torstai 20. marraskuuta 2014

Viisi pientä hiiviötä


Peetun kasvistädin luona sitä on aina kaikkea jännää. Ja hyvin vaarallista. Nytkin siellä pötki menemään viisi pientä hiiviötä, kaikilla terävät hampaat ja pissatykki valmiina pruittaamaan. Kaiken hyvän lisäksi nuo mokomat lämpimät, tuhisevat pentukääryleet tuoksuvat vielä koiranpennulle, eivät koiranhöngälle. Hyvin vaarallisia otuksia kaikkiaan.

Olin luvannut yrittää ottaa vähän kuvia jokaisesta pirpanasta erikseen ja yhdessä. Pönötyskuvia joissa koira seisoo kohtuullisen nätisti pöydällä ja mugshot -kuvat eli naamat. Helppoo kuin heinänteko, senkun räiskii kameran sarjatulella kohteeseen ja toivoo parasta. Jep.

Tarvikkeemme ovat: maksapasteijatuubeja, trimmauspöytä, kohtuullisen tasainen vaalea liukumaton kangas, taustaksi valkea seinä (siirrämme sohvan) ja valaistukseksi reteästi olohuoneen kohdevalo. Ja viisi pientä hiiviötä. Sitten vain kamera jonkinlaisille säädöille ja pentu pöydälle.


Ruutuja siirtyi kuvankäsittelyohjelmaan 414 kpl joista alkukarsinnan jälkeen jäljelle jäi parisataa. Joista ehkä 50 oli jollain tavoin julkaisukelpoisia.
Hirrveen helppoo hommaa tuo kuvaaminen. Mutta ehkä sitä joka kerta jotain oppiikin, nyt osasin vähän katsoa varjojen perään, silti monessa kuvassa pennun kaulalla on korvan varjo. Pitäisi ehkä panostaa hyvään salamaan, siirrettävistä valoista en todellakaan tohdi edes haaveilla.


Mutta hyväksi lopuksi jokaisesta penskasta on nyt jonkinlaiset pönötyskuvat ja jopa naamakuvatkin, vaikka jokainen koetti kyllä rimpuilla mugshotin kohdalla parhaan taitonsa mukaan.
Kuten monesti todettu, helpompi kuvata kopallinen kirppuja kuin pentueellinen russeliriiviöitä.

Kovetin luontoni ja poistuin pelkän kameran kanssa. Ai joo, sain minä hemaisevan houkuttelevan putelin paukkukorkkiroseeta. Sitten kun on juhlan paikka, poksautan korkin kattoon ja imuttelen putelin parempiin suihin ihan hyvillä mielin.

Viikon saliaherrukset on kuitattu tehdyksi, raskasta oli ja peilikuva kertoo, että tehtävää on. Ihmeen sitkeästi tarttuivat espanjan herkuttelut ja syksyn mussuttelut. Rusketus lähti jo, kilot jäivät. Mutta on siellä jossain alla lihastakin, ainakin siltä tuntuu kun kerran kipeänä ovat. Eilinen askelkyykkykävely ja muu jalkarääkki tekee perjantaista vähemmän kevytkenkäisen. Veikkaan, että mono painaa ja paljon.

Hyvää yötä, missä lienetkin!


13 kommenttia:

  1. Oioioioi. Lässytysgeeni aktivoituu.
    Täällä ollaan niin viikonlopun tarpeessa. Tänää katselin kaupassa purkkeja ja luin yhden kyljestä "silsa".[Salsa]. On siinä soossi. En ostanut. Sillä meillä on pestopastaa! Alan kohta laulaa ylistyslauluja hevonpaskalle.
    OP

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Silsasalsa :D
      Minulla alkoi hillitön kuolaneritys lukiessani sanan pestopasta *slurps*
      Hevonpaska on laatuaine, taatusti luomua, taatusti läheltä. Ja omin käsin talikoitu ja kärrätty. Ei sen luomummaksi voi muuttua.

      Se on muuten jännä tuo lässytysgeeni, samoin toimii omani. Koiranpennut vain ovat jotain niin vastustamattoman ihanaa. Onneksi noille kaikille oli jo omat kodit.

      Poista
  2. Voi mitkä nappisilmät! Ja nuo hännät...

    Viikonloppu edessä ja tiedän saavani unta palloon paljosti. Sekös tuntuu makoisalta ajatukselta. Nukun pois kaikki kuormat. Tiedän katsovani vistoja unia siinä vaiheessa, kun on 12 tuntia unta takana. Psykedeliaa. Onneksi vessahätä ajaa sitten pakosta ylös.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se pikkuinen alakuvan nappisilmä on Elli <3

      Nukkuminen on kuin panisi rahaa pankkiin. Huomaan tosin herääväni sekä vessahätään että kahvintuskaan. Pari mukillista kahvia päivässä piisaa mutta ne on paras saada vartin sisään ylösnoususta.

      Hyviä unia vaan sullekin, olet ne ansainnut.

      Poista
    2. Ei lisempää pentupostauksia... eeeeiiii.... jokin heikko kohta sydämessä alkaa kuiskailla semmoisia, ettei perherauha kestä :D

      Tää kuittaa reilut 11 tuntia unia. Kummasti perslihat oli jumissa aamulla pitkästä makuuksesta psykedelisten unten äärellä. Ensi yönä uusiksi tavoitteena 12 tuntia. Siinä välissä on pakolliset vessa- ja kissojen ulosheittotuokiot, mutta unten jatkaminen ei ole mikään ongelma. Se vaatii vain vällyjen väliin sujahtamisen ja silmien sulkemisen. Nautin tästä lahjasta niin kauan kun se luonani viihtyy. Kuulemma vaihdevuosissa voi sanoa hyvästit unille.

      Poista
    3. Oi, kauniita unia ruususelle !
      Rakenna ensin se kanala, siihen tulee ensin asukkaat.

      Pentupostauksista paras tulee olemaan Peetun ekat penskat <3

      Poista
    4. Tita, onnistuuko 36 tunnin unet huoltotauoilla, plus parin tunnin päästä neljännestunnin päiväunet kahvia odottaessa, jotka venyivät neljäksi tunniksi? Ja olin terve silloin, vain vähän väsynyt. OP

      Poista
    5. Olen kohdanut voittajani! Paras ever ennätys on noin 20 tuntia. Sitten olikin aika väsähtänyt olo. Ja olin silloin teini, joka ei ollut ehtinyt pariin vuorokauteen nukkumaan.

      Poista
    6. Jösses mitä unimääriä. Enpä muista itse moiseen kyenneeni. Uni on kyllä valtavan tärkeä, unenlahjat lahjoista parhaita.

      Poista
  3. Argh! Olisit heti ilmoittanut ISOLLA kyltillä söpöysvaroituksesta... :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hups, unohtui :D
      Nuo kuvathan ovat sitten sieltä poistettujen kansiosta, julkaisukuvat leimasin vesileimalla ja toimitin Kasvistädille. Ovat keränneet hirmusti tykkäyksiä sosiaalisen median puolella.

      Poista
  4. Viimeinen kuva on ihan ehdoton!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikö?
      Just toi koiranpentuilme jolla saa anteeksi ihan mitä vaan. Jopa ne höyryävät kakkapökäleet jotka on rajattu kuvasta pois :D

      Poista

Ilahdun kovasti kaikista kommenteista.
Voit myös laittaa minulle sähköpostia hirnakka@gmail.com