Homma etenee

Kuvissa Elmo etenee eikä mikään kuppi (tai saappaat) ole tälle seikkailijalle liian suuri. Kaiken voi tutkia, oppia ja valloittaa. Eihän siihen tarvita kuin annos uteliaisuutta ja riittävästi pokkaa. Sitähän kissanpennulla on.

Aavistus samasta uteliaisuudesta alkaa pikkuhiljaa vallata omaa päätä, ajatuksia, toiveita ja kenties pientä ilonkuplintaa pyrkii pintaan. Pitkästä aikaa.

Onhan tämä sairastamisen ja yrittäjän elämän korpivaellus ollut melkoisen pitkä ja hetkittäin jopa pikkuisen liian raskaan tuntuinen. Kunnioitus synnynnäisiä yrittäjäsieluja kohtaan on kasvanut potenssiin 'hirmuinen'. Siksi ei tule tekemään tiukkaakaan allekirjoittaa firman myyntisopimus ja siirtyä takaisin tavallisten tallaajien joukkoon. Firma siirtyy hyviin käsiin, ihmiselle joka ei muuta osaakaan kuin tehdä ja toimia.

Minä saan hyvässä lykyssä ihmisoikeudet takaisin ja jopa ehkä jonkinlaisen sosiaaliturvan sekä muut palkansaajan edut. Juuri ne, jotka yrittäjälle koituvat usein kohtalokkaaksi kulungiksi.

Ja koska yhtiö jää kuitenkin perheeseen, en minä siitä ikinä eroon pääse. Se on kolmas lapseni, se musta lammas ja murheenkryyni. Vaan on sitä tuhkasta ennenkin timantteja puristettu, tiedä vaikka vielä joskus ilolla ja ylpeydellä omakseni tunnustan.

Työhönpaluuprojekti etenee nyt niin, että tänään analysoitiin persoonallisuutta. Se herätti niin paljon ajatuksia, että kotiin tultua ja hoidettuani hevosten päivätarpeet rojahdin sohvaan ja nukahdin.

Välitehtävänä ennen seuraavaa ohjaustapaamista minun on määrä päivittää CV:ni (millähän koneella se alkuperäinen mahtaakaan olla??). Koska homma haiskahtaa pakkotyöltä, pakenin hetkeksi kanalaan. Siellä vesiä vaihtaessani tulin siihen tulokseen, että parempi hoitaa homma saman tien alta pois, heti huomenna jos flunssa suo.

Kananpenteleet ovat sattumoisin aloittaneet kollektiivisen sulkasadon. Joudun ehkä siivoamaan koko remontoidun palatsin ennenkuin uppoudun työhistoriani tiivistämiseen yhdelle (max kahdelle) arkille. No, ehkä siinä talikoidessa idea jalostuu.

Ja sitä pokkaa, sitä tarvitaan projektin seuraavissa vaiheissa, paljon. Vanha sotaratsu minussa jo kuopii, kuvainnollisesti. Vieläkö kerran sitä pääsisi uusille areenoille?

Mahtiäijä

Day Spa

Pakollinen säätilapäivitys on toistoa entisiin: sataa, tihuuttaa, tuulee, on kylmä ja kaikkia korpeaa. Olisiko se nyt liikaa pyydetty, että saisi muutaman kauniin, kuulaan aurinkoisen syyspäivän? Kylmäkin saisi olla kunhan ei olisi märkää.

Flunssapäivitykseen voisi lisätä hervottomat aivastelukohtaukset, nenä vuotaa kuin ränni ja yskänrakkula suupielessä loimottaa tuskanpunaisena. Välillä paleltaa ja sitten taas aivastellaan.

Illan kähmyssä aion vielä klikkautua pariin nettikauppaan ja katsella mitä uutta ihmisvaaterintamalla on tarjolla. Tänään nimittäin tajusin aamulla, että mikäli työelämä todellakin panostani tarvitsee, minun on syytä ottaa tuima tuijotus vaatekaappiin ja toivoa parasta löytöjen suhteen. Harvassa ovat ne työpaikat joihin voi lämpystää adidaksen superstareissa, farkuissa ja hupparissa. Toisaalta, ne ovat varmaan viihtyvyyteni kannalta parhaimmat paikat.

Tjaah, kaiken tämän jaarittelun tarkoitus on kai viestittää rivien välissä, että muutoksen tuulet alkavat pian puhaltaa täälläkin ja jonkinlainen käänne is on it's way. Se minkä luokan hurrikaanista on kyse, selviää syksyn mittaan. Veikkaan, että puhuri käy kuin kuuluisassa moilasen lompsassa.

Moikka, kuullaan taas!

PeeÄääs:

oivalsin ihan itse miten se suosittujen tekstien top10 laitetaan näkyviin. En kyllä millään tajua miten juuri nuo tekstit ovat ne luetuimmat? Luulin, että Harmaan hevosen muistoteksti 'Huoleton on hevoseton' olisi ykkösenä.

Vaan se banneri, auttakaa nyt ihmeessä, onnistuin sössimään tuon yläpalkin jotenkin yli-isoksi ja onhan siinä jo vanhaa tietoakin, Töttistamma toljottaa aina vaan tyhjyyteen...