keskiviikko 12. kesäkuuta 2013

Kuulumisia


Sateenpieksämä Töttis kohtasi tänään kahdeksannen syntymäpäivänsä. Annoin laitumelle viedessäni päivänsankarille porkkanan. Ei muuttunut Päivänsäteeksi silläkään. On taas semmoinen viikko, ettei tälle hevoselle passaa mikään. Eikä mitenkään päin. Toimisikohan tuo ratsuna jos ihan juhlan kunniaksi tälläisin satulan selkään?

Tuuria sillä kyllä on, tänään olisi ollut hevosten pedikyyripäivä, mutta kengittäjä joutui siirtämään käyntiään ja nyt yritetään löytää semmoinen päivä, että oltaisiin molemmat samalla tontilla samaan aikaan. Ei mene helpoksi. Lupasin jo lauantain ja sitten muistin, että olen koiranäyttelyreissulla aamusta alkaen. Ensi viikolla saattaisi olla joku vapaa aika jossain välissä.

Toivottavasti on ja asia järjestyy, ikävää veivata eestaas. Tästä kengittäjästä en mielelläni luopuisi, on just niin mukava, rauhallinen ja lunki kaveri kuin pitääkin. Niitä pajavasaralla otsaluuhun -tyyppejäkin on kohdalle osunut, valitettavasti.


Eilen illalla saapui Siskolikka, tällä kertaa vain kaksi nuorinta poikaa oli mukana. Vanhin bailaa Graduation Partyn merkeissä jossain San Sebastianin liepeillä poikaporukalla. Phuuh, onneksi ei tarvitse vielä ihan lähivuosina omien Perillisten kohdalle moisia reissuja odotella. En todellakaan tiedä, miten ikinä uskaltaisin omani päästää reissuun kaveriporukalla. Omat nuoruusvuodet ovat tuskallisen hyvin muistissa vieläkin joten tiedän myös vallan hyvin, miten helposti voi langeta yhteen jos toiseenkin kuoppaan.

Tänään käytiin Siskolikan kanssa tekemässä hyvät salijumpat, hän veivasi omaansa ja minä keskityin värkkäilemään käsiasioiden kanssa.

Nyt meinaan ottaa eräänlaisen loppurutistuksen, sillä veikkaan, että Hispaaniassa keskityn kalastelemaan sangriaämpäristä mansikoita enkä uhraa montaakaan ajatusta kuntoilulle. No jos jotkut hyvät portaat osuvat kohdalle, voin ne kipaista ylös muutamaan kertaan. Ja koska talo sijaitsee korkealla kukkulalla, siellä todellakin on niitä portaita. Muistuttamassa minua laiskaa...


Nyt on tämä valkoisten kukkien aika. Kauniita ovat, ehdottomasti. Tänä kesänä minulla näyttäisi olevan mahdollisuudet nähdä ensimmäisten valkoisten pionienkin kukinta, nuppuja pukkaavat.

Tänään olisi aika syventyä kirjanpidon tositteiden 'kiehtovaan' maailmaan. Kumma kyllä, tämä ennakkoruikutus kuuluu aina asiaan vaikka kokemuksesta tiedän, että tositteet ovat aikajärjestyksessä alta puolen tunnin kun hommaan vain ryhtyy. Kirjanpitäjä yrittää pitää pikkuisen lomaa, joten lupasin omat tositteeni hyvissä ajoin. Huomiseksi.

Tämän kummempia kuulumisia ei oikeastaan olekaan. Naapureilla on kummasti asiaa meille, nähkääs se purkujätelava lojuu edelleen tuossa pihan keskellä. Tänäänkin yksi isäntä kävi kyselemässä 'kuulumisia' ohi ajaessaan.

Palkitsin kävijän parilla munakennollisella, niitä on taas kertynyt ja varasto pitää tyhjentää ennen reissuun lähtöä.

Tämmöistä tänään, huomisesta en tiedä. Kiire päivä luvassa. Ja tasaisen koleaa säätä, villasukat ovat taas tarpeen.

Mukavaa päivänjatkoa, missä lienetkin!



PeeÄäs: tässä yksi paljon pulinaa herättänyt blogiteksti:




14 kommenttia:

  1. Tuohon linkin takana olevaan tekstiin. Luin tämän alkuperäisen uutisen kokonaisuudesssaan Hesarista. Liikuntaesteisenä närkästyin, näiden kehitysvammaisten puolesta tottakai, mutta myös liito-oravien puolesta, että nämä, viattomat ja harvinaiset luontokappaleet on sotkettu tälläiseen typeryyteen siellä Espoo Nimby:ssä.
    OP

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Silloin kun me vielä asuimme Espoon raukoilla rannoilla, siellä vastustettiin mm. nuorten mt-kuntoutujien tukiasuntoja, alkoholistien asuntolaa ja muistaakseni jo silloin oli tuo Riilahden alueelle kaavailtu ns. pöydällä.

      Not In My Back Yard - todellakin!

      Yhdessä vaiheessa niitä liito-oravien papanoita ilmestyi vähän jokaisen ei-toivotun rakennuskohteen tontille. Nyt nämä riilahtelaiset surevat peurojen ja jänistenkin takia, vaikka kova poru oli taannoin siitä, että peurat ja liiat jänikset syövät istutukset. Fasaanikin kelpaa puolustettavaksi tässä tapauksessa vaikka se rikkoo unirauhan ja kähveltää kasvimailta sadon.

      Poista
  2. Töttikselle synttärionnea. Ja rapsutuksia just siihen kohtaan, mistä huuli alkaa lurpsottaa...kyllä se mamma tietää! Ja tuossa turvan päällä näkyy olevan tuollainen "pusupiste" joten siihen muiskaus. (Lahteeko pusun antajalta nenasta palanen)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Paljon rapsutan, päivittäin. Tänään saa ekstraporkkanat.
      Muutama sellainen rapsuttelu kohta on josta todellakin irtoaa hassu tapiiri-ilme.

      Minulla on ehjä nenä, ei ole vielä ollut nokkapokkaa vaikka muuten sanomista ajoittain onkin.

      Poista
  3. Onnea synttärisankarille! Juolahti tuossa muuten ajatus mieleen... että mitäpä jos Tössen astuttaisi? Ootko miettinyt?

    Kauniit kuvat - no kohteista ei saa huonoja kuvia... :D Valkoiset kukat valaisevat maailmaa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Välitän onnittelusi.
      Olen minä tuota astutushommaakin miettinyt mutta melkoinen ihmeori pitäisi olla jotta paikkaisi tuon rakennekukkaden kauneusvirheet. Voisihan sitä yrittää kantakirjaan tarjotella ja sitten miettiä varsomisia.

      Tilausvarsa? Anyone?

      Poista
  4. Olet m-e-s-t-a-r-i ottamaan ruusuista kuvia!

    VastaaPoista
  5. Olet m-e-s-t-a-r-i ottamaan ruusuista kuvia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Tuula. Yritän aina kuvata niin, että kaunis näyttää kauniilta. Joskus tulee onnistumisia.

      Poista
  6. Kiitos linkistä, nauroin ääneen ja täytyy sanoa että kirjoittaja osaa heilutella sanan säilää perin taitavasti :D

    Töttikselle isosti onnea, kuten myös tulevaan koiranäytelyyn (vaikka se lienee turhaa, Torpan hurmuri kerää potin ja palaa voittoisana koiin)!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuohon nimby-keskusteluun toi Kaarina Hazard omassa eilisen kolumnissaan todella hyvän näkökulman. KH on nainen joka todella jakaa mielipiteitä. Kannattaa etsiä eilisen iltapäivälehdet käsiinsä ja lukea. En muista oliko se IS vai IL.

      Linkattu blogi oli minullekin ihan uusi tuttavuus mutta tykkäsin kerrasta.

      Älä laita painetta Peetulle, siellä on kovia junnuja vastassa :-)

      Poista
  7. Töttikselle onnittelut, ehkä ikä tekee tehtävänsä. Nemppa on takaisin kotikonnuilla, lopultakin. Turskamaan yhtiö lenteli lopulta 4 h 30 minuuttia myöhässä laskeutuen Suomen kamaralle 3:45. Ranskikset olivat niin armollisia että antoivat lennon lähteä juuri ennen kuin Orly sulkeutui. Sitten suuntana lempparilentokenttähotelli ja tunnin unen jälkeen heräsin siihen että huoneeseni rymisteli kilpailevan yrityksen Scientific Manager matkalaukkunsa kanssa paluumatkallaan Madridista. Olimme kumpikin sangen hämmästyneitä todeten vain että sinä. No hän poistui takavasemmalle ja minä jatkoin uniani. Joten kai se vain on niin että matkailu avartaa ainakin mieltä ja venyttää hermoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi herrankiesus tuota matkatyön glamouria!
      Mä niin jaan sun tuskasi, I do really feel you!

      Otetaan Hispaaniassa pienet sillekin! Kunhan nyt hankkiudut sinne oikeaan aikaan ;-)

      Poista
  8. Meille ei enää varsoja sovi, talli täys. Esikoinen on kyllä jo suunnitellut 'joskus' astuttavansa kiraffinsa ;-)
    Saas nähdä. Kun on pari muutakin projektia ennen sitä. Tehtävää piisaa ihan riittävästi nykyisenkin 'varsan' kanssa.
    Tänään saatiin hyviä ajokokemuksia tiellä, pieniä askeleita mutta nuoren hevosen kanssa suuria onnistumisia :-)
    Edetään hyvin hitaasti, ei ole kiire mihinkään. Kyseinen yksilö tarvinnut aikaa ja sitähän meillä on.
    Saadaan sit nauttia hyvästä suokista vielä pitkään kun tehdään pohjat huolella.
    V-R on jo 17 v ja käy & kukkuu edelleen täpöllä !

    VastaaPoista

Tip of the day:
Kannattaa tallentaa vaivalla väsätty kommentti ctrl-c komennolla ja mikäli julkaisuvaiheessa tekstisi lehahtaa taivalle, sen voi palauttaa ctrl-v komennolla takaisin.

Ja nyt sitä kommenttia väsäämään. Saa lähettää terveisiäkin!