keskiviikko 12. tammikuuta 2011

Pakkausoppia


Tämän taidokkaasti pakkautuneen leinikin myötä kerron tarinan elävästä elämästä. Tapahtui tänään.

Huolella pakkasin kolmen ison laatikon lähetystä. Sovittelin sisällön hyvin, teippiä säästämättä suljin laatikot ja väsäsin rahtikirjat kaikkien taiteen sääntöjen ja direktiivien mukaan. Kerrassaan priimaa! Sitten tuli aika tilata kuljetus.

Puhelin oli hävinnyt.

Pahinta aavistellen yritin palauttaa mieleeni missä olin edellisen kerran kälättimeni nähnyt ja ikävä johtopäätökseni oli se, että lähtevien sekaanhan se joutui. Kaikkia laatikoita en todellakaan aikonut purkaa ja pakata uudelleen. Mutta mistäpä tiedät mikä laatikko sisältäisi puhelinbonuksen.

Siispä soitamaan... Pienyrittäjä tunsi itsensä enemmän kuin hönöksi pyllyillessään korva kiinni laatikossa. Vihdoin soiva boksi paikallistettiin ja eikun purkamaan. Ja tottakai se oli se tiukimmin teipattu, täysimmäksi pakattu ja luuri alimmaisen tavaran takanurkassa. Ja kolmen laatikon painavan pinon alimmainen laatikko, luonnollisesti.


Mitenkä se jaksaakin, mister Murphy alvariinsa meillä rampata?

No nyt on luuri tukevasti perstaskussa ja laatikkopino lähtövalmiina.
Kaikkea sitä.

Lunta lykkäsi taas eilen lisää ja ilmeisesti sitä illan aikana on odotettavissa vielä vähän lisää. Onneksi Iso-J on hyvää vauhtia matkalla kotiin,  ei pääse totuus unohtumaan maalaiselämän realiteeteista kun kolailee taas parikymmentä kuutiota puhtoista lunta paikasta A paikkaan Ö.

Se tässä on hyvä homma että meillä on vajaat kaksi hehtaaria tilaa sille lumelle. Tulkoon vaan lisää, meille mahtuu. Sääliksi käy appivanhempia Mankkaalla, siellä alkaa kohta olla ainoa konsti lykätä lumet peräkärryyn ja käydä kippaamassa lumenkaatopaikalle.


Tässä käy muuten sitten niin, että meiltä lähtee ilmeisesti kaksi autoa myyntiin/vaihtoon. Mun pikkukippo myydään suoraan ja Pesolito pannaan vaihtaen.  Että kyllä maar haistan jo uuden auton tuoksua! Ja korvissani kehrää Boxer-moottorin sulosoinnut...

Taas se nähtiin, kärsivällinen odottaja palkitaan. Onneksi en vielä viime viikolla höökinyt autokaupoille tilailemaan yhtään mitään.

Tämmöistä tänään ja kuvituksena siis vanhempia otoksia. Nasse kuivaa itseään riuskalla ravistuksella, taisi olla kesä 2008 Evitskogissa kun koira hyppi pellehyppyjä laiturilta. Kanuunankuulana suoraan järveen, hullu se on!

Ja tommoinen lambibäbätin makoili lammasaidan väärällä puolella, joskus viime kesänä.

Tähän vielä loppuun vähän hevosvoimia! Adios!

8 kommenttia:

  1. Onneksi kälätin, eikä koti/firman avainnippu! Kälättimeen kun pystyy soittamaan. Arvaa vain miten monta kertaa täällä kierretään etsien pirisevää vehjettä....

    Päivän kohokohta on mulla ollut visiitti kampaajalle. Nyt on taas tukka hyvin - astetta tummempana tällä kertaa. On se niin helppoa - mun ei tarvi päättää itse hiusteni väriä, pituutta tai muutakaan asiaan liittyvää. Sen verta topakka kampaaja on mulla. Ja jos mitään ei ala kuulua, niin se soittaa ja ilmoittaa hiusteni olevan sekä juuresta pahasti väärän värisiä, että kokonaan ulos kuosista. Että kalenteria vain käteen ja aikaa sopimaan.

    Muitakin hauskoja nyansseja tähän liittyy, kuten se että maksua ei tahdo saada mitenkään suoritettua, mutta toinen tarina se...

    Hauskaa lumipyryn odotusta Torpalle! Ja täällä kovasti seurataan teidän autokuvioiden kehittymistä. Raporttia kehiin, kunhan jotain tapahtuu. Niin ja kuvia sitten kans...

    VastaaPoista
  2. Loppuu kohta hauskuus lumipyrystä. Sitä tulee ja paljon. Kauppatorilla on Tammimarkkinat ja pyryssä on taatusti oma tunnelmansa kaupanteollakin.

    Sain ruhtinaalliset yöunet, tulin vasta keskipäiväksi duuniin. Ja Iso-J ehti kolaamaan pihan, ensimäisen version. Veikkaan että iltaan mennessä kola on saanut kyytiä useampaankin kertaan.

    Kissojen eteneminen alkaa olla sangen hupaisan näköistä, loikka on aina vain vaivalloisemman näköistä. Mutta toisaalta, kukapa heitä käskee umpihankeen lähtemään.

    Ellille tulee kohta ulkoilukieltoa. Neitikissan perskarvat ja mahanalusta ovat yhtä lumipalloa kun nuoskaisempi lumen olomuoto tarttuu karvoihin. Ja tiukasti. Katti purjehtii ulkoa suoraan hiekka-astialle ja sitten sitä kissanhiekkaa on ympäri torppaa. Ei kiva.

    Kieltämättä tuli tänäänkin nelivetoa ikävä.. ja riittävää maavaraa. Joten ei niitä autohommia haudata, eikä anneta hautautua kinokseen.
    Kuvia aikanaan :-)

    Tästä eteenpäin, moi!

    VastaaPoista
  3. Hmmm... meilläkin on lumpallokissoja, ei tosin enää tänään kun pakasti hienoisesti. Tottahan toki kattiparat menevät sitten sulattelemaan meidän sänkyyn... ensin mietin että kuka pirkule on käynyt sänkyyn kusella, mutta hajuanalyysin perusteella se oli vain kissasta sulanutta vettä.

    Riemukasta kevään odotusta Torpalle. Kun joudat niin käy läiskäsemässä kuva siitä ilmalaämpöpumpun tienoosta. Villiä ideointia voi olla tarjolla.

    VastaaPoista
  4. Arvaapa Tita miten vinkeän näköistä oli Ellin pyöreät tassunjäljet tummassa lattiassa, kissanhiekanharmaina?! Iso-J hapuili kuulema nitropurkkia kun näki tepsuttelureitit kaikessa laajuudessaan.... Enhän minä niitä itse havainnut, aamulla toimin vähässä valossa eikä Elli ollut silloin vielä sulatellut lumipallojaan ;-)

    Mun pitää ottaa tosiaankin siitä rumasta nurkasta kuva. Ikävästi vielä on talon paraatipuolella, onneksi ei näy heti pihatielle mutta ompputarhalta esimerkiksi näkyy :-(

    Nyt pitäisi vielä motivoitua työhommiin, onneksi on lauantai ja sunnuntai vapaata. Illalla meillä on lampolassa katselmus, saan ihan ammattiväkeä ideatalkoisiin lampolan tulevasta uusiokäytöstä. Hmmm, mitähän se voisi olla... hmmmm *hihhihhiih*

    VastaaPoista
  5. Jahas, Torpalla lähtee taas asiat nytkähtäen liikkeelle. Lumipalloefetkiä kuten Ellin mahakarvoissakin... :D Niin että tehkää nyt pari karsinaa ainakin. Kolmas ehkä varalle jos tilat antavat myöten.

    Mä sain lähes vuoden tauon jälkeen aloitettua jälleen joogan. YEAH!

    VastaaPoista
  6. Ptruuuuu takasin... eilinen katselmus peruutti lumikinokseen. Katsotaan valoisanaikana viikonloppuna. Jos lumitilanne suo.

    Oikeasti, traktoriväki oli meidän kylillä eilen työllistetty yölle saakka. Lunta tuli niin perhanasti. Joten tämäkin hevostilan porukka painoi yövuorossa aurauksia että tämän aamun talliarki pyörähtäisi jollain mittakaavalla käyntiin. Ymmärrettää että silloin siirretään vähemmän kiireellisiä tapaamisia.

    Mutta mikä parasta, myös Iso-J juuttui aamulla Pesolitollaan hankeen... tämähän on mitä parhainta peeärrää kun asenneilmastoa muokataan nelivedolle suotuisaksi!

    Ja nyt päivän puuhiin...

    VastaaPoista
  7. Olipa ihanaa nähdä tänään vapaapäivänä aurinko! Jo aamuhämärän aikaan lenkille, upeaa nähdä tähtien valon vaihtuvan auringon tervehdykseen.

    Me nautimme ulkoilusta koko päivän, Hirnakka on hyvä ja käy katsomassa siellä parjatun FB:n puolella kuvituksia. Tietty nuori oripoika on nyt järkeväksi havaittu....

    Milloinkas oletkaan suunnitellut matkaa Karjalan eteläsatamaan? Tarvitsetko lisää munukoiden pakkauskoteloita, eli säästämmekö? Toimitan sit Aurinkomäelle, jos käyt siellä oripoikaa katsastamassa työläisen orja-aikana eli et piipahda iltasella.

    VastaaPoista
  8. Heipatus Seijalle, toivottavasti ehdimme helssaamaan sitten viikolla 10 jolloin aion piipahtaa myös teidän lakeuksilla. Meillä oli alustavat treffit "vanhassa paikassa" eli Osulan baarissa ja koskapa nuori orhipoika ei sinne pääse, piipahdan mieluusti myös Suulberissä.

    Ja kyllä kiitos, kennoja voi tallettaa mikäli tila sallii. Semmoisia kymmenen munukan pakkauksia, tack.

    Mie tuon tuliaisina kanalan rouvain näytteitä.

    Ja nyt päivän tekstiä näpsyttelemään... see you sitten!

    VastaaPoista

Tip of the day:
Kannattaa tallentaa vaivalla väsätty kommentti ctrl-c komennolla ja mikäli julkaisuvaiheessa tekstisi lehahtaa taivalle, sen voi palauttaa ctrl-v komennolla takaisin.

Ja nyt sitä kommenttia väsäämään. Saa lähettää terveisiäkin!