lauantai 4. lokakuuta 2014

Ystävämme eläimet


Tänään vieteään Kansainvälistä Eläinten päivää. Tokihan eläinystävistä täytyy pitää huolta vuoden jokaisena päivänä, mutta on tämmöinen virallinenkin päivä ihan hieno. Alunperin tämä päivä on Fransiskus Assisilaisen muistopäivä, hän suureksi eläinten ystäväksi aikakirjoissa mainittiin. Taitaapa olla eläinten suojelupyhimyskin.

No, puutteelliset ja hatarat tietoni tästä asiasta minulle anteeksi annettakoon. Pikkuinen kuume ja vetelä olo eivät ole omiaan virittämään sen enempää ajattelu- kuin kirjoituskykyjänikään.

Laitan pari tuoretta kuvaa näistä meidän Pikkupojista, ovat saaneet sangen vähän näkyvyyttä viime aikoina. Suurin syy on ehkä se, että nuo pienet naperkulliaiset  ovat enemmänkin jäähyaitiossa kuin riehuvat Torpassa villeinä ja vapaina. Paino sanalla villeinä.

Asetelmat eivät ole muuttuneet Peetun suhteen. Koiraa uunotetaan mennen tullen ja pyöritellään kuin Stockan ovia. Nasse sentään saa nuolla korvat ja persauksen, Nassehan on sangen pätevä kissanpoikien keinosetä joka ei pienistä provosoidu vaan antaa ns. isällistä ohjausta jos tilanne sitä vaatii. Peetu ei pääse kuin sivallusetäisyydelle.


Tätä kauttakin välitän lämpimät terveiseni kaikille eläinystävilleni ympäri kotimaan ja maailman, omistajat kertokoot terveiset. Muistakaa taputtaa hevosianne ja kertoa karvaisille kavereille kiitoksenne, ne ovat meillä vain lainassa. Illalla vilkutetaan tähtitaivaalle, siellä tuikkii, pomppii ja sinkoilee lukematon määrä kaivattuja karvaisia ystäviämme.

Aurinkoista Eläintenpäivää, missä lienetkin!





10 kommenttia:

  1. Täältä The Ponille isot halaukset *ja salaa onema-porkkanasekoitusta* :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Annoin vasiten yhden ekstraomenan. Ja katsohan tämän päivän postaus :D

      Poista
  2. Pentumainen ja hellyyttävä olemus on siis muisto vain. Kaksi pitkäkoipista ja sangen kekseliästä pirulaista on vallanneet Torpan. Siitä on pitkä matka vielä vanhaksi ja viisaaksi. Pirun pitkä matka :) Olkoon se kuitenkin hauska. Eihän niille voi olla hymyilemättä, vaikka välillä ottaa päästä ansiokas kekseliäisyys. Mutta uudet verhot/sohva/nojatuolit jne. tulee joka tapauksessa hankittavaksi joskus... Meillä on vieläkin kissapentueen raastama sohva - vaatisi päivitystä.

    Muista kuomaseni valkosipuli. Tuore kynsi tai pari päivässä helpottaa röhimisiä. Ja lepo, tuo lääkkeistä vanhin tartutatautien nitistäjä.

    Ja kiitos kysymästä, jaksan päivä päivältä aina jonkin verran helpommin. Minun suru oli päästää kerralla irti. Luopumiseeen oppii kun on pakko eikä ole enää mitään vaihtoehtoja. Eikä muilta kysytä, että sopiiko läheisen kuolema. Mutta ihan hullua, miten omat aivot tekivät tepposia - no tekevät edelleen. Mutta että lähimuisti saatta heiketä ihan dementiatasolle - perusterveellä ihmisellä ja ihan vain surusta... Ja minä kuitenkin olen pitänyt itseäni perusrauhallisena, perusjärkevänä ja perusrealistina. Aika päivittää minäkuva, vissiin.

    Viikonloppu kuluu lusiessa messuilla. Vaikka kokemusta aiheesta on, niin pöljä laitoin korkokengät jalkoihin aamulla. Very bad. Jalat on ihan muusia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, ruippakintut ehtivät kaikkialle. Etenkin sinne minne ei saisi mennä.

      Minäkuvaa saa päivittää itse kukin, monessakin asiassa. On vain karua joutua tekemään se noinkin musertavassa tilanteessa mihin sinä ja perheesi jouduitte. Luopumisen tuska on raastava. Koeta ystävä hyvä jaksaa ja ottaa arjesta napakka ote.

      Korkkarit, voi tuhannen tollo!

      Poista
  3. Hyvää eläintenpäivää Torpan elikoille vaikka myöhässä tässä ollaankin.
    Sulle paranemista (ja voi kun sut saisikin pysymään siellä punkassa eikä missään messuilla....*huokaus*.)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos vaan, eläintenpäivänä jokainen kiekuja, naukuja, haukkuja, kuikuttaja ja hirnuva kaveri sai pikkuisen ylimääräistä hyväskää. Kanoille pullaa ja muille muita herkkuja.

      Minä kyllä ihan tosiaan lepäsin lauantaina. Tita se messusi, minä niiskutin.

      Tsemppiä sulle tähän viikkoon, eikös nyt ole jotain ekstraa tekeillä siellä? Onnea matkaan.

      Poista
  4. Viikonloppu messuilla oli rasittava ja antoisa. Minä huseerasin siellä ääneni käheäksi, mutta muuten olen hyvässä viressä. Ja Paimenelle pieni muistutus elämän dualistisuudesta - Torpan Armo on se poteva osapuoli meistä. Toki tukka ponnarilla molemmilla, kuten dualismin samankaltaisuuteen kuuluu.

    Oh tsiiisöös, nousuviikko lähtee vapaapäivällä - tietenkin tiukalla aikataulutuksella ja Oulun keikalla höystettynä. Lepään haudassa sitten joskus. Muutoin ihan jees, kunhan saa nukkua yhdet hyvät ja pitkät unoset! Hyvillä yöunilla kuittaa melko paljon ryystämistä elämässä.

    Topalle voimalliset halaukset ja toipumisen toivotukset! Kaikille osapuolille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hah, sinä podet taatusti nyt kipeitä varpaitasi ja päkiöitä :D
      Väittävät kyllä, että mitä korkeammat korot, sitä mukavampi nillä on seistä. En usko. Se pätee kuitenkin vain sen hintaluokan kenkiin joita meitsi ei vilkaise kuin naistenlehden esittelystä.

      Mukavaa semivapaata sinulle, tuo säännöllinen neulaus kuulostaa mainiolta.

      Poista
  5. Peetu on sinnikäs yrittäjä, sen naamasta ja silmistä näkee ettei kissojen ole mahdollista ylenmäärin sitä hömpöttää! Älä ollenkaan aliarvioi kaverin voimaa ja nopeutta ... ajan kysymys milloin pinkasee perään:)
    Kuvat sai hyvälle mielelle.

    Parane pian!

    VastaaPoista
  6. Silityksiä ja rapsutuksia Torpan eläinystäville. Kissanpojissa tyhmyys, kekseliäisyys, uteliaisuus ja hullunrohkeys onnistuvat yhdistymään vastoin luonnonlakeja söpöllä tavalla. Ainakin jos niille löytyy myös jäähytila jonne mellakan voi välillä hetkeksi sulkea.

    Nopeaa paranemista! Mä kävin just työpaikan tarjoamassa influenssarokotuksessa, toivottavasti se suojaa ainakin noilta pahimmilta pärskeiltä.

    Titalle osanotto. Lempeää surusta toipumista, sanoistasi tulee tunne että se on alkanut, mutta että takana on todella raskas aika. Aurinkoa ja voimia!

    t. Anu

    VastaaPoista

Ilahdun kovasti kaikista kommenteista.
Voit myös laittaa minulle sähköpostia hirnakka@gmail.com