Pikkuväen postiloota

Ihminen, minä vihaan sinua ja pillereitäsi

Oscar, hänen korkeutensa on laiha kuin pakkasen purema pulkannaru. Ruoka kyllä maistuu, muttei tartu Oscarin kroppaan ollenkaan yhtä helposti kuin muutama muun Torpan tiluksilla tallavaan kulkijan. Koska kattitriosta Oscar on ainoa joka piipahtaa päivittäin ulkona, päättelin, että Oscarin on korkea aika nauttia lakisääteinen matokuurinsa.

Juhlavasti aloitettiin madotus kolmen päivän pillerikuurilla. Pari viikkoa seuraan tilannetta ja tarvittaessa madotan ruipelon uudemman kerran. Vielä toistaiseksi mitään veret seisauttavia mato-oksennuksia ei ole lattioilta löytynyt. Ja eipä niitä mahdollisia matonäytteitä kannata Ossin jäljiltä lattialta etsiäkään, se käy rykäisemässä tyynylleni. Kostoksi.

Oikeasti ei meillä Ossin kanssa mennyt edes painiksi. Katti nieli pillerit yksi kerrallaan jahka olin ensin tunkenut ne riittävän syvälle kitaan. Heitti kyllä pahaa silmää (ja kuvitteellisia tikareita) päälleni tajutessaan suuren vääryyden tapahtuneen. Se ei ollut mikään kinkunmakuinen makupala.

Noh, nyt sitten odotellaan ja katsotaan. Felix voi mainiosti ja viihtyy erinomaisesti sisätiloissa. Jos harhautuu joskus ulos, kipaisee kiitettävän nopeasti takaisin. Tosin nopeaa liikehdintää on havaittu sisätiloissakin. Felixillä on jännä tapa kantata kurveissa seinän kautta, se menee kuin superpallo kimmokkeella. Mitään järkevää syytä moiseen ei ole, Felixin tuntien se tekee niin -koska hän voi.

Ja sitten on Elmo, pullea ja pehmeä Elmo. Kun Elmo spurttaa, tuvan matot ovat kasassa saman tien, kun massa liikkuu, se keilaa kaiken eteen osuvan. Ja kuka ruokajakelussa nälkäisten jonon keulilla? No Elmo tietty.

Koirapojat ovat ennallaan. Peetu on hieman pyöristynyt, semmoinen setäkoiran keskivartalo on tämän talven designia. Peetu lämmittelee mielellään patterin edessä tai lämmitetyn muurin kyljessä. Peetu onkin kirjoittanut Joulupukille Back on trackin koiramanttelista. Ehkäpä se auttaisi jäykkiksen selän rentotuttamisessa.

Näinä talvisina päivinä pikkukoira viihtyy oikein hyvin lämpimässä. Ymmärränhän minä, on varmasti sangen ikävää nylkyttää lumihangessa eteen päin kun köli ottaa pohjaan koko ajan. Ja silloin pitää edetä loikkimalla ja siitä tulee ennen pitkää selkä kipiäksi.

Lellu on sama huoleton höntti kuin ennenkin. Meidän täytyy kuitenkin visiteerata eläinlääkärillä ja varmaankin kurkata röntgenin avulla mitä kuuluu oikealle takajalalle. Joskus tanssin ollessa riemukkaimmillaan Lellu ulvahtaa kivusta ja juoksee tilanteesta erittäin hämmentyneenä pois. Hetken päästä tanssi jatkuu  niinkuin mitään ei olisi ollutkaan. Mutta on siellä kuitenkin jotain mikä pitää selvittää.
Lellu on pyytänyt joululahjaksi uuden trimmauskoneen ja ehkä kampauspöydänkin. Ja paljon pehmoleluja.

Turpa-Uunotkin virkistyivät liikkumaan enemmän kun saatiin maahan lunta ja tarhan pohja mukavammaksi.

Otto voi hyvin ja on oma herttainen itsensä, aina kohtelias ja kiltti. Kasperin toinen nimi on Härski, hörinä on aika härskin kuuloista hekottelua.

Niin, se tarhan pohja ja lumikerros. Liikunta ei tee ainakaan Kasperille yhtään pahaa, alkaa olla ihan uskottava pullukkajengin jäsen. Minä niin pistän sen poninroiston hankeen jahka semmoiset tänne saadaan. Yritän sitten itse paarustaa perässä, ei se liikunta tee pahaa minunkaan kohdallani.

Jotain Härskin kolttosista mainitakseni se on ainakin yhden kerran irroitettu Oton loimesta ja harva se päivä ponia pitää ojentaa kärsivällisyyden puutteesta ja ihmisen tilan kunnioittamisesta. Onneksi on tukkaa mitä takuttaa.

Tämmöistä pikkuväelle, kaikki vallan mainiosti ja varmasti odottavat joulun rapisevia paketteja, uunista nokkaan leijuvia tuoksuja ja ihanan houkuttelevaa joulukuusta. Ponit saavat omat porkkanaherkkunsa ja ikiomat joulukuuset joita uudelleenmuotoilla pitkät talvisen hämärän päivät.

Lopuksi sää:
Lunta on maassa vaihtelevasti 10-15 cm, olomuoto ilmeisen pysyvää. Pakkasta on nyt muutama aste, tästä se kiristyy kohti talvisia lukemia. Kaiken järjen mukaan meillä on tänäkin vuonna valkoinen joulu.

Sitä odotellessa kohti kolmatta adventtia ! Iloa viikkoosi.