Ihmisen kaveri

Kuva on teknisesti huono, johtuu ihan vain kuvaajan liikuttuneesta tilasta. Lähestulkoon itkin onnesta kun näin tämän karavaanin. Etummaisena vetää vasemman ja oikean autuaasti sotkeva juniori, hinaa perässään raisua 2-vuotiasta varsaansa. Takana tulee hippitamma jolla ihan elävä hoputtaja selässä. Tamma sai pari raviaskelta aikaiseksi mutta laukan kohdalla tammalla nousi sisu kaulaan. Sitä ei tänään saatu. Ei millään.

Jännä juttu, ettei kertakaikkiaan uskalla laukata kun kuski on selässä? Onkohan joskus saanut kipeää ihmisen kädestä? Ei ole ihan helpoimman kautta tuo hevonen kulkenut, mutta ihmisen kaveri ilmiselvästi.
Harjoituksia jatkamme tästä viisastuneena juoksuttamalla.

Kyytiläishomma eteni niin, että tamman kyydissä kävivät kaikki pikkulikat ja Metsänpojan selässä yhden kierroksen ajan fiilisteli nuorempi perillinen. Poskilihakset hymykrampissa pitkälle ensi viikkoon.

Vapaapäivään mahtui paljon mukavaa tekemistä ja huippumainioihin ihmisiin tutustumista.
Kävin katsomassa karsinaelementtejä käsittämättömän hienossa paikassa. Samalla paikalla tapasin myös arvostamani valmentajan ja näin oikeasti kaunista hevosenpitoa. On ilo ja kunnia tutustua niihin maan hiljaisiin puurtajiin. Ja tulostaulukot puhuvat omaa kieltään. Hiljaa hyvä tulee ja vähemmälläkin rummun lyönnillä saadaan gp-luokista voittajaloimia.

Mikä parasta, nämä metallialan pellepelottomat kehittelevät kaikenlaisia hevosenomistajan arkielämää helpottavia vempeleitä. Mitäs sanotte höyhenenkevyestä loimihengarista jossa voi pestä loimen ja kätevästi ripustaa sen katto-orteen kuivumaan?

Tässä on oman muistin virkistämiseksi yksi kuva kevyistä, jämäköistä ja kolisemattomista etuseinistä.

Torpan tilusten multiin on tänään istutettu mm. Taalainmaankoivu (osamaksulehdet), Purppuraomenapuu ja pari pinkkiä hanhikkia. Yksi metsävaahtera vaihtoi asuinsijaansa ja samalle hevostenihailupaikalle istutettiin myös hieno punalehtinen kirjoheisiangervo (tai jotain).

Taalainmaankoivu (oik.)  ja purppuraomenapuu (vas.)

Maakellarin itäsivustalle tulee pieni koristelehtipuiden kokoelma. Se rajoittuu maakellariin ja toisella laidalla hevostarhaan. Siellä on jo kolme tyrniä, tänään istutetut plus vaahterat.

Tilavaraukset on tuohituomelle, tammelle, hevoskastanjalle ja käsittämättömän hienolle kirjovaahtera Drummondiille. Viimeksimainitun hankintaa rajoittaa puun hintalapussa seisova luku, 63 €. Myös jokunen pihlaja saa jalansijaa ja Iso-J:n toive, tuomi.

Niiden juurille mahtuu runsain mitoin sitä sun tätä... niitä funtsaillaan aikanaan. Tähän koristepuupuistoon tulee aikanaan istuinpenkit, kunhan sopiva malli ja tyyli täsmentyvät. Kaikki ne aikanaan kirkastuvat, nyt odotellaan inspiraatiota ja visiota.

Kesäkukkasiakin on laiteltu. Aika hyvä vaihtokurssi tuntuu Mårbacka Pelargonialla olevan. Lupasin yhden ylimääräisen kantaemoksi paikalliselle... ja tiedän sen poikivan paljon kukkaloistoa vaihtarina. Vanhinta, metrin korkuista kantakukkaa en anna, pontevia poikasia on runsain mitoin.

Tässä vielä Kesä ja kuu. Ja kukkiva lumipalloheisi.
Huomenna istutellaan lisää ja joo.... puuhataan vapaapäivän kunniaksi ihan rankkaa, fyysistä työtäkin.  Tunteepahan ansainneensa jokaisen suupalansa ja iltasaunan. Kroppa kiittää! Sääennuste on vähän kintaalla, sataa tai sitten ei.

Nyt heippahei ja terkkuja kaikille.