut väärän tallennustavan. Kun älysin kokeilla 'vie' -toimintoa, kuvat pysyivät just semmoisena kuin pitikin. Että ihan ite osasin. Kerrankin.

14 kommenttia:

  1. Voi poikaparkoja!
    Lysti on suht kallista mutta melko pieni hinta operaation jälkeisen, rauhallisemman elämän ja varsinkin elämöinnin rinnalla. Kerro terveiset ja välitä osanottoni ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kysyin ihan uteliaisuuttani kastraation hintaa toiselta, suht pieneltä klinikalta. Olisi ollut n. 130 € per kolli ja siihen rokotuskulut päälle. Eli vähintään kolmen sadan keikka. No way, oman kylän lääkäri osaa hoitaa hommat ja veloittaa paljon kohtuullisemmin.

      Onneksi tuo on vain kertaluontoinen kulu, rokotukset toki aina ajallaan.

      Valittaen on todettava, että aamuralli on aivan entistä luokkaa... sama mätkähtely ja kopina jatkuu.

      Poista
    2. Hyvä hyvä. Pojat eivät pienistä välitä! :D

      Poista
    3. Joo, pojat on poikia... *gnnnnnnh*

      Poista
  2. Näin voi kollista tulla konsultti. kivasti kerroit tarinan muuttumisleikistä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi. Eipä tule meidän pojista kummoista konsulttia kun jäi pojilta käytännön harjoittelu tekemättä vaan pääasia on se, että jonninjoutava kylillä luuhastelu jää ehkä vähän vähemmälle.

      Poista
  3. Tiedossa jodlausta sopraanossa :D On muuten älyttömän suuri hintahaitari näissä eläinlääkärien palveluissa. Vuosi sitten käytin kerralla kaksi tyttökissaa ja yhden kollipojan. Hinta oli tingitty tasaraha 200 €. Eli kolli tuli kaupan päälle kunnon "Tuo kolme, maksa kaksi" systeemi.

    Kevättä ilmassa. Huomasittekos?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, heleätä jodlausta :D En kyllä näe mitään järkeä rokotuttaa ja hoidattaa perusjuttuja 'hienommilla' klinikoilla jos kunnaneläinlääkärille pääsee. Saman koulun päästöpaperit molemmilla on ja osaavat työnsä.

      Kuuntelin tänään pihalla tinttien helskytystä, kyllä ne jo kevätnuottia hakivat, ihanaa!

      Poista
  4. No, kastraattilaulajat olivat hyvin arvostettuja aikoinaan, että alkää konsulttikuorolaiset surko. Ja parkour on hyvä harrastus kissoille. OP

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Parkour on ihan kamalaa kissaharraustuksena. Siinä perintöporsliinit helisee hyllyiltä - nähty on. Yksi alan mestariharrastaja täällä on tehnyt sileää jälkeä lähes kaikesta katonrajassa säilötystä arvotavarasta. Sanon vain, että helvetin kallis kissa...

      Poista
    2. Oikea vastaus on lasivitriini, jonka ovat saa kissa/lapsiturvalliseti kiinni. OP

      Poista
    3. Meillä oli aiemmin muuan kastraattilaulaja Winston joka mörisi matalalla bassollaan kuin tiigeri. Äänelläänhän se variskin laulaa.

      Meillä ei tuo lasivitriini toimi, pitäisi nimittäin laittaa lasiovet jokaisen huoneen ovelle ja katsella kotia sieltä. Onneksi pudotetut tavarat kukkaruukkuja (multaa), kahvi- ja teekuppeja (nesteitä) ja erinäistä pöydälle jäänyttä tavaraa (puhelimia yms). Jokunen viinilasi on mennyt, voi sitä lasipölyn ja sirpaleiden määrää.

      Poista
  5. Voi poikia poloisia. Onneksi kipu unohtuu pian? (helppohan se on näin sanoa...)
    Mun pitäisi näillä lumilla hoitaa samanmoinen reissu Pätkikselle, ettei jo neljäs talvi yllätä ja lopu kesken,(mun mielestä poikia leikataan vain lumien aikaan) mutta saas nähdä saanko aikaiseksi. Pätkiksen elämä varmasti helpottuisi, toisaalta se lihoaa varmasti 20 kg samantien, jarrupiikkien vaikutuksen aikana poikahan päivystää jääkaapin vieressä kun normisti kupissa voi aina pitää ruokaa, eikä se suuremmin kiinnosta.
    No täytyy kait elämässä olla jotain iloja. Edes syöminen ;)

    Paranemisia teidän poikasille ja hyviä vointeja koko Torpan väelle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei huolta, sama kaahaaminen täällä jatkuu, enää eivät edes tikit kiristä vaan loikat ovat ehkä vielä hitusen huimempia.

      Ihan on fiksua ajoittaa leikkaamisoperaatiot kylmään vuodenaikaan, vähemmän lämmössä viihtyviä bakteereja aiheuttamassa turhia tulehduksia.

      Pätkis näyttää kuvista päätellen ihan hyväkuntoiselta, saa ilmeisesti paljon vapaata liikuntaa. Otat vaan raksubaarin aukioloajat käyttöön niin koira ei kadota vyötäröään.

      Totesin eilen laskiaispullan syötyäni, että elämän pienet ilot ovat joskus pullan kokoisia, tuntui niin ansaitulle se pulla :D

      Poista

Ilahdun kovasti kaikista kommenteista.
Voit myös laittaa minulle sähköpostia hirnakka@gmail.com